Pertti Törmälä on biomateriaalitieteen uranuurtaja - Pirkanmaa - Aamulehti

Pertti Törmälä on biomateriaalitieteen uranuurtaja: ”Vaikkei olisi asiantuntija, on helppo ymmärtää mitä merkitystä monilla keksinnöillämme on”

Professori emeritus Pertti Törmälä on mies, jolla on hallussaan 200 kansainvälistä patenttia. Nyt tamperelainen tutkija-keksijä on ehdolla Valo-palkinnon saajaksi. Äänestys on käynnissä, äänestä suosikkiasi!

Pertti Törmälä jäi tänä vuonna pois perustamansa Bioretec oy:n hallituksesta. Hän seuraa tutkimusalaansa edelleen mielenkiinnolla, mutta on nyt virallisesti eläkeläinen, joka käyttää aikaansa muun muassa kävelyyn ja saksan kielen opintoihin.

20.11. 7:00

Aamulehti

Aamulehti täyttää 3. joulukuuta 140 vuotta. Sen kunniaksi palkitsemme paikallisia tekoja ja tekijöitä Aamulehden Valo-palkinnoilla. Ihmisiä tai tahoja, jotka ovat tuoneet tai luoneet erityistä valoa Pirkanmaalle. Marraskuun aikana esittelemme juttusarjassa joka päivä yhden ehdokkaan.

Lue lisää: Äänestä Aamulehden juhlavuoden Valo-palkinnon saajaa – Mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle? Onko se Manse PP, Serlachius-museot vai kenties Taysin koronahoito?

Miksi Pertti Törmälä on ehdolla?

Tampereella marraskuussa 1945 syntynyt Pertti Törmälä ihastui nuorena spiraalirakenteeseen. Dna:n kaksoiskierrerakenne oli juuri selvitetty, ja aiheesta riitti kirjoittelua. Niin molekulaarisesta biokemiasta kuin tähtitieteestä kiinnostunut nuori Törmälä ajatteli, että spiraalirakenteessa on pakko olla jotain perustavanlaatuista, se kun yltää atomitasolta tähtisumuun asti.

Lukiossa Törmälä ei vielä tiennyt, keskittyäkö kemiaan, tähtitieteeseen vai historiaan. Hän valitsi kemian. Nyt 76-vuotiasta Törmälää voi nimittää biomateriaalitekniikan kansainväliseksi uranuurtajaksi. Mittavan uran niin yliopisto- kuin yritysmaailmassakin tehneellä miehellä on muun muassa nimissään vaatimattomat yli 200 kansainvälistä patenttia.

Törmälän johdolla on kehitetty metallin korvaavia materiaaleja ja tekniikoita muun muassa luunmurtumien hoitoon. Tavoitteena ovat olleet entistä nopeammat ja turvallisemmat leikkaukset sekä nopeampi paraneminen. Yksi Törmälän tunnetuimmista saavutuksista on vuonna 1983 Juha Laihon ja Markku Tamminmäen kanssa saavutettu lujuuden maailmanennätys liukeneville komposiiteilla. Läpimurron seurauksena kehitettiin maailman ensimmäinen biohajoava ortopedian implantti – eli sellainen, joka poistuu elimistöstä itsekseen, ilman uusia leikkaustoimenpiteitä. Biofix-pinneillä suoritettiin ensimmäiset nillkamurtuman korjausleikkaukset Töölön sairaalassa vuonna 1984, mikä herätti lääketieteen alalla laajaa mielenkiintoa.

Tampereen asema Suomen biomateriaaliteknologian keskuksena on vahva. Törmälä on ollut alan vahva toimija kotikaupungissaan: useita korkeita yliopistovakansseja hoitanut mies on toiminut esimerkiksi akatemiaprofessorina, Tampereen teknillisen korkeakoulun biomateriaalitekniikan professorina ja laitoksen johtajana. Vuonna 2005 Törmälä jättäytyi yliopistotöistä ja työskenteli uransa loppuun Tampereelle jo aiemmin perustamansa Bioretec oy:n nimissä. Vasta tänä vuonna Törmälä jätti paikkansa Bioretecin hallituksessa.

Pertti Törmälä, miltä ehdokkuus tuntuu?

”Onhan se tietenkin hienoa. Kun tekee omalla alallaan vuosikymmeniä töitä ja sitten huomioidaan tällä tavalla, niin kyllä minä sille arvoa annan.”

”1980-luvun lopulla ja 1990-luvullahan tuli monenlaista tunnustusta. Ajattelin silloin sen olevan positiivista etenkin siinä mielessä, että se lisäsi tietämystä tällaisesta uudesta biomateriaalitekniikasta ja sen perusolemuksesta. Se oli hyvä yhdistelmä. Vaikkei olisi asiantuntija, on helppo ymmärtää mitä merkitystä monilla keksinnöillämme on.”

Mikä oli se hetki, kun kaikki muuttui?

”Jos yksi käännekohta pitää nostaa, uskon että se on tekninen läpimurto 1980-luvun alkupuolella, kun pystyimme tutkimusryhmän kanssa tekemään lähes teräksen lujuisen ja sitkeän elimistössä liukenevan materiaalin. Se määräsi suuntaa. Siitä lähdettiin sitten rakentamaan spin-offeja eri kirurgian alueille.”

”Se oli suuri hetki. Muistan hyvin, kun pojat tulivat näytteiden kanssa laboratoriosta ja sanoivat, että nyt on tullut jotain merkittävää. On niin lujia ja sitkeitä pinnejä. Silloin tuli mieleen, että tästä kyllä kehittyy jotakin. Ja niin kehittyi. Itse asiassa tämä tekniikka on edelleen lukuisien kilpailevienkin firmojen käytössä, vaikka sen kehittämisestä on jo kymmeniä vuosia. Kirurgian tuotealueelle on ominaista, että hyvät tuotteet säilyvät markkinoilla pitkään.”

Pertti Törmälästä olisi voinut tulla myös historioitsija. Se jäi kuitenkin harrastukseksi, joka on aktiivinen edelleen.

Lue lisää: Tätä et tiennyt sastamalalaisesta Lojerista: ”Käytännössä jokainen suomalainen käyttää tuotteitamme jossain vaiheessa elämäänsä”

Ehdokkaat

1. Manse PP

2. Ilves Futis-Liiga

3. Tampereen Voimistelijat

4. Serlachius-museot

5. Sorin Sirkus

6. Tampereen nousu elokuvakaupungiksi

7. Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

8. Elisa Hakanen, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja

9. Birgit Aikio, koronarokotusten koordinointi Tampereella

10. Taysin koronapotilaiden hoito

11. Pirkanmaan muistiyhdistys

12. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa

13. Uhana, yrittäjät Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki

14. Mika Roito ja Pekka Salmela, Berthan ja Huberin ravintoloitsijat

15. Kalaherkut Nygren, 120-vuotiaan Kauppahallin kalayritys

16. Tampereen kansi ja areena -hanke

17. Avant Tecno, kuormaajavalmistaja Ylöjärveltä

18. Lojer, sairaala- ja hoitotarvikevalmistaja Sastamalasta

19. Pertti Törmälä, biomateriaalitekniikan professori

20. Heli Skottman, soluteknologian professori

21. Pertti Haapala, historian professori

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut