Ranja Aukee, 76, haaveili pitkään maalle muutosta – Nyt hän asuu Pälkäneellä upouudessa paritalossa, joka on rakennettu yli 100-vuotiaista hirsistä: ”Voiko tällaista ollakaan?”

Pälkäneen Rautajärven Torppakylän Rautajärven paritalo valmistui tänä keväänä yli 100-vuotiaista hirsikerroista. Ranja Aukee ja Tellervo Kotamäki nauttivat nyt reilun 40 neliön asunnoistaan ja pihan yhteiskäyttösaunastaan.

Ranja Aukee on haltioissaan Pälkäneen Rautajärvelle valmistuneesta paritaloasunnostaan.

23.5. 6:00

Pälkäneen Rautajärvi

Pälkäneen Rautajärven kylän keskustaan kaavoitettu Torppakylä sai vappuna ensimmäiset asukkaansa.

Rautajärven keskustan peltoalueelle on valmistunut kolmen yli sata vuotta vanhan ja puretun hirsitalon hirsikerroista paritalo ja sen viereen erilliseen rakennukseen asukkaiden yhteiskäyttösauna.

44:n ja 46 neliön asuntoja asuttavat nyt Kangasalta muuttanut Ranja Aukee, 76, ja rivitalosta, Rautajärventien toiselta puolelta uuteen kotiin siirtynyt Tellervo Kotamäki, 79.

“Olin haaveillut maalle muuttamisesta ja jopa omasta mökistä, mutta Marjatta Stenius-Kaukosen kautta kuulin tällaisesta mahdollisuudesta. En tajunnut voiko tällaista ollakaan. Asunto, ympäristö ja rautajärveläiset ovat aivan mahtavia. Täällä on oma rauha ja turva. Erityisesti minua viehättää yhteisöllisyys”, Ranja Aukee ihastelee uutta asuinympäristöään.

Myös Tellervo Kotamäki iloitsee, että pääsi muuttamaan miehensä kuoleman jälkeen liian suureksi käyneestä rivitaloasunnosta pienempään vuokra-asuntoon.

“Olen viihtynyt mahdottoman hyvin, ja kun on niin kiva naapurikin.”

Rautajärven Torppakylää varten on kaavoitettu viisi tonttia juhlatalo Rautahovia vastapäätä.

Tellervo Kotamäki iloitsee mukavasta asunnosta ja kivasta naapurista paritalon toisessa päässä.

Yli sata vuotta vanhat hirsikerrat ovat nyt uusiokäytössä Ranja Aukeen paritalosaunnossa Pälkäneen Rautajärvellä.

Erkki Kaukosen sukutalojen hirsiä

Rautajärven ekologisen torppien rakennushankkeen taustalla ovat maaseudun elinvoimaisuutta ajavan Rautajärven seudun kylät oy:n puheenjohtaja Pauli Luhtajärvi sekä 24 vuotta kansanedustajana ja kaksi vuotta europarlamentaarikkona työskennellyt Marjatta Stenius-Kaukonen ja miehensä, tieteen kehitystä Tampereen yliopistossa pitkään tutkinut luopioislainen Erkki Kaukonen.

Lue myös: Pienen kylän keskelle aiotaan rakentaa ainutlaatuinen asuinalue Pälkäneellä – asukkaat keksivät tavan pelastaa autioituneet torpat: ”Terveillä hirsitaloilla kova kysyntä”

Lue myös: Pikkukylän asukkaat keksivät idean pelastaa vanhat hirsitalot Pälkäneellä – Nyt keskustaan nousee ensimmäinen uusi vuokratalo: ”Tämä on eräänlaista palapeliä”

Rakennuspuuseppä Luhtajärvi myös toteuttaa Torppakylän ensimmäisen paritalon Längelmäellä asuvan kollegansa Jukka Virtasen kanssa.

Kaukosen pariskunta rakennuttaa paritalon pääasiassa Erkki Kaukosen sukutalojen vanhoista hirsistä. Rakentamiseen on käytetty Erkki Kaukosen äidinäidin kaksiasuntoisen Rautajärven torpan sekä Pentinmäen ja Niemelän torppien hirsiä.

“Sukuni on Kivennavan siirtokarjalaisia, ja isoisäni työskenteli aikanaan Rautajärvellä kartanon seppänä. Rautajärvelle muutti paljon siirtokarjalaisia, ja yhdessä paikallisten kanssa he toteuttivat kylälle muun muassa urheilukentän”, Erkki Kaukonen tietää.

Rautajärven Torppakylän ensimmäisen paritalon rakennuttivat Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) ja Erkki Kaukonen. Kohteen rakentavat rakennuspuusepät Pauli Luhtajärvi ja Jukka Virtanen.

Mikä?

Rautajärven seudun kylät oy

Yhteiskunnallinen yritys, joka on perustettu ylläpitämään ja kehittämään maaseudun elinvoimaisuutta.

Yhtiön hallinnoiman Torppakylä-hankkeen tavoitteena on koota yhteen kolmannen sektorin toimijat, dokumentoida ja järjestää paikallishistoriaa, kartoittaa mahdollisuudet vanhojen hirsitalojen hyödyntämiseksi ja tuoda lähiruokatuotteita ja lähipalveluja paremmin saataville.

Yhtiön käytännön tekemisestä vastaa viisihenkinen hallitus talkooväen avustamana.

Rautajärven Torppakylää sekä kylän tonttitarjontaa esitellään Ihana Pälkäne -suurtapahtumassa Aitoon Honkalan alueella lauantaina 28.5.2022 kello 10–17. Osoite on Honkalantie 4.

“Kymmeniä tontteja tarjolla jopa 60 sentillä neliöltä”

Torppakylää varten on kaavoitettu viisi tonttia juhlatalo Rautahovia vastapäätä. Arkkitehti Janne Hietalahti on lisäksi valmistellut arkkitehtikuvat toteutettavia uusiohirsitaloja varten.

“Kunnalla on omistuksessaan kylän keskustan osayleiskaava-alueella kaikkiaan 15 tonttia. Saman verran tontteja olisi kaupan myös yksityisillä maanomistajilla. Kunnallistekniikka on vieressä, ja tontit myydään edullisimmillaan jopa 60 sentillä neliöltä. Esimerkiksi tämän meidän paritalomme 3 500 neliön tontti tuli maksamaan 2 000 euroa”, sanoo Marjatta Stenius-Kaukonen.

Helpotuksia rakennusmääräyksiin?

Kaukoset lähtivät hirsitalohankkeeseensa ajatuksella, että Rautajärvelle saataisiin uusia asukkaita ja että kylä pysyisi elävänä, mutta he ovat törmänneet tiukkojen määräysten viidakkoon.

“Vaikka toteutamme ekoteon ja rakennamme vanhasta materiaalista uutta, viranomaiset tuntuvat edellyttävän uudisrakentamiseen liittyviä määräyksiä muun muassa energia-arvoissa ja massiivihirsimääräyksissä”, harmittelee Stenius-Kaukonen.

Rakentajat toivovat ohjeistukseen muutosta, jotta uusiotaloja voitaisiin rakentaa vanhojen talojen 150-millisestä hirrestä eikä määräysten edellyttämästä 180-millisestä materiaalista. Kunnalle on ehdotettu, että rakennustapaohjeita voitaisiin tarkistaa uusiorakentamishankkeissa.

“Tähän paritaloon on nyt hankittu pääosin määräysten edellyttämät kolmilasiset ikkunat, mutta vanhoja kunnostettuja ikkunoita saamme asentaa esimerkiksi lasiverannoille.”

Rautajärven seudun kylät oy on ollut yhteydessä myös Tampereen seudun ammattiopisto Treduun ja Tampereen ammattikorkeakouluun, jotta talonrakentajan ammattitutkintoon avattaisiin erityinen kierrätyslinja, jonka opiskelijat voisivat harjoitella esimerkiksi Rautajärven Torppakylän kaltaisessa kohteessa.

Rakennuspuusepät Pauli Luhtajärvi (vas.) ja Jukka Virtanen mittailevat vesikourun paikkaa Rautajärven Torppakylän paritalolla.

Ilmavesilämpöpumppu ja aurinkopaneeleita

Torppakylän rakentajat ovat pyrkineet hyödyntämään vanhoista hirsitaloista mahdollisimman paljon vanhoja materiaaleja. Talojen vuorilaudatkin on puhdistettu, maalattu ja naulattu uuden paritalon ulkoseiniin.

Vanhoja paneelikattoja irrotettiin levyinä, ja maalaamisen jälkeen ne palvelevat muun muassa uusiotalon seinissä ja lasiverannoilla. Vanhojen hirsitalojen paksujen lattialankkujen irrottamisessa oli suuri työ, mutta nyt narisemattomat lankkulattiat ovat käytössä uusien asuntojen tupakeittiöissä.

“Vanhan materiaalin puhdistamiseen ja maalaamiseen on mennyt oletettua enemmän aikaa, mutta vanhat ja paksut vuorilaudat osoittautuivat erittäin hyväksi materiaaliksi käytettäväksi uudelleenkin”, sanoo Pauli Luhtajärvi.

Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, jonka ilmanvaihtoputket rakennettiin puusta. Ne toimivat Pauli Luhtajärven mukaan hyvin, koska ne eivät kaiu, vaan vaimentavat ääniä.

Uusi ja vanha lyövät sulassa sovussa kättä uusiokohteessa. Yhteiskäyttösaunan ulkoseinässä hyrisee ilmavesilämpöpumppu, molempiin asuntoihin on lisäksi asennettu erilliset kuumavesivaraajat ja paritalon katon aurinkoisemmalta puolelta hyödynnetään aurinkolämpöä 16:lla aurinkopaneelilla.

Elämän ja Ukrainan värit pihasaunan seinissä

Pauli Luhtajärvi haluaa esitellä pihasaunan saunatupaa, jonka seinässäkin on käytetty vanhaa arvotavaraa.

“Tässä seinässä kohtaavat elämän värit. Elämässäkin on mustia, vaaleanpunaisia tai punaisia päiviä, kuten vanhoissa, jäästä puhdistetuissa tiilissäkin. Mutta suurin osa elämästä taitaa olla tätä harmaata, kuten elämää nähneet vuorilaudat vanhasta hirsitalosta”, Luhtajärvi esittelee.

Rakennuspuuseppä Jukka Virtanen on puolestaan hyödyntänyt vanhoja jäännöserälaattoja saunan suihkuhuoneen seinissä. Sattumoisin niiden värimaailmaan löytyivät juuri keväällä 2022 Suomen ja Ukrainan sävyt. Saunarakennuksessa on käytetty myös kierrätettyjä tuuletusikkunoita ja ovia.

Pauli Luhtajärven mielestä tässä pihasaunan saunatuvan seinässä näkyvät elämän värit kierrätetyissä rakennusmateriaaleissa.

Löylyhuoneen lauteet ovat kierrätettyä tavaraa ja valoa tilaan antaa vanha tuuletusikkuna.

Erkki Kaukonen (vas.) ja Pauli Luhtajärvi pihasaunan suihkutiloissa, jonka seinän jäännöserälaatoista löytyvät keväällä 2022 Suomen ja Ukrainan värit.

Kyläyhtiö valmistaa myös biohiiltä

Kylän kehittämisyhtiö ja paikallinen maamiesseura ovat toteuttaneet Torppakylää vastapäätä kasvimaan, jonka voimanlähteenä käytetään vanhojen talojen hirsistä valmistettua biohiiltä.

Kyläyhtiön lataama biohiili on nyt kysyttyä materiaalia maanparannusaineeksi muun muassa kasvimaille.

Muutama kuutio biohiiltä ajettiin myös Torppakylän keskelle toteutetun hulevesialtaan pohjalle.

Vaikka ekorakentaminen ja uusiomateriaalien käyttö on toteutettukin Rautajärven Torppakylän ensimmäisessä paritalossa, nousivat rakentamiskustannukset Marjatta Stenius-Kaukosen mukaan kuitenkin lähes kaksinkertaisiksi.

“Kyllä tähän on lähes uuden talon hinta silti mennyt.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut