Sdp:n Ilmari Nurminen kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – Nyt 12 Pirkanmaan kansanedustajaa on sotilasliiton kannalla

Yli puolet Pirkanmaan kansanedustajista katsoo, että Suomen kannattaisi nyt hakea Naton jäsenyyttä. Kuusi kansanedustajaa ei ole vielä muodostanut tai ainakaan kertonut lopullista kantaansa. Selkeän kielteisesti suhtautuu vain vasemmistoliiton Anna Kontula.

Kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen (sd.) kertoo kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Nurminen kuvattiin eduskunnassa 8. huhtikuuta.

21.4. 18:08

Aamulehti

Jo kaksi kuukautta jatkunut Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainassa on kääntänyt yli puolet Pirkanmaan kansanedustajista Nato-jäsenyyden kannalle. Nyt kaikkiaan 12 Pirkanmaan 19:stä kansanedustajasta katsoo, että Suomen kannattaisi nyt hakea Naton jäsenyyttä.

Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle selonteon mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksista, vaihtoehdoista ja Suomen turvallisuusympäristön muutoksista Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lue lisää: Päätöksenteon tueksi tärkeä turvallisuus­selonteko on nyt valmis – turvatakuita Ruotsilta pidetään lähinnä huvittavina

Raportissa ei suoraan oteta kantaa Nato-jäsenyyteen, mutta pohjavire on myönteinen. Selonteossa muun muassa todetaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi Itämeren alueen vakautta pitkällä aikavälillä. Eduskunta aloitti selontekoa koskevan lähetekeskustelun keskiviikkona.

Lue lisää: Luottamus Venäjään romahti kerralla: Vauhdilla kasattu selonteko on käden­lämpöisen Nato-myönteinen, mutta käsitelläänkö Suomen hakemusta jo kesäkuun huippukokouksessa?

Kyllä Natolle

Viimeisimpänä myönteisestä Nato-kannastaan kertoo demareiden kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen, joka tunnetaan myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) luottoystävänä.

”Turvallisuusympäristömme on sodan seurauksena muuttunut radikaalisti ja on sen johdosta vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen”, Nurminen toteaa sähköpostitse lähettämässään vastauksessa.

Nurmisen mukaan Suomi on murroskohdassa, jossa maamme turvallisuuden perustekijät asettuvat uudelleen. ”Kun olen perehtynyt asiaan ja punninnut jäsenyyden hyötyjä sekä riskejä, olen tullut siihen lopputulokseen, että Nato-jäsenyys takaisi parhaiten suomalaisten turvallisuuden.”

Lue lisää: Naton kannalla on nyt yli puolet Pirkanmaan kansanedustajista

Nurmisen mukaan tärkeintä on, että jos jotain tapahtuu nyt tai tulevaisuudessa, Suomella on vahvoja liittolaisia, tukea ja apua. ”Kun prosessi etenee, on vielä pohdittava jäsenyyden yksityiskohtia, mutta lähtökohtaisesti suhtaudun Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti,” Nurminen linjaa.

Jo aiemmin myönteisen Nato-kantansa ovat kertoneet Sofia Vikman (kok.), Pauli Kiuru (kok.), Arto Satonen (kok.), Jari Kinnunen (kok.), Iiris Suomela (vihr.), Veijo Niemi (ps.), Sakari Puisto (ps.), Sami Savio (ps.), Jouni Ovaska (kesk.), Arto Pirttilahti (kesk.) ja Satu Hassi (vihr.).

Kanta kypsynyt

Nurmisen mielipide on kypsynyt kevään kuluessa. Helmikuun lopulla hän ei halunnut ottaa asiaan kantaa, vaan sanoi odottavansa ensin riskiarviota ja puolueensa linjausta. Vielä reilu viikko sitten Nurminen kuvasi Nato-kulmaansa vasta haaleanvihreäksi.

Sdp:n virallinen Nato-kanta muotoillaan puoluevaltuuston kokouksessa kevään aikana. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ei keskiviikon lähetekeskustelussa ottanut asiaan selkeää kantaa.

Pirkanmaan demarikansanedustajista Jukka Gustafsson ja Pia Viitanen eivät vielä ole muodostaneet lopullista kantaansa, mutta ainakaan se ei ole jyrkän kielteinen, vaan Nato-ovi vaikuttaa olevan raollaan. Marko Asell ei ole vastannut Aamulehden Nato-kyselyihin.

Gustafsson kommentoi asiaa eduskunnan istuntosalista kesken lähetekeskustelun. ”Odotan valiokuntien kannanottoja. Totta kai Venäjän häikäilemättömyys ja julmuus vaikuttavat meihin kaikkiin ja lisäävät Nato-myönteisyyttä, myös minun. Lopullinen kanta on edessäpäin”, Gustafsson kirjoittaa sähköpostissaan.

Valtionjohto panttaa

Pia Viitanen toteaa, että muuttuneen turvallisuusympäristön takia Nato-optio on harkinnassa ja selonteon kautta edetään. ”Nyt on aika käydä läpi asiaa ja sen eri puolia huolellisesti eduskunnassa. Vastauksia moniin kysymyksiin saamme nyt kuulemisten myötä.”

Viitasen mukaan lopullista kannanmuodostusta ohjaa ennen kaikkea suomalaisten turvallisuus nyt ja tulevaisuudessa. ”Harkinnassani tulen ottamaan huomioon ylimmän valtionjohdon, presidentti Niinistön ja hallituksen näkemyksen asiasta.”

Valtion ylin johto eli tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin eivät ole halunneet sanoa julki omaa Nato-kantaansa ennen kuin eduskunta on käynyt laajan ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun ja muodostanut oman näkemyksensä.

Lue lisää: Tutkija: ”En usko, että Venäjä pystyy Suomen jäsenyyden estämään” – Suomi voi olla Natossa jo vuoden loppuun mennessä

Yksi kielteinen

Selkeän kielteisen suhtautumisensa Nato-jäsenyyteen on ilmaissut Pirkanmaan edustajista ainoastaan vasemmistoliiton valkeakoskelainen kansanedustaja Anna Kontula.

Hallituksen turvallisuusselonteko ei onnistunut vakuuttamaan Kontulaa siitä, että Nato-jäsenyyden tuomat hyödyt ja turva olisivat suuremmat kuin siihen liittyvät haitat ja riski. Kontulan mukaan Nato-jäsenyys myös sulkisi Suomen pois puolueettomista rooleista, joissa maa voisi vaikuttaa myönteisesti maailman ja Suomen turvallisuuskehitykseen.

Lue lisää: Anna Kontula kertoi Nato-kantansa – ensimmäinen kielteisestä kannasta kertova pirkanmaalainen kansanedustaja

Sari Tanus (kd.) ja Veikko Vallin (ps.) eivät vastanneet Aamulehden uusimpaan kyselyyn, mutta osviittaa voi hakea heidän helmikuussa heti Ukrainan sodan alettua antamistaan vastauksista.

”Tässä tilanteessa Nato-jäsenyyden mahdollisuutta ja vaikutuksia tulee entistä tarkemmin vakavasti arvioida ja harkita”, Tanus totesi tuolloin.

”Henkilökohtaisesti sanon, että Suomen ei pitäisi vielä hakea Naton jäsenyyttä. Varovaisuus on nyt valttia”, Vallin vastasi helmikuun lopulla.

Eduskunta keskustelee

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa pakotti Suomen miettimään uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa.

Hallitus julkaisi 13. huhtikuuta Suomen uuden turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa arvioidaan Suomen muuttunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä.

Selonteko ei ota suoraan kantaa Nato-jäsenyyteen, mutta sen käsittelyn aikana eduskunta voi keskustella asiasta.

Pääministeri Sanna Marin on sanonut, että päätös mahdollisesta Naton jäsenyyden hakemisesta pitää tehdä kevään aikana.

Esityksen Natoon hakemisesta tekisivät presidentti ja hallitus, jotka johtavat Suomen ulkopolitiikkaa. Valtionjohto haluaa kuitenkin ensin kuulla eduskunnan näkemyksen.

Mielipidemittausten mukaan selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa nyt sotilasliiton jäsenyyttä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut