Heli Skottman on yksi Aamulehden Valo-palkinnon saajista - Pirkanmaa - Aamulehti

Huippututkijan työ palkitsee, vaikka työpäivät alkavat aamuvarhain ja venyvät usein iltaan

Yksi Aamulehden Valo-palkinnon saajista on soluteknologian professori Heli Skottman, joka haluaa palauttaa näön sokeille. Ei pieni tavoite, mutta sen eteen tehdään Tampereen yliopiston Silmäryhmässä töitä joka päivä.

Sokeutta parantavia kantasoluhoitoja pitkään kehittänyt Tampereen yliopiston soluteknologian professori Heli Skottman sanoo olevansa iloinen ja hämmentynyt palkinnosta. Hänen tapoihinsa ei kuulu nostaa itseään esille.

3.12.2021 20:35

Aamulehti

Visionääri, uskaltaa asettaa isoja tavoitteita, tukee ja kannustaa, antaa ryhmänsä tutkijoiden viedä eteen päin omia näkemyksiään. Näin kuvaavat Tampereen yliopiston soluteknologian professoria Heli Skottmania hänen johtamassaan Silmäryhmässä työtä tekevät kollegat.

Skottman sai perjantaina yhden Aamulehden Valo-palkinnoista.

Ihmisenä Skottman sanoo olevansa analyyttinen ja rauhallinen; hän sekä kuuntelee että havainnoi. Suuna päänä hän ei kokouksissa ole. Päätöksiä hän tekee faktapohjaisesti ja pohdinnan jälkeen. ”Tarvittaessa päätökset syntyvät myös nopeasti. Ei meillä asioita pitkään vatvota.”

Voittajat

Yleisöäänestyksen voittaja: Taysin koronapotilaiden hoito 2 505 äänellä.

Ääniä kaikkiaan: 10 273.

Muut Valo-palkintojen saajat:

Tampereen kansi ja areena -hanke

Elisa Hakanen, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja

Ilves Futis-Liiga

Kalaherkut Nygren, 120-vuotiaan Kauppahallin kalayritys

Serlachius-museot

Heli Skottman, soluteknologian professori

Skottman sanoo nauttivansa siitä, että hän saa tehdä työtä ihmisten kanssa, jotka ottavat vastuuta. Näin hänen ei tarvitse mikromanageerata. ”Vaikka olen esihenkilö ja tutkimusryhmän johtaja, miellän itseni pikemminkin valmentajaksi, jonka tehtävä on motivoida ihmisiä heidän työssään.

Monipuolinen työ

Skottmanin työnkuva on monipuolinen ja vaihteleva. Kahta samanlaista työpäivää ei ole.

Tutkimusrahoituksen hankkiminen, tutkimuksen ja siihen liittyvien projektien johtaminen sekä esihenkilötehtävät ovat olennainen osa työtä. Tärkeätä on myös jo olemassa olevien kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja uusien verkostojen luominen.

”En ole enää moneen vuoteen voinut kuvata itseäni varsinaiseksi tutkijaksi, sillä laboratoriossa en ole työskennellyt aikoihin. Olen mahdollistaja, jonka tehtävä on luoda olosuhteet, missä tutkijoilla on työrauha ja he pystyvät keskittymään tutkimuksen tekemiseen.

Tärkeä osa työtä on myös uusien alan asiantuntijoiden kouluttaminen ja opetukseen liittyvät hallinnolliset tehtävät.

Heli Skottman

Ikä: 46 vuotta.

Kotipaikka: Lempäälä.

Perhe: Naimisissa. 10- ja 13-vuotiaat lapset.

Työ: Tampereen yliopiston soluteknologian professori. Johtaa Silmäryhmää. Ryhmässä kehitetään kantasolujen ja biomateriaalien avulla menetelmiä näön palauttamiseksi sokeutuneeseen silmään.

Tampereen yliopiston soluteknologian maisterikoulutuksen vastuuprofessori.

Huhtikuussa 2021 perustetun Stemsight-yrityksen teknologiajohtaja. Yritys kehittää hoitoja silmän sarveiskalvon sokeuden parantamiseen.

Yksi tärkeä osa Heli Skottmanin työtä on uusien soluteknologian osaajien kouluttaminen. Hänet kuvattiin 11. marraskuuta Kaupin kampuksen Arvo-talossa sijaitsevassa opetuslaboratoriossa toisen vuosikurssin kandiopiskelijoiden kanssa.

Myös rahoitushakemusten arviointi muille kansainvälisille toimijoilla, kuten esimerkiksi EU-rahoitushakemusten eettinen arviointi, tieteellisten julkaisujen vertaisarviointi, väitöskirjojen tarkastaminen ja vastaväittäjänä toimiminen ovat osa työtä. ”Asiantuntijatyötä olisi tarjolla paljon enemmän kuin sitä ehtii tekemään. Isosta osasta on pakko kieltäytyä.”

Korona-aika lopetti työmatkat ulkomaille, ja tapaamiset pidettiin on-line-kokouksina. ”Ensi kevään ja kesän kalenterissa työmatkoja on jo aika paljon.”

Aamulehti aloittaa päivän

Skottmanin työpäivä alkaa aamulla seitsemän aikaan. Herätys on viideltä. ”Olen aamuihminen. Jos tiedän, että työpäivänä on paljon kiireellisiä asioita, kuten rahoitushakemusten viimeistelyä, venytän päivää mieluimmin aamusta. Menen illalla nukkumaan jo yhdeksältä ja herään neljältä.”

Herättyään Skottman lukee ensimmäiseksi Aamulehden kahvikupin ääressä. ”Se on päiväni ainoa rauhallinen hetki. Jos digilehti ei ole jostain syystä ilmestynyt, päivä on pilalla.”

Esimerkiksi haastattelupäivänä Skottman oli aloittanut työt Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa sijaitsevassa toimistossaan vähän aamuseitsemän jälkeen: vastannut sähköposteihin ja suunnitellut tammikuussa alkavan opetuksen aikatauluja.

Haastattelun päätyttyä kymmeneltä ohjelmassa oli vierailevana tutkijana samana päivänä Tampereella aloittaneen ulkomaisen tutkijan tapaaminen. Sen jälkeen oli oman Silmäryhmän viikkopalaveri. Myöhemmin iltapäivällä hän istui tiedekuntaneuvoston kokouksessa. Illalla odotti vielä erään tutkimusjulkaisun viimeistely.

”Pääsääntöisesti työpäivät venyvät iltaviiteen tai kuuteen. Harvoin työt loppuvat 16–17 aikaan, tai ainakin todennäköisesti jatkan töitä vielä illalla.”

Pitkä työ huipentuu

Kantasolujen parissa työskentelemisen Skottman aloitti tammikuussa 2003, kun hän muutti Tukholmaan ja alkoi työskennellä Outi Hovatan tutkimusryhmässä Karoliinisessa instituutissa. Tampereelle hän tuli maaliskuussa 2005.

Skottman on myös huhtikuussa startanneen Stemsight-yrityksen yksi perustajista ja yrityksen tieteellinen johtaja. Yritys kehittää kantasoluhoitoja sarveiskalvon sokeuteen.

Pitkä työ perustutkimuksen parissa on vihdoin edennyt vaiheeseen, jossa kehitetään ensimmäistä näön palauttavaa kantasoluihin perustuvaa hoitoa sarveiskalvon sokeuteen. Miltä se tuntuu?

”Onhan se hienoa, että ollaan päästy tähän vaiheeseen, mutta nythän se työ vasta alkaa. Karkeasti arvioiden olemme nyt ehkä noin puolessa välissä.”

Skottmanin mukaan Stemsight on päänavaus, jossa liikkeelle lähdetään ensimmäisestä sokeuden parantavasta hoidosta. ”Meneillään on myös tutkimusta, jonka myötä voidaan kehittää myös seuraavia sokeuden hoitomuotoja.”

Irti rutiineista

Skottmanille työnkuvan vaihtelevuus on tärkeätä. Rutiinityöstä hän ei pidä. Siirtyminen mukaan yritysmaailmaan on tästä hyvä esimerkki. ”Siinä oppii taas uutta. Se motivoi itseä, kun välillä astuu oman osaamisalueensa ulkopuolelle.”

”Pidän myös tutkijan vapaudesta. Tiimin kanssa meillä on mahdollisuus päättää, mitä tutkimme ja mihin keskitymme. Päätavoitteemme on erilaisten kantasoluhoitojen kehittäminen. Siitä tavoitteesta emme ole missään vaiheessa luopuneet, vaikka polku olisi esimerkiksi rahoituksellisesti voinut olla helpompi, jos olisimme tehneet jotakin muuta. Jos siitä tavoitteesta luopuisin, työ ei minua yhtä paljon motivoisi.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut