Aamulehti
Tampereella Hervannassa havaittiin maanantaiaamuna sutta muistuttava koiraeläin. Susi liikuskeli Ahvenisjärventiellä, missä ohikulkija oli kuvannut siitä videon. Tampereen riistanhoitoyhdistyksen mukaan eläin oli mitä todennäköisimmin susi, vaikka havaintoa oli yhdistyksen mukaan mahdoton täysin varmistaa videolta.
Mistä susi voi eksyä Hervantaan? Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan Pirkanmaalla on ollut viime vuonna susipentueet Virtain ja Kihniön alueella sekä Punkalaitumen seudulla. Lisäksi kuluneen talven aikana Jämsän ja Päijät-Hämeen suunnalla on elänyt susilauma.
Jämsä ei Kojolan mukaan ole suden mittakaavassa kaukana Hervannasta. Ilman geneettistä näytettä suden lähtöpaikkaa on kuitenkaan mahdotonta tietää.
”Vähintään ulostenäyte pitäisi olla, jotta sen synnyinreviirin voisi paikantaa”, Kojola sanoo.
Tähän aikaan keväästä noin vuoden ikäiset sudet ovat lähteneet synnyinlaumastaan ja etsivät itselleen kumppania pariutuakseen ja perustaakseen reviirin.
Suuria susilaumoja Pirkanmaan ympärillä on esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Yhdessä laumassa voi olla kymmenkunta sutta.
Ennen Suomen susikanta oli vahvasti itäpainotteinen. Tilanne on kuitenkin tasaantunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ja nykyisin susikanta sijoittuu yhä vahvemmin läntiselle alueelle. Se voi näkyä susihavaintojen määrässä Pirkanmaallakin.
”Susia nähdään enemmän, mutta myös näkeviä silmiä on enemmän kuin Itä-Suomessa, jossa on harvempi asutus.”
Uhattu susi
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji.
Euroopan yhteisön luontodirektiivi edellyttää lajin tiukkaa suojelua muualla kuin poronhoitoalueella.
Suomen riistahallinto, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus, käyttää vuosittain julkaistavia kanta-arvioita susikannan hoidon suunnittelussa.
Tämän vuoden kanta-arvio julkaistaan kesäkuussa.
Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa ennen pentujen syntymistä huhti–toukokuussa.
Jopa 1 000 kilometrin vaellus
Nuori susi voi kulkea jopa 1 000 kilometrin matkan synnyinkodistaan. Siihen kuluisi kuitenkin muutama kuukausi. Siksi Hervannan susi on todennäköisesti kotoisin lähempää. Reviiriä ja puolisoa etsivä susi taittaa vuorokaudessa joitakin kymmeniä kilometrejä.
”Periaatteessa se voisi hyvinkin kaukaa olla, mutta suurin osa vaeltavista susista löytää uuden reviirialueen alle 100–120 kilometrin päästä synnyinreviiristään”, Kojola sanoo.
Yhdellä reviirillä ei voi elää kahta laumaa, joten nuori susi tarvitsee vapaan alueen. Nuoripari saa pentueen, jolloin susiperheestä tulee lauma. Yleensä pennut lähtevät noin vuoden päästä liikkeelle, mutta osa saattaa jäädä pidemmäksi aikaa synnyinlaumaansa ja sitten kaitsea seuraavan vuoden pentuja.
Sudet eivät yleensä perusta reviirinsä ydintä asutuksen läheisyyteen. Ne eivät kuitenkaan merkittävästi häiriinny ihmisasutuksen äänistä, jos ihmisasutuksesta ei aiheudu niille uhkaa.
Anna sudelle merkki
Jos tekee susihavainnon, siitä on Kojolan mukaan hyvä saada videota, jotta susi voidaan tunnistaa varmemmin. Havainnosta kannattaa ilmoittaa paikalliselle suurpetoyhdyshenkilölle.
Kojolan mukaan susi harvoin lähestyy ihmistä, sillä ihminen ei sutta kiinnosta. Sudella ei kuitenkaan ole kovin hyvä näkö, joten joskus se ei välttämättä tunnista ihmistä ihmiseksi, jos esimerkiksi tuulensuunta ei tuo tuoksuja sen luo. Silloin voi päästää ääniä tai huudahtaa jotain.
Tilanne on toinen, jos ihmisellä on koira mukana. Koira voi olla sudelle kilpailija, jolloin se voi jopa hyökätä koiran kimppuun, jos koira ei peräänny sen reviiriltä. Tällaisissa tilanteissa on useimmin kyse irti olevasta koirasta esimerkiksi metsästystilanteessa.
Lue lisää: Susikeskustelu kuumeni, kun riistakeskus myönsi harvinaiset poikkeusluvat kahden lauman tappamiseen
Lue lisää: Suden kannanhoidollinen metsästys käynnistyy ensi vuoden alussa
Lue lisää: Viime kesänä syntynyt susipentue tallentui videolle turvesuolla Pirkanmaan rajan tuntumassa
Lue lisää: Valvontakameraan tallentuneen kolmijalkaisen suden tapauksessa käänne – poliisi tutkii
Täsmennys 12.5. kello 8.00: täsmennetty, että susi löytää uuden reviirin alle 100–120 kilometrin päästä, kun aiemmin jutussa luki noin 100–120 kilometrin päästä. Lisäksi täsmennetty, että Jämsän ja Päijät-Hämeen suunnalla elää yksi lauma.