Pirkanmaan ensimmäinen aluevaltuusto aloitti työnsä tiistaina: ”Teillä on mahdollisuus luoda hyvää ja kaunista”

Tiistaina koettiin historiallinen hetki, kun Pirkanmaan hyvinvointialueen 79-jäseninen aluevaltuusto oli koolla ensimmäisen kerran. Sote-uudistuksen tavoitteista löytyi yhteinen sävel, mutta hyvinvointialueen toimielinmalliksi valittu valiokuntamalli herätti kriittisiä puheenvuoroja monelta valtuutetulta

Vastavalittu puheenjohtajisto kukitettiin. Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Lauri Lyly (sd.), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Miko Bergbom (ps.). Aluevaltuuston vanhin Kalervo Kummola onnittelee.

8.3. 21:37

Aamulehti

”Suuret onnittelut valituille, olette tekemässä historiaa. Nyt vastuu ei ole enää valmistelijoilla, vaan aluevaltuusto vastaa sote-uudistuksen toimeenpanosta.”

Näillä juhlavilla sanoilla sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö ja sote-ryhmän puheenjohtaja Kari Hakari avasi Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäisen aluevaltuuston kokouksen tiistaina. Ministeriön videotervehdyksessä Hakari kertasi sote-uudistuksen perustavoitteen, mikä on taata yhdenvertaiset ja sujuvat palvelut koko maakunnassa.

”Muistakaa peilata ratkaisujanne myös näihin uudistuksen tavoitteisiin. Isoin haaste Pirkanmaalla on rakentaa järjestelmä, jonka sisällä maakunnan sisäisiä terveyseroja voidaan kaventaa. Teillä on mahdollisuus luoda hyvää ja kaunista.”

Pirkanmaan aluevaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa Tampereen messu- ja urheilukeskuksen Tähtien salissa. Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö ja sote-ryhmän puheenjohtaja Kari Hakari lausui evästyksen aluevaltuutetuille videon välityksellä.

Yhteinen sävel

Hakarin puheenvuoron jälkeen puhetta ryhtyi johtamaan vanhin aluevaltuutettu, kokoomuksen Kalervo Kummola.

”Elämme historiallista hetkeä, koska olemme kokoontuneet ensimmäistä kertaa Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokoukseen. Julistan kokouksen avatuksi”, Kummola kopautti nuijan pöytään.

Aluevaltuusto hyväksyi ensivaiheen hallintosäännön, joka tulee sen käsittelyyn vielä useita kertoja kevään aikana. Siinä määritellään hyvinvointialueen johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako.

Aleksi Jäntti (kok.), Kalervo Kummola (kok.) ja Atanas Aleksovski (sd.) ennen kouksen alkua.

Valtuustoryhmät saivat kommentoida hallintosääntöä. Puolueiden tavoitteet sote-uudistukselle vaikuttavat ilahduttavan yhtenäisiltä.

Kokoomuksen valtuustoryhmää huolestutti erityisesti työvoimapula. ”Ilman riittävää ja asianmukaista henkilökuntaa emme voi tuottaa hyviä ja toimivia palveluita. Kyse on johtamisesta. Selkeä hallinto mahdollistaa hyvän johtamisen”, Leena Kostiainen totesi.

Demareiden mukaan ihminen täytyy ottaa uuden hyvinvointialueen keskiöön. ”Tavoitteenamme on sujuva ja entistä nopeampi hoitoon pääsy. Haluamme, että Pirkanmaalla pystytään aidosti luomaan parempia palveluita”, Johanna Loukaskorpi totesi.

Johanna Loukaskorpi (sd.) kertoi ryhmänsä tavoitteista sote-uudistukselle. Demarit haluavat nostaa ihmisen uuden hyvinvointialueen keskiöön, kuten jo vaaliohjelmassa todettiin.

”Vihreät haluaa vahvistaa peruspalveluita ja lisätä ihmisten hyvinvointia, ja niin onneksi haluavat kaikki muutkin”, Perttu Jussila kiteytti omassa puheenvuorossaan.

Ideologisia eroja kuitenkin löytyi. ”Palveluiden on oltava kaikkien ulottuvilla nykyistä kattavammin. Vasemmistoliitto kannattaa terveyskeskusmaksujen poistoa. Sote-palveluissa ja pelastustoimessa on kyse koko hyvinvointiyhteiskunnan ideasta. Kun ihminen tarvitsee apua, hän voi luottaa sitä saavansa. Tällä historiallisella hetkellä meillä on edessä puhdas pöytä”, Anna Kontula totesi.

Perussuomalaisten Sami Kymäläinen kiinnitti hoitajien työhyvinvoinnin ja palkkauksen lisäksi huomiota myös työssäkäynnin kustannuksiin ja nosti esiin autoilun ja pysäköinnin hinnan. ”Perussuomalaisten valtuustoryhmä edellyttää myös aluevaltuuston päätöksentekijöiltä vastuullisuutta. Pirkanmaan hyvinvointialueella kokouspalkkiot ovat suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla.”

Kokoomuksen Ilkka Sasin mielestä valiokuntamallia pitää vielä tarkastella kriittisesti.

Myös kritiikkiä

Hyvinvointialueen toimielinmalliksi valittu valiokuntamalli herätti kriittisiä puheenvuoroja monelta valtuutetulta. Ilkka Sasin (kok.) mielestä malli vaatii vielä tarkastelua. ”Kokoomus on vastustanut valtakunnallisesti valiokuntamallia, koska se näyttää vievän paljon euroja. Jos valiokunnat perustetaan, niiden täytyy olla aidosti päättäviä elimiä.”

”Meidän tehtävämme on rakentaa sellainen hallintomalli ja päätöksenteko, että pirkanmaalaiset voivat aidosti luottaa siihen”, totesi Kukka Kunnari (vas.).

”Aika ohut tämä hallintosääntö vielä on ja vaatii kehittämistä. Valiokunnilla pitää aidosti olla yhteys päätöksentekoon”, sanoi Riitta Ollila (sd).

Ensimmäisen aluevaltuuston asialistalla oli paljon henkilövalintoja, jotka menivät käsikirjoituksen mukaan. Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Lauri Lyly (sd.), joka kiitti luottamuksesta ja otti tehtävän vastaan saman tien.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin lääkintöneuvos Kari-Matti Hiltunen (kok.). ”Tämä tehtävä on sellainen, että siinä ei yksin pärjää. Poliittinen päätöksenteko on joukkuelaji, jossa tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien kanssa. Pirkanmaalaiset ovat valinneet meidät aluevaltuutetut tähän tehtävään ja asiakkailla on oikeus odottaa paranevia palveluita nykytilanteeseen verrattuna”, Hiltunen totesi.

Hiltusen mukaan aluehallituksen puheenjohtajan tehtävä on innostava. ”Erityisen mielenkiintoista on se, miten asukkaiden kuuleminen tullaan järjestämään ja saadaan palveluiden käyttäjien ääni kuuluviin.”

Hyvinvointialuelain mukaan asukkaat täytyy osallistaa ja saada heiltä palautetta. Vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. ”Lisäksi on potilas- ja asiakasraateja, joita nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja pelastustoimessa ei lakisääteisesti ole.”

Tekniikassa oli toivomisen varaa. Johdon assistentti Minna Luotoniemi kuljetti puhujille mikrofonia pitkin salia. Puhumassa valtuutettu Hanna Laine (sd.).

Soten tuntemusta

Aluevaltuusto päätti myös hyvinvointialuejohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista. Viran kelpoisuusehdoiksi esitetään yliopistotasoista ylempää korkeakoulututkintoa ja laajaa johtamiskokemusta. Johanna Loukaskorven kannatusta saaneen ehdotuksen mukaan viran kelpoisuusehtoihin päätettiin lisätä myös sosiaali- ja terveysalan tuntemus.

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jukka Alasentie valittiin yksimielisesti virkaa tekeväksi hyvinvointialuejohtajaksi, kunnes varsinainen johtaja aloittaa tehtävässään. ”Asiat ovat tuttuja ja tämä tehtävä on nykyisen työni jatkumo. Edessä on paljon tekemistä, mutta kyllä me tästä selviydymme.”

Tavoitteena on, että valtuusto valitsee vakinaisen hyvinvointialuejohtajan toukokuun alussa. ”Jos kaikki menee hyvin, niin hyvinvointialuejohtaja ottaa viran vastaan jo kesäkuussa, mutta viimeistään elokuun loppuun mennessä.”

Alasentie on tämän tehtävän hoidettuaan jäämässä eläkkeelle, minkä vuoksi hän oli myös tavallaan turvallinen valinta. ”Ei tule sellaista asetelmaa, että valitaan väliaikaiseksi johtajaksi joku, joka on mahdollisesti virkaa hakemassa ja saisi näin ikään kuin etulyöntiaseman. Siitä olisi voinut tulla sanomista.”

Kokouksessa oli kahvitarjoilu. Kastettavaksi oli muun muassa poro- ja fetapiirakkaa, hedelmiä, tuulihattuja sekä minibrownieita.

Lue lisää: Katso tästä jokaisen Pirkanmaan aluevaltuutetun sidonnaisuudet – Valtuustossa saattaa kyteä jääviyspommi: ”Kotiinpäin vetämistä ei voida hyväksyä”

Edit kello 22.23: Korjattu kuvatekstistä Lotta Hamari (sd.) Hanna Laineeksi (sd.).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut