Aamulehti
Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari on turhautunut. Hän sanoo, että jo pitkään jatkunut uutisointi valtakunnallisesta kaavoitus- ja arkkitehtipulasta ei ole johtanut konkreettisiin toimiin, vaan ongelmat jatkuvat edelleen. Jaskari sanoo, että tilanne on haastava sekä rakennusalalla toimiville että investointeja tekeville yrityksille.
Jaskari sanoo, että ratkaisu haastavaan tilanteeseen löytyisi yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa. Vaikka ratkaisu olisi Jaskarin mukaan yksinkertainen, monissa kunnissa yhteistyön tekeminen nähdään punaisena vaatteena siitäkin huolimatta, että osassa kuntia kehitys uhkaa pysähtyä.
”Yrityspuolella monet toimijat ovat tätä mieltä. Kukaan ei kuitenkaan halua tuoda asiaa nimellään julkisuuteen, sillä yrityksillä on pelko leimatuksi ja kunnan mustalle listalle joutumisesta, jos he kyseenalaistavat kuntien toimintatavat.”
Asiasta on vaiettu Jaskarin mukaan myös kunnissa. Keskustelu ei ole hänen mukaansa virinnyt, koska viranhaltijat pelkäävät, että valta karkaa yksityisen sektorin tullessa mukaan kaavoitukseen.
”En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa. Jos kunta antaa tarkat ohjeet kaavan laatimiselle ja päätöksenteko olisi edelleen poliittinen, ei valta siirry nykyiseltään mihinkään. Tämä ainoastaan nopeuttaisi prosesseja ja mahdollistaisi resursseja lupapuolelle, joka on toinen pullonkaula.”
Harri Jaskari kuvattiin Aamulehden vaalitorilla panelistina Ideaparkissa eduskuntavaalien alla maaliskuussa 2019.
Uhka investoinneille
Jaskari sanoo, että vaikka kaavoitus ei ole kaikissa kunnissa yhtä heikoissa kantimissa, asia tulisi laittaa valtakunnallisesti kuntoon nopealla aikataululla. Kiire on hänen mukaansa kova, sillä investointeja on jäissä kolmen miljardin euron edestä.
Jaskari sanoo, että hänellä on tiedossa useampia esimerkkitapauksia, joissa kuntien lupaprosessit ovat hidastaneet investointeja huomattavasti. Pahimmissa tapauksissa investoinneista on luovuttu kokonaan tai siirretty toiseen kuntaan.
Jaskari sanoo, että hänellä on tiedossa esimerkiksi tapaus, jossa rakennusluvan saaminen autopesulalle vei kaikkiaan 2,5 vuotta.
Jaskari sanoo, ettei yrityksillä ole aikaa odotella näin pitkään, vaan lupa tai tieto mahdollisesta rakentamisesta tulee saada vähintään puolessa vuodessa.
”Jos yrityksellä on mahdollisuus investoida, mutta asian edistäminen vie useamman vuoden, saa se miettimään, mitä muuta voisi tehdä. ”
Suomen Yrittäjät on huolissaan myös ulkomaisten investointien karkaamisesta muualle. Jaskari sanoo, että Suomen pitäisi tässä maailmantilanteessa olla erityisen houkutteleva.
”Jos emme pysty toimimaan nopeasti emmekä ota aidosti asioita hoitaaksemme, on vaikeaa kilpailla investoinneista.”
Korjausliike vie vuosia
Kuntaliiton maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva kertoo, että kaavoitusten ja rakennusvalvontojen resurssitilanne on yhtä ankea kuin loppuvuodesta. Jarva sanoo, että mikäli tuloksia halutaan, asiaan tulisi tarttua välittömästi.
”Suunta kohti muutosta vaatii välittömästi lisää opiskelupaikkoja. Sanoisin, että ryhtykää heti toimeen, jos haluatte tuloksia.”
Jarva sanoo, että parhaimmassakin tapauksessa kuntien tilanne kaavoituksen ja rakennusvalvonnan osalta voi parantua noin seitsemässä vuodessa täydennys- ja muuntokoulutusta lisäämällä.
Jarva sanoo, että yksityisen sektorin käyttäminen kuntien apuna lisääntyy koko ajan, mutta alan työvoimapula tulee todennäköisesti jossakin vaiheessa vastaan myös yksityisellä puolella.
Kuntaliiton maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva kertoo, että kaavoitusten ja rakennusvalvontojen resurssitilanne on yhtä ankea kuin loppuvuodesta.
Jarva arvioi, että vaikka osa kunnista käyttää jo yksityisten palveluita, osassa menettely saatetaan kokea vaikeana, kun lakeja ja asetuksia pitää noudattaa tarkasti.
”Myöskään kunnan vastuu ei siirry, eikä kunnan vastuu siirry. Tämä siksi, että kunnan täytyy kokoajan muistaa, että kaavan laatiminen ja vuorovaikutus on sen vastuulla samaan aikaan, kun lakeja pitää noudattaa.”
Jarva sanoo, että huomioitavaa on myös, että vaikka yksityinen puoli tuo kaavoihin työpanosta, kaavan laatimisen ohjaus vie kunnalta voimavaroja.
Ylöjärvi kääntyi yksityisen puoleen
Ylöjärvellä yksityisen sektorin välttämättömyys kaavojen edistämisessä havaittiin jo useampi vuosi sitten.
Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen kertoo, että yhteistyömalli on välttämätön, eikä kaupunki pärjäisi sitä ilman. Hänen mukaansa osa kaavoituksen tarvitsemista selvityksistä on sellaisia, joita kunnan ei edes kannata tehdä itse.
Yksityiseltä sektorilta tehtävien palveluostojen osuus on tänä vuonna ympäristölautakunnan alaisissa toiminnoissa 37,4 prosenttia. Palveluostojen lisäksi nopeutta prosesseihin haetaan perustamalla kaksi lisävakanssia kaavoitukseen ja yksi rakennusvalvontaan.
Piiparinen kertoo, että Ylöjärvellä yksityisen sektorin hyödyntäminen prosesseissa on osa kaupungin kasvustrategiaa. Piiparinen sanoo, että esimerkiksi Vuorentaustan uuden asuinalueen kaava sekä Vaasantien varteen rakentuvan Teivo 3 -yritysalueen kaavat valmistuvat konsulttitoimiston avulla.
Piiparisen mukaan Ylöjärvellä yksityistä sektoria ei nähdä uhkana.
”Olemme eturintamassa käyttämässä yksityisiä palveluita kaavoituksessa oman työn ohella. Haluamme käyttää niitä, ja tulemme toimimaan näin myös jatkossa. Tämä on hedelmällistä siinäkin mielessä, että konsulttitoimistolla voi olla myös paljon muuta sellaista osaamista, jota voimme omassa kaavaprosessissamme hyödyntää.”
Teivo 3 -yrityspuisto tulee Ylöjärvelle Vaasantien varteen.
Yksityinen puoli avasi myös mökkikunnan kaavaputken
Yksityisen sektorin tuomat hyödyt on havaittu myös Päijät-Hämeen Asikkalassa. Viisi vuotta kunnanjohtajana toiminut Rinna Ikola-Norrbacka kertoo, että tänä aikana asioita on kaavoituksen osalta laitettu systemaattisesti kuntoon. Tässä avainasemassa on ollut yksityisen sektorin tiivis mukanaolo.
Ikola-Norrbacka sanoo, että kaavaputki toimii erittäin hyvin ja yksityiselle puolelle on annettu muutaman viime vuoden aikana useita projekteja.
”Kun oman porukan lisäksi kaavojen tekemiseen on osallistunut ulkopuolisia, kaavoja on myös tullut ulos, ja olemme saaneet lisättyä volyymia. Tämä pätee niin yritystontteihin kuin asuinalueisiinkin.”
Ikola-Norrbacka sanoo, että yritystontteja tulee olla koko ajan valmiina. Tämä on opittu Asikkalassa kantapään kautta.
”Yrittäjät eivät odota. Jos ei ole mitään mitä tarjota, yritys etsii tontin muualta, eikä jää odottamaan”.
