Hampaasi voidaan pian paikata autossa kotikunnan torilla – Tällaisia olisivat Pirkanmaan liikkuvat klinikat, joilla halutaan irtautua kuntarajoista

Pirkanmaan hyvinvointialueella osa terveys- ja sosiaalipalveluista voidaan viedä kuntiin pyörien päällä. ”Valistunut arvaukseni on, että kahdeksan vuoden päästä meillä on kymmenkunta liikkuvaa sote-yksikköä", Päijät-Hämeen terveysbussi Linkun suunnitteluun osallistunut Risto Ilomäki arvioi.

Päijät-Hämeen Linkku-bussissa toimi hammasklinikka, ja auto on yhä varusteltu esimerkiksi sairaalailmajärjestelmällä sekä septitankeilla. Elina Harju ja Risto Ilomäki tutkivat, voisiko Pirkanmaalle toteuttaa jotain saman kaltaista sote-palvelujen tehostamiseksi.

20.5. 5:00

Miltä tuntuisi, jos hampaasi paikattaisiin kotikuntasi torilla sen sijaan, että joudut matkustamaan toimenpidettä varten kymmeniä ellei satoja kilometrejä isompaan kaupunkiin?

Tai jos voisit käydä verikokeessa tai diabeteskontrollissa liikkuvalla klinikalla? Entä jos sosiaali- tai mielenterveyshoitaja tarjoaisi vastaanottoaikoja seurantalolle pysäköivässä terveysbussissa?

Tampereen ammattikorkeakoulussa (Tamk) selvitetään, voisivatko pyörällä liikkuvat sosiaali- ja terveyspalvelut tuoda lisäarvoa hyvinvointialueen tuottamiin palveluihin.

”Toiveita on paljon, ja tarpeita on esitetty peruspalveluiden toteuttamisesta aina erikoissairaanhoitoon saakka”, projektipäällikkö Elina Harju Tamkista kertoo.

Hänen mukaansa selkeä viesti on, että sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan tuottaa monialaisesti yhdessä. Pirkanmaalla halutaan irrottautua kuntarajoista ja käyttää järkevästi hyödyksi viimeisimpiä teknologisia mahdollisuuksia.

Kovin nopeita ja mullistavia ratkaisuja ei silti ole ole tulossa. Harjun mukaan tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa tietoa ja näkökulmia hyvinvointialueen uusille päättäjille.

Lue lisää: Marina Erhola teki valintansa: ottaa vastaan Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan viran

Lue lisää: Miten käy Taysin ja kuntien sote-pomoille johtajaruletissa? Pirkanmaalle perustetaan 17 uutta johtajanvirkaa, tällaisia ne ovat

Lue lisää: Pirkanmaan ensimmäinen aluevaltuusto aloitti työnsä tiistaina: ”Teillä on mahdollisuus luoda hyvää ja kaunista”

Mikä?

Liikkuvat sote-palvelut

Projektissa selvitetään koordinoidusti Pirkanmaan tarvetta liikkuville ja joustaville uudentyyppisille terveyspalveluille.

Tavoite on virtuaali- ja lähipalvelujen älykäs yhdistäminen ja niiden vieminen lähelle asiakasta pyörien päällä.

Hanketta hallinnoi ohjausryhmä, jota johtaa Pirkanmaan sote-uudistuksen hankejohtaja Eeva Halme.

Tampereen Ammattikorkeakoulun tutkimustiimiä johtaa projektipäällikkö Elina Harju.

Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana EU:n Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Liikkuvat sote-palvelut -projekti jatkuu tämän vuoden loppuun asti.

Netti-Nysset taustalla

Liikkuvien sote-palvelujen toteutus ei jää kiinni ainakaan teknisestä osaamisesta. Alan tietotaito on keskittynyt isolta osin Pirkanmaalle, ja kovia näyttöjäkin on annettu.

Paras todiste on Elina Harju itse. Hänen muistetaan Tampereen kahden Netti-Nyssen äitinä ja ideoijana. Kansainvälistäkin huomiota saaneilla älylinja-autoilla ja niiden tietokoneluokilla kohennettiin esimerkiksi ikäihmisten ja erityisryhmien tietoteknisiä valmiuksia.

Kolmas osoitus liikkuvien lähipalvelujen mahdollisuuksista on Tampereella vuonna 2014 Lahden ammattikorkeakoululle varusteltu Linkku-bussi. Se on Volvon turistilinja-auton korin raameihin toteutettu muunneltava terveysälybussi- ja klinikka.

Linkun etuosassa toimi hammaslääkärin ja suuhygienistin työtila. Keskiovelle asennettiin inva- ja tavarahissi, jonka nostokyky oli 350 kiloa.

Takaosan käyttötarkoitusta voitiin muuttaa siirrettävillä väliseinillä ja varustemoduuleilla esimerkiksi tutkimuksia, näytteenottoa tai rokotuksia varten.

Linkussa on tasalattia sekä lentokoneista tuttu kiskotus lattiassa, seinillä ja katossa. Kiskot mahdollistavat tilojen nopean muuntelun pikakiinnityksillä, Risto Ilomäki ja Elina Harju esittelevät.

14 kunnan palveluksessa

Terveysbussi kiersi Päijät-Hämeen 14 kunnan alueella viime vuoteen saakka. Autoa operoi Lab-ammattikorkeakoulu. Alueen kunnat saivat terveyspalvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän 60 prosentin käyttöosuudella.

Kun Linkku jäi työttömäksi, sen osti Risto Ilomäki. Hän on Lamkin sekä Tampereen ammattiopiston entinen rehtori ja yksi auton alkuperäisistä rakentajista ja toteuttajista.

Sittemmin Ilomäki teki vaihtokaupat Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Keskus sai Linkun ja Ilomäki Netti-Nysse II -bussin.

Koulutuskeskus käyttää Linkkua kuljettajien ajo-opetuksessa. Auton mittarissa on vasta 90 000 ajokilometriä. Hammasklinikkaa lukuun ottamatta autoon varusteltu tekniikka on edelleen paikoillaan.

Netti-Nysset varusteltiin Tampereen ammattiopistossa Raimo Virtasen johdolla. Linkun varustelusta vastasivat PRV-Energia oy:n Virtasen ja Helena Pihlmanin vetämät tiimit.

Henkilöauto voi riittää

Linkun tyyppinen bussi on täysin toimiva malli terveyspalvelujen viemiseksi keskustoista syrjäkylille tai vaikka ison kaupungin lähiötasolle, mutta ratkaisuna raskas. Bussin kokonaishinta veroinen oli noin miljoona euroa, josta kaikki tarpeet kattava varustelu hotkaisi puolet.

”Näin kalliissa alustassa ei oikein ole järkeä, kun liikkuvan yksikön pitäisi seisoa samassa paikassa useita päiviä tai koko viikko”, Elina Harju miettii.

Liikkuva järeä yksikkö voidaan toteuttaa myös kuorma-auton lavalle tai puoliperävaunuun. Kummankin raameihin saa mahtumaan kaksi tai kolmekin vastaanottotilaa.

Asiakkaan kotiin saakka vietävät palvelut kulkevat useimmiten perille henkilöautolla. Mikäli toimitaan jo olemassa olevissa tiloissa kuten kylätalolla tai kouluilla, tarvittavat tutkimus- ja muut välineet voidaan tuoda paikalle esimerkiksi pakettiautoalustalla.

”Kyse on ihmisten työtilasta, jonka pitää pysyä lämpimänä ja turvallisena talviolosuhteissakin. Se asettaa tietyt raamit sille, mitä alustoja voidaan käyttää.”

Ilomäen mukaan varustelutaso määrittää kokonaishinnan. Linja-autojen ja tähän riittävien kuorma-autojen perushinnat eivät kovin suuresti eroa toisistaan.

Terveysälybussissa keskeisiä ovat toimivat tiedon- ja kuvansiirtotekniikat. Autossa on oma sähkögeneraattori, jolloin se voi toimia itsenäisesti.

Esimakua Virroilla

Sosiaali- ja terveystoimen liikkuvia yksikköjä on jo runsaasti käytössä sekä Pirkanmaalla että muualla maassa.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote -kuntayhtymän alueella pyörien päälle on yhdistetty kotihoidon, ensihoidon ja poliisin tuottamia palveluja.

Pirkanmaalla aloitti viime vuonna pelastajan ja ensihoitajan hybridiyksikkö Urjalassa. Ruoveden ja Virtain alueella päivystää Pshp:n ensihoitajayksikkö, jonka tilava hoitotila on sijoitettu valmiina moduulina Volkswagen Amarok -avolava-auton alustalle.

Amarokin on varustellut tamperelainen Tamlans, joka myös vie samoja ambulansseja muun muassa Norjaan.

”Ruotsissa ja Norjassa on käytetty suomalaisen Carrus-Deltan valmistamia Linkun klooneja jo kymmenkunta vuotta. Autot ovat käytössä muun muassa pitkän matkan potilassiirroista sairaaloiden välillä”, Ilomäki vinkkaa.

Linkun inva-wc-tila sopii myös liikkumisesteisille asiakkaille, auton suunnitteluun ja teettämiseen osallistunut emeritusrehtori Risto Ilomäki näyttää.

Vankka teknologiapohja

Pirkanmaan Liikkuvat sote-palvelut -projektissa onkin mukana laaja yhteistyöverkosto terveysteknologian yrityksiä, auton korirakentamisen ja ajoneuvoteknologian asiantuntijoita sekä palvelutuottajia.

Hankkeen toteuttaminen kytkeytyy laajasti digitaalisen tiedonsiirron, potilas- ja tietoturvallisuuden sekä etävastaanottoteknologian mahdollisuuksiin ja järkevään hyödyntämiseen.

Sairaanhoitajien työn kuva ja ammattitaito korostuvat, koska he tuottavat valtaosan ensilinjan palveluista tien päällä. Hoitajan etätukena tietenkin toimii laaja asiantuntijoiden verkosto.

”Ajoneuvot ja niiden varustelu eivät ole keskeisin kysymys. Ensin pitää ratkaista autojen tarve, toiminnan logistiikka ja yhteistyön muodot sekä se, mikä oikeastaan tulevaisuudessa liikkuu: asiakas, materiaali, palvelu, tieto vai nämä kaikki yhdessä”, Harju määrittää.

Osa mobiilisti, osa etänä

Pirkanmaalle hahmotellussa mallissa liikkuvien palvelujen tuottamisesta ja hallinnoinnista vastaisi Pirkanmaan hyvinvointialue. Sen toiminta käynnistyy virallisesti vuoden 2023 alusta.

Liikkuvien yksiköiden määrästä ja tarpeesta voidaan tehdä päätöksiä vasta sen jälkeen, kun nykyiset terveydenhuollon tilat, resurssit ja tarpeet on selvitetty.

”Osa nykyisistä terveyskeskus- ja muista tiloista varmasti jatkaa sellaisenaan. Osa vaatisi mittavia peruskorjauksia. Pieni osa on varmasti siinä kunnossa, ettei korjaaminen enää kannata”, Elina Harju ja Risto Ilomäki miettivät.

Harjun mukaan on tärkeää huomata, että joustavilla ja liikkuvilla konsepteilla tavoitellaan hyvää ja joustavaa, kulloiseenkin tarpeeseen vastaavaa palvelua – silloinkin, jos kiinteistä tiloista jossakin joudutaan luopumaan. Uusia ratkaisuja kaivataan.

”Päijät-Hämeen kokemuksella uskallan sanoa, että vanhoja terveyskeskuksia häipyy, ja liikkuvat palvelut ottavat kunnissa osansa”, Risto Ilomäki ennakoi.

”Tuleva sote-rahoitus on sitä suuruusluokkaa, että osa palveluista tullaan toteuttamaan mobiilina, osa etänä. Valistunut arvaukseni on, että kahdeksan vuoden kuluessa Pirkanmaalle tulee kymmenkunta isoa eri tasoista liikkuvaa sote-yksikköä nykyisten pienempien palveluautojen lisäksi.”

Lue lisää: Tässä ovat Pirkanmaan terveimmät ja sairaimmat kunnat – Katso, kuinka paljon omassa kunnassasi käytetään nyt rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin

Mukana

Hankkeeseen osallistuvat tahot

Teknologiayrityksistä mukana ovat LOI2NFinland, Sensotrend, Videovisit, 2NHealth ja Aidian sekä Kreapal Design.

Korirakentajista osallistuvat PRV-Energia Oy ja Tamlans.

Palvelutuottajista mukana ovat lääkärikeskus Pirte, Tampereen suunterveydenhuolto, Keiturin sote, Virtain kaupunki ja Ruoveden kunta.

Kansainvälisiä kumppaneita ovat Lodzin yliopisto, Tansanian Mwanzan kaupunki sekä Antsiraben kunta Madagasgarilla.

Tästä on kyse

Liikkuvat sote-palvelut

Projektissa selvitetään koordinoidusti Pirkanmaan tarvetta liikkuville ja joustaville uudentyyppisille terveyspalveluille.

Tavoite on virtuaali- ja lähipalvelujen älykäs yhdistäminen ja niiden vieminen lähelle asiakasta pyörien päällä.

Hanketta hallinnoi ohjausryhmä, jota johtaa Pirkanmaan sote-uudistuksen hankejohtaja Eeva Halme.

Tampereen Ammattikorkeakoulun tutkimustiimiä johtaa projektipäällikkö Elina Harju.

Teknologiayrityksistä mukana ovat LOI2NFinland, Sensotrend, Videovisit, 2NHealth ja Aidian sekä Kreapal Design.

Korirakentajista osallistuvat PRV-Energia Oy ja Tamlans.

Palvelutuottajista mukana ovat lääkärikeskus Pirte, Tampereen suunterveydenhuolto, Keiturin sote, Virtain kaupunki ja Ruoveden kunta.

Kansainvälisiä kumppaneita ovat Lodzin yliopisto, Tansanian Mwanzan kaupunki sekä Antsiraben kunta Madagasgarilla.

Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana EU:n Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Liikkuvat sote-palvelut -projekti jatkuu tämän vuoden loppuun asti.

Oikaisu 26.5.2022 kello 13.54: Korjattu asiavirheet. Uutisessa kerrottiin ensin virheellisesti, että Päijät-Hämeessä viime vuoteen saakka kiertänyttä terveysbussia operoi Lahden ammattikorkeakoulu Lamk. Todellisuudessa bussia operoi Lab-ammattikorkeakoulu. Lisäksi uutisessa kerrottiin, että Lamk olisi yhdistynyt Lappeenrannan-Lahden Lut-yliopistoon. Todellisuudessa Lamk ei yhdistynyt Lut-yliopiston kanssa, vaan Lamk ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyivät uudeksi Lab-ammattikorkeakouluksi helmikuussa 2020. Lab-ammattikorkeakoulu kuuluu samaan Lut-korkeakoulukonserniin Lut-yliopiston kanssa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut