Pirkanmaan hyvinvointialueen uusi johtaja Marina Erhola on monessa liemessä keitetty – Hänen filosofiansa on selkeä: ”Vaikeiden asioiden piilottaminen ei johda mihinkään”

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaksi valittu Marina Erhola on väitellyt keuhkosyövän hoidosta, kouluttanut terveydenhuoltoa Kirgisiassa ja käynyt läpi vakavan keuhkosairauden. Vuodet ylimmän johdon tehtävissä ovat opettaneet malttia. Niin johtajana kuin yksityiselämässäänkin Erhola on vaikenemisen kulttuuria vastaan.

Marina Erhola on koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja keuhkolääkäri. Joitakin vuosia sitten hän sairastui itse harvinaiseen keuhkosairauteen. ”Se voi olla vaikea tilanne hoitavalle lääkärille, kun potilas on itsekin alan ammattilainen. Mutta silloin kun on sairas, on todella ja potilas ja on antauduttava muiden hoidettavaksi.”

7.5. 7:43

Aamulehti

Monissa liemissä marinoitunut. Näin Marina Erhola kuvailee itseään Twitterissä. Kun Erhola valittiin selkeällä äänimäärällä Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaksi, hänen koettiin olevan samaan aikaan sekä pätevä että inhimillinen.

Mistä hyvinvointialueen uusi johtaja on siis tehty? Koulutukseltaan 59-vuotias Erhola on lääketieteen tohtori, mutta kliinisestä maailmasta hän siirtyi nopeasti johtotehtäviin. Ne sopivat hänen luonteeseensa.

Vuonna 2019 Erhola palasi kotiseudulleen Lahteen. Hänet oli valittu Päijät-Hämeen hyvinvointi­kuntayhtymän johtajaksi. Edessä oli tiukka paikka, sillä yhtymän talous oli vakavassa kriisissä. Rahaongelmien lisäksi omistajakuntien ja yhtymän välille oli syntynyt vahva epäluottamus.

Lue lisää: Marina Erhola teki valintansa: ottaa vastaan Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan viran

Kustannusten alentamiseksi kuntayhtymässä käytiin isot yt-neuvottelut, jotka koskivat satoja työntekijöitä. Irtisanomisilla ja eläköitymisillä karsittiin yhteensä 250 henkilötyövuotta. ”Se oli kaikille vaikeaa ja raskasta. Kriisivaihe on kuitenkin selätetty ja talous tasapainotettu. Luottamus on mielestäni nyt hyvällä tasolla”, Erhola sanoo.

Erholan johdolla laadittiin viiden vuoden muutosohjelma, jossa nimettiin keskeiset tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Se antoi kaikille työrauhan. Erholan mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tuleva johtaja saa aloittaa työnsä hyvästä tilanteesta.

Vaikeissa päätöksissä Erhola haluaa olla avoin ja läsnä johdettavilleen.

”Vaikeiden asioiden hautominen tai piilottaminen ei johda mihinkään hyvään. Pahinta on sellainen, että lillutaan pitkään tilanteessa, josta jokainen tietää, ettei ulospääsyä ole kuin välillä aika vaikeidenkin ratkaisujen kautta.”

Marina Erhola

59-vuotias, syntynyt vuonna 1962.

Pirkanmaan hyvinvointialueen tuleva johtaja. Valittiin myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtajaksi, mutta valitsi Pirkanmaan.

Koulutukseltaan lääketieteen tohtori ja keuhkolääkäri. Opiskellut myös terveydenhuollon laadunhallintaa ja johtamista Helsingin yliopistossa.

Yli 20 vuoden kokemus johtamistehtävistä. Työskennellyt Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylijohtajana sekä kolmen eri kuntayhtymän johdossa.

Toiminut maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijana eri hankkeissa.

Kotoisin Lahdesta. Naimisissa, neljä lasta ja yksi lapsenlapsi.

Rentoutuu viettämällä aikaa 1,5-vuotiaan lapsenlapsensa kanssa ja lukemalla pohjoismaisia dekkareita.

Ympäri maailmaa

Alustavan suunnitelman mukaan Erhola aloittaa uudessa tehtävässään Pirkanmaalla elokuun alussa. Hän sanoo, että aikoo hankkia Tampereelta työasunnon. Erholan ja hänen miehensä koti pysyy silti Lahdessa.

Tampereella Erhola on asunut aiemmin 1990-luvulla, kun hän erikoistui keuhkolääkäriksi ja väitteli tohtoriksi Tampereen yliopistossa. Hänen kliinisen alan väitöskirjansa käsitteli keuhkosyöpää ja sen hoitoa.

Ensimmäinen lääkärin työ löytyi Nicaraguasta Väli-Amerikasta. Sinne Erhola muutti miehensä työn perässä. Hän työskenteli köyhän paikallisen alueen terveyskeskuksessa yleislääkärinä. Maassa oli poliittisesti levotonta, mutta Latinalainen Amerikka teki vaikutuksen yhteisöllisyydellään.

”Se oli opettava kokemus. Hyvin erilaisissa olosuhteissa voi elää onnellista elämää, köyhissäkin. Eikä ihmisen varallisuus välttämättä sitä onnea tuo.”

Erholan kansainvälinen kokemus ei rajoitu Nicaraguaan. Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt uudenlaisen mallin tuberkuloosin ja muiden keuhkosairauksien diagnosointiin ja hoitoon maissa, joissa resurssit ovat heikot. Malli vei Erholan Keski-Aasian Kirgisiaan, jossa oli käynnissä suuri terveysreformi.

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaksi valittu Marina Erhola on tehnyt urallaan paljon vaikeita päätöksiä, mutta valinta Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden välillä oli hänelle henkilökohtaisen uransa kannalta tähän asti vaikein. Erhola asuu miehensä kanssa Lahdessa, mutta hankkii Tampereelta työasunnon.

Kirgisiassa väestön tietoisuus keuhkosairauksista oli matala ja kuolleisuus niihin korkea. Tavoitteena oli vähentää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Erhola vastasi kokonaisuuden suunnittelusta ja johtamisesta. Projekti kesti kymmenen vuotta. Sen aikana Erhola asui Kirgisiassa vuoden. Hän kuvailee puhtaalta pöydältä aloitetun projektin olleen raskas.

”Saimme vahvistettua perusterveydenhuollon asemaa. Koulutimme yhteensä tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia: lääkäreitä, sairaanhoitajia ja monia muita ihmisiä. Se oli hyvin, hyvin massiivinen, koko maan kattava koulutushanke.”

Rahoitus hankkeeseen tuli ulkoministeriöltä. Myös WHO oli hankkeessa vahvasti mukana. Kirgisian jälkeen hankkeessa kehitettyjä malleja on hyödynnetty lukuisissa muissakin maissa, joiden projekteissa Erhola toimi työskennellessään WHO:n erityisasiantuntijana.

Vaikenemisen kulttuuria vastaan

Keuhkot nousivat uudella tavalla Erholan elämän pääosaan joitakin vuosia sitten, kun hän sairastui vakavasti. Vuoden sisään hän joutui teho-osastolle 11 kertaa, joista yhdeksän kertaa myös hengityskoneeseen. Lopulta hänelle diagnosoitiin vakava keuhkosairaus.

Marina Erhola on kertonut julkisuudessa oman sairautensa lisäksi nuorimman poikansa kanssa tämän huumeongelmasta. Erholan mukaan he halusivat puhua asiasta, sillä Suomessakin aiheen ympärillä vallitsee edelleen vaikenemisen kulttuuri.

”Sitä halusimme osaltamme hälventää. Aina ei mene kaikki hyvin, ja joskus voi tulla todella vaikeita tilanteita”, Erhola sanoo.

Kokemus haastattelun antamisesta oli äidille ja pojalle myönteinen. Erhola kertoo poikansa voivan nykyisin hyvin ja olleen jo monta vuotta täysin raitis. Myös Erholan keuhkosairaus on hallinnassa. Hän sai takaisin terveytensä, jonka kertaalleen menetti.

Marina Erhola aikoo tutustua Pirkanmaan hyvinvointialueen kuntiin paikan päällä. ”Siihen on tärkeää olla riittävästi aikaa. Paljon on kierrettävää, mutta olen aina tykännyt käydä paikan päällä tapaamassa ihmisiä. Se on paras tapa tutustua.”.Hänet kuvattiin 6. toukokuuta Tampere-talolla, jossa käsiteltiin Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiaa.

Vuosia soten kanssa

Ennen Päijät-Hämeen hyvinvointi­kuntayhtymän johtamista Erhola työskenteli kymmenen vuotta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajana. Myös sinne hän saapui tilanteessa, jossa organisaatio­rakenne oli uusittu ja haki yhä muotoaan.

THL oli näköalapaikka suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan aina päätöksenteko­prosesseista lähtien. Mukaan tarttui valtava määrä verkostoja niin kotimaassa kuin ulkomailta. Sote-uudistuksen valmistelussa Erhola on toiminut THL:n asiantuntija vuodesta 2009.

Sote-urakka on ollut vaiheikas. Erhola sanoo, että uudistuksen perusajatus on kuitenkin pysynyt kaiken aikaa samana. ”Yksi järjestäjä, yksi budjettilinja, yksi poliittinen päätöksenteko­koneisto. Se on ollut hyvin pitkään uudistuksen pohjana.”

Seuraavaksi Erholalla on Pirkanmaalla edessään usean vuoden rupeama. Hyvinvointialueella on päätettävä, miten viime kesänä hyväksyttyjen lakien pohjalta asioita tullaan käytännössä tekemään. Valmisteluvaiheen rakenteet tulee yhdistää uuden, muotoutuvan organisaation kanssa.

Lue lisää: Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan paikasta kilpailevat Hakari, Erhola ja Kuosmanen tentissä: ”Miten saamme nykyistä paremmat ja sujuvammat palvelut kaikille?”

”Täytyy luoda hyvät ja toimivat työskentelysuhteet poliittisten päätöksentekijöiden kanssa, koota uuden organisaation kanssa johtoryhmä ja tutustua alueen eri toimijoihin”, Erhola luettelee tulevia tehtäviään.

Vuodet ylimmän johdon tehtävissä ovat opettaneet Erholalle malttia. Omat rankat kokemukset puolestaan ovat lisänneet ymmärrystä ihmisistä. ”Nuorena olin vähän liiankin ripeä, kaikki eivät välttämättä pysyneet niin hyvin mukana. Nykyään myös hyväksyy, että jotkin asiat voivat viedä kauemmin aikaa kuin itse olisi toivonut.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut