Kuinka paljon palveluja voidaan ostaa yksityisiltä tuottajilta sote-uudistuksen toteutuessa? - Pirkanmaa - Aamulehti

Sote-uudistukseen liittyy yksi merkittävä kysymys, johon kukaan ei vielä osaa vastata – Kuinka paljon palveluja voidaan ostaa yksityisiltä tuottajilta?

Sote-lakien mukaan hyvinvointialueella pitää olla riittävä oma tuotanto, mutta määritelmä on epäselvä. Käytännössä päätökset työnjaosta julkisen ja yksityisen puolen kesken tekevät aluevaltuustot, joten ratkaisut voivat vaihdella eri puolilla maata. Lain tulkinnasta voi syntyä näkemyseroja, jotka ratkaistaan viime kädessä oikeudessa.

Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja Taru Kuosmanen, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen ja Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala kertovat näkemyksensä siitä, millaiset puitteet sote-uudistus antaa yksityisen tuottajien palveluiden ostamiseen.

7.1. 6:00

Aamulehti

Vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Pirkanmaalla. Sote-lainsäädännössä todetaan, että hyvinvointialueella tulee olla riittävä oma palvelutuotanto.

Selkeää määritelmää siitä, mitä riittävä oma palvelutuotanto tarkoittaa, ei lainsäädännöstä kuitenkaan löydy. Kysymys on tärkeä, sillä se ratkaisee, minkä verran hyvinvointialue voi hankkia palveluita ulkoa. Toistaiseksi ei tiedetä, mikä on työnjako julkisen sektorin, yksityisten terveyspalveluyritysten ja kolmannen sektorin, kuten yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden kesken.

”Se on tulkinnanvarainen asia, eikä sosiaali- ja terveysministeriö tule sitä ainakaan tässä vaiheessa määrittelemään, vaikka olemme sitä toivoneet”, sanoo Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala.

Suomen Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen toteaa, että tällä hetkellä vastausta ei tiedä kukaan.

”Tilanne on täysin hahmottumaton, se ei ole edes veteen piirretty viiva. Tätä keskustelua on hyvä käydä näin aluevaalien alla. Selvää kuitenkin on, että yhdessä nämä asiat pitää hoitaa ja töitä riittää kaikille.”

Julkinen vastuussa

Edellisen hallituksen sote-uudistus kaatui kalkkiviivoilla juuri tähän kysymykseen. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-mallissa yksityinen puoli ja asiakkaan valinnanvapaus olivat vahvasti mukana. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että hyvinvointialueen on aina kyettävä turvaamaan ihmisille palvelut. Liika yksityistäminen nähtiin riskiksi.

Nyt lakiin on kirjoitettu, että hyvinvointialueella pitää olla riittävä oma tuotanto. Tähän on kaksi syytä. Oma tuotanto on tarpeen, jotta maakunta osaa hankkia palveluita ulkoa. Hyvinvointialueen pitää myös olla varautunut siihen, että yksityinen terveysfirma tai kolmannen sektorin palveluntuottaja menee konkurssiin.

”Siinä tapauksessa hyvinvointialueella pitää olla valmius ottaa palvelutuotanto takaisin itselleen. Julkinen puoli on kaikissa tilanteissa järjestämisvastuullinen”, Jaakko Herrala toteaa.

Lue lisää: Katso tästä, millaiset tavoitteet ja lupaukset puolueilla on Pirkanmaan aluevaaleissa – Yksi puolue pelkää, että koko uudistus menee metsään

Aluevaltuusto päättää

Käytännössä päätökset työnjaosta julkisen ja yksityisen puolen kesken tekee aluevaltuusto, joka laatii Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian ja sen kylkeen myös palvelustrategian. Palvelustrategiassa määritellään, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan. ”Ne voidaan hoitaa omana palveluna, hankkia ulkoa tai toisilta hyvinvointialueilta. Myös yhteistyö toisen hyvinvointialueen kanssa on mahdollista”.

Valvova viranomainen on aluehallintovirasto, joka seuraa, että lainsäädännön linjaukset toteutuvat. ”Avin tulkinta ratkaisee, ja eri avien tulkinnoissa voi olla myös eroavaisuuksia. Viime kädessä linjanvetoa voidaan joutua hakemaan hallinto-oikeudesta.”

Suomessa esimerkiksi vanhusten hoivasta vähintään 40 prosenttia ja lastensuojelusta yli 60 prosenttia on yksityisten yritysten ja järjestöjen hallussa. ”Veikkaan, että lastensuojelu on ensimmäinen, jonka suhteen julkisen oman tuotannon riittävyyttä joudutaan arvioimaan. Pitkäaikaisen sijoituksen paikkoja on Pirkanmaalla vain kymmenkunta”, Herrala arvioi.

Sote-yritykset

Tilastokeskuksen vuoden 2019 toimipaikkatilaston mukaan Pirkanmaalla toimii sote-alalla 2 045 yritystä.

Yritykset työllistävät 9 247 ihmistä.

Niiden liikevaihto on yhteensä 969 miljoonaa euroa.

Keskiverto yritys työllistää 4–5 ihmistä ja tekee alle 500 000 euron liikevaihtoa.

Valtaosa sote-yrityksistä on pieniä.

Hyvinvointialueella kilpailutusten volyymi kasvaa. Kilpailutukseen pitää löytää uusia ratkaisuja, jos pienet yritykset halutaan pitää mukana.

Vähintään nykytasolla

Muutosjohtaja Jaakko Herrala uskoo, että hyvinvointialueella yksityisen ja kolmannen sektorin hankinnat pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Näin siksi, että soten pyörittämiseen tarvitaan kaikki liikenevät voimat. ”Henkilöstön riittävyys on ihan kynnyskysymys.”

Tampereen kaupungilla on tällä hetkelläkin avoinna 259 vakituista vakanssia sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Tampereella ostopalvelujen osuus on merkittävin asumispalveluissa ja lastensuojelun sijaishuollon palveluissa. ”Näissä myös kaupungilla on tavoitteena lisätä omaa toimintaansa asiakasvolyymien kasvaessa”, kertoo Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja Taru Kuosmanen.

Esimerkiksi ikäihmisten tehostetusta palveluasumisesta noin 70 prosenttia on ostopalveluja. ”Tämä on tyypillinen esimerkki kasvavasta palvelusta, jossa tullaan tarvitsemaan lisää sekä omaa että ostopalveluja.”

Kuosmasen mukaan on selvää, että julkinen sektori ei pysty yksin palveluita hoitamaan eikä se olisi edes järkevää. ”Monituottajamalli tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhteiseen kehittämiseen ja toistemme kirittämiseen. Se antaa myös asiakkaille laajemmat valinnan mahdollisuudet itselle sopivan palvelun suhteen.”

Ostopalveluilla voidaan myös tasata julkisen sektorin investointipainetta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuuston on tarkoitus kokoontua ainakin ensimmäiseen kokoukseensa Tampereen messu- ja urheilukeskuksen eli Pirkkahallin Tähtien saliin. Koronarajoitukset ja -varotoimenpiteet voivat vielä vaikuttaa suunnitelmiin.

Pihlajalinna luottavainen

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen toteaa, että aluevaltuuston rooli on ratkaiseva hyvinvointialueen palvelutuotannon ja työnjaon määrittelyssä.

”Kun hyvinvointialueet lähtevät muokkaamaan palvelustrategiaansa, tämä asia ratkaistaan. Aluevaltuustot linjaavat, missä määrin ja missä palveluissa yksityistä pystytään hyödyntämään ja mikä on oman tuotannon painotus.”

Aaltonen uskoo, että ratkaisut voivat olla erinäköisiä eri alueilla. ”Suomi on laaja maa, joten jonkin verran vaihtelua on varmaan sen suhteen, minkä verran yksityistä pystytään käyttämään palvelutuotannossa. Tarjonnan määrä vaikuttaa.”

Aaltonen katsoo, että väljästi kirjoitettu lainsäädäntö mahdollistaa harkinnan ja erilaiset tulkinnat. ”Maakunnat ovat niin eri tilanteessa, että asioiden täsmällinen määrittely olisi voinut oilla vaikeaa.”

Ulkoistukset jatkuvat

Pirkanmaalla Parkano, Kihniö, Mänttä-Vilppula ja Juupajoki ovat ulkoistaneet sote-palvelunsa Pihlajalinnan hoidettavaksi. Nykyiset sopimukset siirtyvät hyvinvointialueelle ja jatkuvat sopimuskauden loppuun, mahdollisesti pidempäänkin. Aaltosen mukaan hyvinvointialueella ei ole mitään syytä lähteä purkamaan hyviksi havaittuja toimintatapoja. ”Tämä on meidän käsityksemme. Ulkoistukset ovat aikanaan syntyneet, koska kunnilla on ollut vaikeuksia toteuttaa palvelutoiminta lain edellyttämällä tavalla ja kestävällä kustannustasolla.”

Aaltonen toteaa, että sote-uudistuksen ajurina on vahvistaa perustason palveluita. ”Me olemme onnistuneet näissä ulkoistushankkeissa hyvin. Olemme pystyneet toteuttamaan hyvät ja laajat palvelut kustannustehokkaalla tavalla kunnissa, jotka sijaitsevat etäällä maakunnan keskuskaupungista.”

Pihlajalinna on Aaltosen mukaan onnistunut hyvin myös perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon yhdistämisessä, mitä sote-uudistuksessa tavoitellaan. ”Myös ikäihmisten palveluissa ja etäpalveluissa meillä on toimintamalleja, jotka tukevat hyvinvointialueen menestystä.”

Lue lisää: Tässä ovat Pirkanmaan kuntien tulevaisuudennäkymät sote-uudistuksen jälkeen – Katso ennuste: ”Pirkkalan tapaisten kehyskuntien tilanne tuntuu kohtuuttomalta”

"Epävarma olo”

Artteli-kumppanuusyhdistys on Pirkanmaalla toimivien sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen yhteistyöjärjestö. Pirkanmaalla on järjestömuotoisia sosiaali- ja varhaiskasvatuspalveluiden tuottajia yhteensä 73, jotka toimivat 140 toimintayksikössä. Määrä on suurin Uudenmaan jälkeen.

”Järjestöillä on tulevaisuuden suhteen kovin epävarma olo. Tieto on hajallaan ja hyvinvointialueen valmistelu kesken. Kaikki on kiinni siitä, mitä tulevat aluevaltuustot päättävät”, toteaa järjestöjen sote-muutostuen asiantuntija Niina Salo-Lehtinen Arttelista.

Salo-Lehtinen toivoo, että tulevilla valtuutetuilla on järjestökentän tuntemusta ja ymmärrystä siitä, mitä järjestöt tekevät. ”Jos halutaan antaa ihmisille oikea-aikaista apua yhdeltä luukulta, se ei onnistu ilman kolmatta sektoria. Ajatellaan vaikka syöpädiagnoosin saanutta potilasta, joka saa leikkausajan vasta kolmen kuukauden päähän. Kuka ottaa hänestä kopin ilman järjestöjen tarjoamaa psykososiaalista tukea, kuten neuvontaa ja vertaistoimintaa?” Salo-Lehtinen kysyy.

Salo-Lehtisen mukaan keskeistä on, että hyvinvointialueella on riittävästi hankinta- ja kilpailutusosaamista. ”Pienikin yhdistys voi tuottaa palvelua ja erityistä asiantuntijuutta, juuri tietyn asiakasryhmän tarpeisiin. Sitä voidaan mitata ainoastaan laadun eikä määrän tai kustannusten kautta.”

Esimerkiksi Setlementti-yhdistys tarjoaa Tampereella maksutonta kriisiapua perheväkivallan, seksuaaliväkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan kokijoille, tekijöille ja heidän läheisilleen.

”Julkinen sektori ei pysty sellaista tuottamaan. Järjestöjen palvelut eivät ole vain täydentäviä, vaan aidosti ainutlaatuisia.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut