Tampereella sijoitettu joitakin lapsia vanhemman koronan vuoksi - Pirkanmaa - Aamulehti

Tampereen seudulla on jouduttu sijoittamaan useita lapsia vanhempien koronan vuoksi – ”Kaikki eivät voi tulla apuun ja ottaa riskiä”

Tampereen seudulla on jouduttu sijoittamaan joitakin lapsia siksi aikaa, kun vanhempi potee koronatautia. Kissanmaan perhetukikeskukseen palkataan kolme uutta työntekijää, sillä virus aiheuttaa erityisjärjestelyitä lastensuojelussa.

Pandemia on näkynyt lastensuojelun työssä, kertoo sijaishuollon palvelupäällikkö Minna Kuusela. Virukselta pitää suojata ja suojautua, ja uutta on pitänyt opetella paljon.

11.12.2021 9:07

Aamulehti

Tampereella joitakin lapsia on jouduttu sijoittamaan koronan vuoksi, kun lähipiiristä ei ole löytynyt hoitopaikkaa.

Vastaavasta ilmiöstä on kerrottu viime viikolla ainakin Vantaalla. Tampereella ja seutukunnissa koronaan liittyviä tapauksia on ollut arviolta alle kaksikymmentä, sanoo kaupungin sijaishuollon palvelupäällikkö Minna Kuusela.

”Yleensä tilanne on ollut sellainen, että vanhempi, joka saattaa olla yksinhuoltaja, on uupunut tai molemmat vanhemmat ovat joutuneet sairaalahoitoon.”

Usein huoltajat ottavat sairastuessaan itse yhteyttä ja pyytävät lastenhoitoapua. Joskus sairaalasta tehdään ilmoitus, minkä jälkeen tilannetta selvitetään. Apua etsitään aina ensisijaisesti perheen lähipiiristä. Lastensuojelu kartoittaa tilannetta, ja vasta sitten, jos muuta ratkaisua ei ole, päädytään sijoitukseen.

”Vaikka olisi ne mummot, kummit ja läheisverkostot, niin kaikki eivät voi ehkä tulla apuun koronan vuoksi tai ottaa sitä riskiä oman terveytensä uhalla.”

Koti olisi parempi

Kyse ei ole isoista määristä, mutta ilmiö näkyy sijaishuollossa, sillä koronatapaukset vaativat erityisjärjestelyjä. Sijoitettavaksi saattaa tulla kerralla sisarusjoukko, ja lastensuojelulaitoksen on tehtävä nopeita järjestelyitä.

”Jos lapsi itse on koronassa tai altistunut sille, joudumme ottamaan heidät aina eri tiloihin kuin muut lapset, jotta emme vaaranna muiden terveyttä”, Kuusela selittää.

Suomessa lastensuojelussa on pohdittu, voitaisiinko koronaa sairastavien lapsille keksiä toisenlaista apua.

”Usein voisi olla hyvä saada apu kotiin sen sijaan, että lapsia lähdetään sijoittamaan lastensuojeluun kun vanhemmat ovat sairaalassa. Se voi jopa olla perheelle lisäkuormitusta, että lapset menevät vieraaseen paikkaan.”

Kuuselan mukaan kotiapua on kuitenkin vaikea järjestää, sillä hoivahenkilökuntaa tarvittaisiin ympärivuorokautisesti.

Huostaanotto vai sijoitus?

Kiireellinen sijoitus tarkoittaa, että lapselle järjestetään hoitoa kodin ulkopuolella, jos lapsi on vaarassa, eikä muita keinoja ole. Vanhempi ei voi välttämättä hoitaa lasta sairastuessaan, jolloin sijoitus voi tulla joskus kyseeseen.

Huostaanotto on eri asia. Se on viimesijainen keino, jolla turvataan lasta. Siinä vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille.

Mahdollisimman lyhytaikaisia

Koronasijoitukset pyritään purkamaan heti, kun huoltaja pystyy taas huolehtimaan lapsista.

Helsingin Sanomien mukaan koronan vuoksi on tehty joitakin sijoituksia myös pääkaupunkiseudulla. Koronaa ei kirjata sijoituksen syyksi tilastoihin, joten tarkkoja tapausmääriä ei ole tiedossa. Sama pätee tilanteisiin, joista on selvitty läheisten avulla.

Sijoituksia tehdään monista ja usein yhteen kietoutuvista syistä, Kuusela muistuttaa. Ilman koronaakin vanhemmat saattavat sairastua tai joutua onnettomuuteen, jolloin ollaan yllättäen tilanteessa, jossa he eivät voi huolehtia lapsista.

Tampere palkkaa kolme

Helsingissä lastensuojelussa on otettu käyttöön koronaosasto, joka on muussa käytössä silloin, kun sairastavia tai altistuneita ei ole. Tampereella vastaavaa on suunniteltu alustavasti, mutta toistaiseksi sille ei ole nähty tarvetta.

Sen sijaan koronatarpeiden vuoksi työhön palkataan kolme ylimääräistä määräaikaista ohjaajan sijaista Kissanmaan perhetukikeskukseen. Asiasta päätettiin joulukuussa. Tällä haavaa pestit ovat kolmen kuukauden mittaisia. Sairastuneet tai altistuneet lapset ja nuoret asuvat eri huoneissa, joten silloin tarvitaan lisää työvoimaa. Muina aikoina ohjaajat ovat lisäkäsiä muualla.

”Osastojen henkilökunta on uupunut, koska tämä on kuitenkin koko ajan olemassa oleva tilanne, ja näitä tarpeita voi syntyä milloin tahansa”, Kuusela sanoo.

Lisäksi muualta kaupungin sosiaalihuollosta etsitään osaajia yksittäisin työvuoroihin. Sosiaalihuollossa kädet ovat tosin täynnä muuallakin, hän huomauttaa. Rekrytointipäätös ei automaattisesti tarkoita, että ohjaajia löydetään helposti.

Se on ollut Kuuselan mukaan sijaishuollossa ongelma jo pitkään. Suurin osa ohjaajista on amk-taustaisia sosionomeja.

”Heitä on vaikea rekrytoida ja liikkuvuutta on paljon. Melkein koko ajan jollakin osastolla on rekrytointeja käynnissä.”

Raskas ala

Lapin yliopisto julkaisi joulukuun alussa tutkimuksen, jonka mukaan sosiaalialan työntekijöiden kuormitus on kasvanut merkittävästi. Yli 800 vastausta kerännyt kyselytutkimus toteutettiin 2020 ja 2021.

Sen mukaan asiakkaiden ongelmat ovat kasautuneet, ja yli puolet vastaajista kertoi, ettei työaika riitä työtehtävien suorittamiseen. Kuormaa on lisännyt pelko viruksen levittämisestä ja digiloikan tekeminen.

”Kyllähän korona on valtavasti kuormittanut. Se on tuonut tietyllä tavalla uuden maailman sosiaalityöhön”, Kuusela sanoo. Työssä on pitänyt opetella paljon uutta.

Minna Kuuselan mukaan korona-aika on uuvuttanut lastensuojelun työntekijöitä. ”Se on tuonut tietyllä tavalla uuden maailman sosiaalityöhön.” Kokemukset vaihtelevat, mutta pandemia-aikana on pitänyt opetella paljon uutta.

Aika näyttää

Seuraukset nähdään vasta ajan kanssa, arvioi lapsiperheiden sosiaalityöstä vastaava palvelupäällikkö Terhi Huttunen. Hänen mukaansa vielä on vaikea sanoa, johtuuko jokin koronasta vai jostain muusta.

Jos matalan kynnyksen apua ei ole saatu ja ongelmat pahentuvat, se näkyy esimerkiksi huostaanottotilastoissa vasta viiveellä.

Ainakin nuorten yksinäisyyttä korona on lisännyt, Huttunen arvioi. Keväällä 2020 siirryttiin etäkouluun ja etätöihin ja monet kerhot ja harrastuspaikat sulkivat ovensa. Se todennäköisesti kärjisti perheiden ongelmia, hän pohtii.

Huttunen ajattelee koronan lisänneen yksinäisyyttä myös lapsiperheissä, kun kohtaamispaikat, kuten perhekerhot ja vanhempainryhmät, joutuivat tauolle. Kohtaamisille oli hänen mukaansa selvästi suuri tarve, ja toimintaa pyrittiin järjestämään etänä ja paikan päälläkin heti, kun siitä tuli taas mahdollista.

Lastensuojelu numeroina

Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 255 vuonna 2019, viime vuonna 253 ja tänä vuonna 8.12. mennessä 209.

Lastensuojelulain mukaisia yhteydenottoja on tehty Tampereella pandemia-aikana enemmän kuin aiemmin. 2019 lastensuojeluilmoituksia, -hakemuksia ja muita yhteydenottoja tehtiin 4 917. Vuonna 2020 vastaava luku oli 5 320 ja tänä vuonna vielä hieman enemmän.

Lastensuojelun asiakkaina oli Tampereella vuonna 2020 4,6 prosenttia alaikäisistä, mikä vastaa edellisvuosien lukemia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut