Serlachius-museot on yksi Aamulehden Valo-palkinnon saajista - Pirkanmaa - Aamulehti

Serlachius-museot on ottanut oppia matkailusta – Museonjohtaja: ”Ihmisille pitää varata aikaa tulla Mänttään”

Mäntttä-Vilppulassa sijaitsevat Serlachius-museot ovat yksi Aamulehden Valo-palkinnon voittajista. Museonjohtajan Pauli Sivosen mukaan syy menestyksen takana on, että museolla toimii ammattilaisia myös sellaisilta aloilta, joita ei pidetä perinteisinä museoammatteina.

”Ihan mahtavalta tietysti tuntuu. Meillä on ollut tosi hyvä vuosi, johon kiteytyy pitkä työ, jota ollaan aikaisemmin tehty Serlachiuksella. Ainahan tällaiset tunnustukset hyvältä tuntuvat”, vastaa Serlachius-museon museojohtaja Pauli Sivonen palkintouutiseen.

3.12.2021 20:25

Aamulehti

Maailman kuuluisin katutaiteilija Banksy, taidemaalari Anselm Kieref ja tulevana kesänä kuvataiteilija Rachel Kneebone. Näitä taidemaailman tähtiä yhdistää ainakin se, että heidän näyttelynsä ovat olleet esillä 9 600 asukkaan Mänttä-Vilppulassa.

Mäntässä sijaitsevat Serlachius-museot ovat yksi Aamulehden Valo-palkinnon voittajista.

Museonjohtajan Pauli Sivosen mukaan erinomainen museo syntyy, kun yhdistetään eri alojen ammattilaisia, laadukas museotyö, matkailukohde ja erottuva sijainti.

”Sen minä koen jonkinlaiseksi menestyksen salaisuudeksi.”

Voittajat

Yleisöäänestyksen voittaja: Taysin koronapotilaiden hoito 2 505 äänellä.

Ääniä kaikkiaan: 10 273.

Muut Valo-palkintojen saajat:

Tampereen kansi ja areena -hanke

Elisa Hakanen, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja

Ilves Futis-Liiga

Kalaherkut Nygren, 120-vuotiaan Kauppahallin kalayritys

Serlachius-museot

Heli Skottman, soluteknologian professori

Sivonen kertoo, että museolla on hyvät mahdollisuudet toimia Mänttä-Vilppulassa. Sijainti syrjässä suurista keskuksista on Sivosen mukaan keskeinen osa museon identiteettiä, jonka varassa työtä tehdään.

”Tavallaanhan tämmöiset periferioissa toimivat huippukohteet eivät ole maailmanlaajuisesti mikään poikkeus. Ravintola-alalla on pitkään ollut sellainen trendi, että kiinnostaviksi koettavat kohteet saattaa sijaita jossain pöpelikössä.”

Sivosta kiinnostaa periferioiden merkitys kulttuurin alustana. Hänen mukaansa sille on ollut hyvä rakentaa.

Vuorineuvos Gösta Serlachius (1876–1942), jonka taidekokoelman pohjalle museot rakentuvat, päätti aikanaan pitää taidekokoelmansa Mäntässä aikansa taideasiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta. Sivosen mukaan tarkoitus oli, että taidemuseoita olisi muuallakin, kuin isoissa keskuksissa.

Serlachiuksen aikoinaan tekemä päätös on yhä vahvasti läsnä.

”Meille tämä on meidän omassa dna:ssa tai identiteetissä tosi vahvasti.”

Serlachius-museot

Sijaitsevat Mänttä-Vilppulassa, museot koostuvat

Taidemuseo Gösta on toiminut vuodesta 1945 lähtien Joenniemen kartanossa, jossa on esitelty taidesäätiön omia kokoelmia.

Vuonna 2014 Göstan yhteyteen valmistui puurakenteinen paviljonki, jonka myötä taidemuseon toiminta on laajentunut myös nykytaiteen pariin.

Serlachius-museo Gustafin näyttelyt liittyvät paperiteollisuuden historiaan ja taiteeseen. Museorakennus on entinen metsäyhtiön pääkonttori.

Klassismia edustava rakennus valmistui vuonna 1934.Museona se on toiminut vuodesta 2003.

Serlachius-museoita ylläpitää Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, joka perustettiin vuonna 1933 hoitamaan ja ylläpitämään vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa.

Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella.

Matkailua ja taidetta

Serlachius-museoissa toimii noin 50 hengen organisaatio, joka on Sivosen mukaan rakennettu hiukan eri tavalla kuin tyypillisen museon henkilökunta. ”Meillä on perinteisiksi museoammattilaisiksi katsottujen ihmisten lisäksi paljon esimerkiksi matkailun, markkinoinnin ja talouden ammattilaisia. Panostamme palveluihin tosi paljon.”

Sivonen palaa jälleen museon sijaintiin. Kun museo sijaitsee kaukana keskuksista, se toimii paitsi museona, myös matkailutoimijana. Sivosen mukaan tähänkin puoleen täytyy panostaa.

”Se ei tarkoita sitä, ettemmekö tekisi museoammatillista työtä yhtä huolellisesti kuin kaikki museot haluavat tehdä, mutta olemme hyvin erilainen ja oman identiteetin kohde. Sitä duunia tekee iso porukka.”

Työ ei lopu

Serlachius-museoissa avataan Sivosen mukaan noin kuusi näyttelyä vuodessa. Tulevana kesänä luvassa on esimerkiksi taidemuseo Göstassa nähtävillä oleva Rachel Kneebonen iso näyttely. Näyttelyn piti avautua jo viime vuonna, mutta koronavirustilanne siirsi sitä vuodella eteenpäin.

Sivonen kertoo, että museolla ollaan jatkuvasti toimeliaita. Jotain puretaan ja jotain rakennetaan koko ajan. Museon palvelupuolella kiireisin aika on kesällä, kun valtaosa kävijöistä vierailee museolla. Tulevaa suunnittelevilla kiireisintä aikaa on puolestaan talvikausi.

Aluksi vauhti oli jopa liian kovaa.

”Kun avasimme paviljongin teimme vähän liikaakin näyttelyitä. Olemme oppineet, että ihmisille pitää varata aikaa tulla Mänttään, koska olemme kaukana.”

Työ museolla ei kuitenkaan lopu, vaan se jatkuu koko ajan.

Lue lisää: ”Olimme pirun nälkäisessä tilassa” – Serlachius-museoissa tehtiin iso päätös avautua nykytaiteelle, ja reilut kymmenen vuotta myöhemmin Banksy rikkoi kävijäennätykset

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut