Huippututkija oppii myös opiskelijoilta, joita hän opettaa - Pirkanmaa - Aamulehti

Huippututkija oppii myös opiskelijoilta, joita hän opettaa – Soluteknologia on yksi suosituimmista vaihtoehdoista

Soluteknologian professori Heli Skottman on silmän kantasolujen tutkimuksen johtava tuntija Suomessa. Tampereen yliopiston professori on ehdolla Aamulehden Valo-palkinnon saajaksi. Ansaitseeko hän sinusta palkinnon? Nyt voit äänestää.

Tampereen yliopiston soluteknologian professori Heli Skottman kehittää kantasolujen ja biomateriaalien avulla keinoja palauttaa näkö sokeutuneeseen silmään.

21.11. 7:08

Aamulehti

Aamulehti täyttää 3. joulukuuta 140 vuotta. Sen kunniaksi palkitsemme paikallisia tekoja ja tekijöitä Aamulehden Valo-palkinnoilla. He ovat ihmisiä tai tahoja, jotka ovat tuoneet tai luoneet erityistä valoa Pirkanmaalle. Marraskuun aikana esittelemme juttusarjassa joka päivä yhden ehdokkaan.

Miksi Heli Skottman on ehdokkaana?

Tampereen yliopiston soluteknologian professori Heli Skottman on johtanut Silmäryhmää vuoden 2008 alusta, jolloin ryhmä perustettiin. Ryhmässä kehitetään kantasolujen ja biomateriaalien avulla menetelmiä näön palauttamiseksi sokeutuneeseen silmään.

Skottman on myös äskettäin perustetun Stemsight-yrityksen yksi perustajista ja tieteellinen johtaja. Yritys kehittää hoitoja sarveiskalvon sokeuteen.

Lue lisää: Äänestä Aamulehden juhlavuoden Valo-palkinnon saajaa – Mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle? Onko se Manse PP, Serlachius-museot vai kenties Taysin koronahoito?

Tampereelle Heli Skottman tuli Tukholman Karoliinisesta instituutista yhdessä suomalaisen kantasolututkimuksen pioneerin Outi Hovatan kanssa maaliskuussa 2005. Hovatta oli tuolloin nimitetty silloisen Tampereen yliopiston erillislaitokseksi perustetun Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean professoriksi.

”Tehtävämme oli vahvistaa kantasolututkimusta Suomessa ja erityisesti Tampereella. Tavoite oli käynnistää tutkimusta, jossa hyödynnetään nimenomaan ihmisen kaikkikykyisiä kantasoluja, sillä sen katsottiin olevan solutyyppi, jota voidaan hyödyntää laajalti solu- ja kudosteknologisessa tutkimuksessa”, Skottman kertoo.

Tutkimustyön ohessa uusien, hyvien alan tutkijoiden kouluttaminen on lähellä Skottmanin sydäntä. Hän on soluteknologian maisterikoulutuksen vastuuprofessori.

Samalla kun ihmisperäisten solu- ja kudosmallien käyttö lääketieteellisessä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä on lisääntynyt, on lisääntynyt myös uusien alan osaajien tarve.

Kun bioteknologian opiskelijat Tampereella nykyään valitsevat kandiopintojensa jälkeen maisteriohjelman suuntausta, soluteknologia on yksi suosituimmista vaihtoehdoista.

Skottmanille tärkeätä on, että yliopistossa opetetaan sitä, mitä siellä tutkitaan. ”Näin varmistetaan, että meiltä valmistuvilla opiskelijoilla on oman alansa viimeisin tutkimustieto käytössään.”

Skottmanin mielestä työskentely opiskelijoiden kanssa on erittäin antoisaa: ”Heiltä saa aina uusia ideoita, sillä he näkevät asiat usein toisella tavalla kuin me vanhat tekijät ajattelemme.”

Soluteknologian professori Heli Skottman kuvattiin 11. marraskuuta Kaupin kampuksen Arvo-talossa sijaitsevassa opetuslaboratoriossa toisen vuosikurssin kandiopiskelijoiden kanssa.

Miltä ehdokkuus tuntuu, Heli Skottman?

”Onhan tämä hienoa. Olo on erittäin hämmentynyt, kun katsoo ketä muita toimijoita ehdokkaaksi on listattu. En koe tätä kunnianosoituksena vain itselleni. Minun lisäkseni myös monet muut ovat panostaneet pitkään solu- ja kudosteknologiseen tutkimukseen ja alan opetustyöhön Tampereella.”

Mikä on ollut hetki tai käännekohta, kun kaikki muuttui?

”Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean perustaminen 2004 oli tärkeä käännekohta. Silloin solu- ja kudosteknologiatutkimusta alettiin vahvistaaTampereella. Se alkoi heijastua tutkijakoulutukseen ja myöhemmin myös perustutkintokoulutukseen. Tänään Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa on noin 200 tutkijaa, jotka tekevät monipuolista solu- ja kudosteknologista tutkimusta.”

”Regean perustamisen taustalla oli monta toimijaa, jotka olivat sitä mieltä, että Pirkanmaalle tarvitaan tutkimusyksikkö, joka keskittyy solu- ja kudosteknologiseen tutkimukseen. Perustajia olivat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ammattikorkeakoulu ja tekonivelsairaala Coxa.”

”Toinen tärkeä askel otettiin 2008 alussa, kun Silmäryhmä perustettiin. Yliopisto oli saanut lahjoituksen yksityiseltä henkilöltä, joka halusi tukea kantasolututkimusta. Hänen toiveensa oli, että tehdään jotakin näöntutkimukseen liittyvää. Lahjoituksen avulla rekrytoimme ensimmäiset tutkijat silmän kantasolututkimukseen. Kun saimme tutkimustuloksia, se avasi mahdollisuuksia hakea myös muuta rahoitusta.”

Ehdokkaat

1. Manse PP

2. Ilves Futis-Liiga

3. Tampereen Voimistelijat

4. Serlachius-museot

5. Sorin Sirkus

6. Tampereen nousu elokuvakaupungiksi

7. Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

8. Elisa Hakanen, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja

9. Birgit Aikio, koronarokotusten koordinointi Tampereella

10. Taysin koronapotilaiden hoito

11. Pirkanmaan muistiyhdistys

12. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa

13. Uhana, yrittäjät Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki

14. Mika Roito ja Pekka Salmela, Berthan ja Huberin ravintoloitsijat

15. Kalaherkut Nygren, 120-vuotiaan Kauppahallin kalayritys

16. Tampereen kansi ja areena -hanke

17. Avant Tecno, kuormaajavalmistaja Ylöjärveltä

18. Lojer, sairaala- ja hoitotarvikevalmistaja Sastamalasta

19. Pertti Törmälä, biomateriaalitekniikan professori

20. Heli Skottman, soluteknologian professori

21. Pertti Haapala, historian professori

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut