Laukon kartanon rantavedestä löytyi viikinkiaikainen koruaarre, tältä se näyttää – ”Hämmästyttävä löytö”

Laukon kartanon vanhan kivilaiturin kupeesta löytyi toistatuhatta vuotta vanha pronssinen kupurasolki. Korulöydön teki Laukon kartanon isäntä Jouni Minkkinen.

Tässä se on: Laukon rantavedestä perjantaina löytynyt viikinkiaikainen naisten rintakoru, pronssinen kupurasolki.

23.4. 19:16

Aamulehti

Vesilahdella Pyhäjärven rannassa sijaitsevan Laukon kartanon rantavedestä paljastui perjantaina uskomaton muinaismuisto: Suomen ehkä ensimmäinen vedenalainen viikinkiaikainen korulöytö.

”Laukon puiston vanhan kivilaiturin kupeesta löytyi toistatuhatta vuotta vanha pronssinen kupurasolki. Se on hieno löytö ja todiste siitä, että tällä samalla paikalla on ollut talo ja laituri jo viikinkiajalla ennen kuin Kurkien suku asettui tänne asumaan", kartanon emäntä ja historioitsija Liisa Lagerstam iloitsee.

Korulöydön teki Liisa Lagerstamin aviomies, Laukon kartanon isäntä Jouni Minkkinen.

”Pyhäjärven vesi on nyt hyvin matalalla ja rantaviivaa on paljastunut niin, että vedenkin puolella pystyy etsimään metallia. Mieheni ryhtyi käymään metallinpaljastimella rantaa läpi ja teki tämän hämmästyttävän löydön”, Lagerstam kertoo.

Löydön teki Liisa Lagerstamin aviomies, Laukon kartanon isäntä Jouni Minkkinen, joka haravoi matalan veden paljastamaa rantaviivaa metallinpaljastimella. Kivilaituri, jonka vierestä koru löytyi, näkyy kuvassa taustalla.

Lagerstamin arvion mukaan koru on peräisin vuoden tuhat paikkeilta. Kupurasoljet olivat perinteisiä hämäläisiä viikinkiaikaisia naisten rintakoruja. Halkaisijaltaan solki on noin yhdeksän senttimetriä ja sen kääntöpuolella oli rengas ja neula asuun kiinnittämistä varten. ”Soljen rinkula on edelleen jäljellä, mutta itse neula on poissa. Voihan olla, että neulan katkeaminen oli syy, miksi koru tippui veteen.”

Lagerstamin mielestä hienoa on myös se, että tämä koru ei ollut hautauksen yhteydessä annettu uhrilahja, joka olisi poltettu vainajan mukana, vaan se on lumpsahtanut veteen veneeseen kivutessa joltain muinaiselta Laukon emännältä.

Liisa Lagerstam arvelee, että pronssinen rintakoru on pudonnut veteen veneeseen nousun yhteydessä joltain muinaiselta Laukon emännältä.

Muinaismuistoaluetta

Laukon kartanon mailta on aiemminkin löytynyt ikivanhoja esineitä ja kartanon lähipellot on suojeltu muinaismuistoalueena. Vedessäkään ei nyt saa tehdä enempää etsintöjä ennen kuin arkeologinen asiantuntijatiimi tulee paikalle.

”Teemme löydöstä ilmoituksen ja toimitamme soljen Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin, joihin se luetteloidaan. Siellä se sitten tallennetaan ja konservoidaan.”

Lue lisää: Ojanperkuu keskeytyi Laukon kartanolla, kun maasta pilkotti jotain erikoista – nyt arkeologi ja kartanon omistajat arvuuttelevat löydöksen historiaa: ”Laukko on ainutkertainen paikka asua”

Lagerstamin toiveena on, että Laukossa voitaisiin käynnistää meri- tai järviarkeologinen tutkimushanke, jonka yhteydessä löytöjä kartoitettaisiin. ”On hyvin harvinaista, että veden alta löytyy mitään. Kalmistoista koruja on kyllä löydetty, mutta tämä ei ole hautapaikka, vaan muinaislaituri. Vesi on ollut viikinkiajalla metrin tai kaksi korkeammalla kuin nykyään.”

Lue lisää: Laukosta löytyi 900 vuotta vanha valtava kalmisto, jota on etsitty 47 vuotta – ojankaivuutyöt ja kompastuminen keihäänkärkeen olivat lähtölaukaus

Jo vuonna 1859 Laukon kartanon nykyisen pihapiirin läheiseltä pellolta löytyivät ensimmäiset viikinkiaikaiset haudat. Arkeologien käsitys muinaisesta Laukosta mullistui täysin, kun kartanon pihapiirin pohjoispuolelta löydettiin vuoden 2015 aikana metallinetsimien avulla lukuisia uusia röykkiöhautoja ja kulttipaikkoja.

Viime vuosina Laukon alueelta löydetyt muinaiset miekat, keihäänkärjet, kirveet, sirpit ja korut todistavat, että Laukossa on eletty jo satoja vuosia ennen pohjoismaisten viikinkien valtakautta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut