Aleksi Jäntti on tyrmistynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen saaman ICT-tuen määrästä - Pirkanmaa - Aamulehti

Aleksi Jäntti on tyrmistynyt Pirkanmaan hyvinvointialueen saaman ICT-tuen määrästä: ”Jos kassassa ei ole rahaa, ei voida toimia” – näin rahoitus vaikuttaa

Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajan Aleksi Jäntin mukaan ensi vuodelle myönnetyllä rahoituksella ei ehditä yhtenäistämään infraa, potilasjärjestelmiä tai asiointikanavia.

Tampereen apulaispormestari Aleksi Jäntti tiedotustilaisuudessa keskustan elävöittämisestä 25. toukokuuta 2020.

23.12.2021 12:12

Aamulehti

Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja Aleksi Jäntti (kok) ei säästele sanojaan puhuessaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä rahoituksesta tieto- ja viestintätekniikan muutostöihin (ICT).

Pirkanmaa sai ensi vuodelle 14,3 miljoonaa euroa, kun sen hakema summa oli 37,4 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin palvelut siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

”Jos kassassa ei ole rahaa, ei voida toimia”, sanoo Jäntti.

Lue lisää: Rahoituksen puute uhkaa kaatua Pirkanmaan kuntien niskaan – Maakunta saa vain reilun kolmasosan hakemastaan tärkeästä sote-tuesta

Rahaa pätkittäin

STM:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on Jäntin mukaan ollut puhetta siitä, että rahoitusta lisättäisiin vuoden 2022 lisätalousarvioissa. Kaavailtu pätkittäinen rahoitus ei Jäntin mukaan toimi, sillä hyvinvointialueiden pitäisi olla valmiita vuoden kuluessa. ”Toimintamallilla, johon hyvinvointialueet ollaan nyt pakottamassa, on mahdoton varata ICT-toimijoiden niukkoja resursseja tarvittavien muutosten toteuttamiseen.”

Jos alueille olisi myönnetty kerralla tarvittava summa, työtä tietojärjestelmien eteen voitaisiin tehdä Jäntin mukaan pitkällä aikavälillä. Kokonaisuutta oli katsottu vuoteen 2026 saakka. Nyt töitä joudutaan Jäntin mukaan tekemään niin sanotusti kahteen kertaan, sillä rahoitusta on myönnetty pelkästään ensi vuodelle. Se lisää Jäntin mukaan kustannuksia. ”Järjestelmä pitäisi uudistaa kerralla. Emme voi suunnitella kokonaisuutena, mitä tehdään. Vuonna 2023 pitäisi jo toimia yhtenäisenä hyvinvointialueena.”

Mitä tarkoittaa?

Tilanne on Jäntin mukaan hankala. Saadulla rahoituksella voidaan hänen mukaansa turvata palkat, yhtenäistää henkilöstöhallintajärjestelmiä ja sähköposteja. ”Mutta kun mennään puhelinnumeroihin, potilasjärjestelmiin, infran yhtenäistämiseen ja asiointikanavien yhdistämiseen, sellaisia ei pystytä tässä ajassa tekemään.”

”Emme pääse tavoitteeseen, jossa hyvinvointialueen toimeenpanon pitäisi näkyä kuntalaisille tai työntekijöille vain logon vaihtumisena. Tämä sekoittaa ja se näkyy tulevaisuudessa.”

Mikä ratkaisuksi?

”Vaikea sanoa, mikä on seuraava askel, koska kun rahaa ei ole, sitä ei ole.”

Jäntin mielestä rahoitus pitäisi ottaa uudelleen harkintaan ja saada ensi vuoden rahoitus vastaamaan tarpeita. ”En näe syytä ratkoa näitä asioita lisätalousarviossa.”

”Uudistuksella on kova kiire. Jos halutaan pysyä aikataulussa, rahoitus täytyy turvata. Toinen vaihtoehto on hyvinvointialueiden toteuttamisen ajankohdan siirtäminen.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut