Yksi sunnuntaiaamu mullisti työnteon Taysissa – koronatyön ratas pyörii yhä, vaikka ratkaisun avaimet ovat jo käsissä: ”Siitä ihmeestä iloitsen vieläkin”

Aamulehti

Aamulehti täyttää 3. joulukuuta 140 vuotta. Sen kunniaksi palkitsemme paikallisia tekoja ja tekijöitä Aamulehden Valo-palkinnoilla. He ovat ihmisiä tai tahoja, jotka ovat tuoneet tai luoneet erityistä valoa Pirkanmaalle. Marraskuun aikana esittelemme juttusarjassa joka päivä yhden ehdokkaan.

Miksi Taysin koronahoito on ehdokkaana?

Palkintoa ehdottaneet lukijat nostivat perusteiksi valtavan uurastuksen, panostuksen ja omistautumisen muun muassa koronaketjujen ja altistuneiden jäljityksessä. Myös vuodeosastoilla ja tehohoidossa koronapotilaita hoitaneilta on vaadittu vuoden aikana joustavuutta ja kestävyyttä.

Pirkanmaa on laadukkaan hoitotyön ja viestinnän ansiosta välttynyt pandemiassa pahimmalta. Alueellinen pandemiaohjausryhmä sai syksyllä 2021 muun muassa Pirkanmaan Journalistit ry:n tiedottajapalkinnon selkeästä, avoimesta ja välittömästä vuorovaikutuksesta, ja koronahoidosta on palkittu tekijöitä myös Tampereen päivän ansiomerkein.

Tällä kertaa palkintoa on ehdotettu koko Tampereen yliopistollisen sairaalan koronahoidolle.

Lue lisää: Äänestä Aamulehden juhlavuoden Valo-palkinnon saajaa – Mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle? Onko se Manse PP, Serlachius-museot vai kenties Taysin koronahoito?

Yksi näkyvimmistä kasvoista Taysin koronaepidemian hoidossa on ollut infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjänen. Koronapandemian hoito on suoran tartuntatautityön lisäksi vaikuttanut Taysin muuhun hoitotyöhön, kun työntekijät ovat urakoineet saadakseen purettua koronan vuoksi pidentyneitä hoitojonoja. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Miltä tuntuu olla ehdokkaana, infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjänen?

”Ehdokkuus on hieno asia. Se, joka on ehdottanut Taysin koronahoitoa kokonaisuutena, on ymmärtänyt, mistä tässä on kyse.”

”Osaan korona on vaikuttanut oleellisesti: johtoon, infektioyksikköön, Acutaan sekä kahteen infektio-osastoomme, teho-osastoon ja Sydänsairaalan tehoon, jossa hoidetaan vaikeimmin sairaita koronapotilaita. Korona on vaikuttanut myös niihin, jotka ovat työskennelleet pyydettynä koronakohorttiosastolla. Sairaala-apteekille rokotteiden hoitaminen on ollut valtava ponnistus. Puhumattakaan siitä, että oikeita maskeja on oikeissa paikoissa logistiikan ansiosta.”

”Korona on vaikuttanut joka paikkaan, ja yksikin toimimaton ratas järjestelmässä romahduttaa systeemin.”

Mikä oli se hetki, kun kaikki muuttui?

”8.3.2020 sunnuntai-aamuna kokoonnuimme Juhani Sandin, Eija Tomáksen, infektioyksikön usean lääkärin, hygieniahoitajien, Tampereen kaupungin epidemiologin Sirpa Räsäsen ja parin Tampereen tartuntatautihoitajan kanssa pöydän ääreen. Meillä oli alkanut koronaepidemia.”

”Juhani Sand aloitti vasta seuraavana päivänä johtajaylilääkärin virassa, mutta tuli jo sunnuntaina töihin. Syy oli se, että meillä oli muutama tapaus Pitkäjärven koulussa Kangasalla, ja yliopiston opiskelijoilla oli muutama tapaus. Taysissa se oli päivä, jolloin iso pyörä alkoi pyöriä.”

”Edeltävällä viikolla Fimlab oli saanut pystyyn diagnostiikan. Iltapäivästä tiedottaja Elina Kinnunen oli varannut mediainfon, ja siitä mediarumba alkoi. Sinä päivänä päätimme tiedotusvastuista ja siitä, että jäljitystyötä johdetaan sairaanhoitopiirin infektioyksiköstä käsin.”

”Toinen tärkeä hetki oli reilu vuosi sitten niin sanotun koronanyrkin säännöllisten kokoontumisten ja päätöksenteon alkaminen. Nyrkki edustaa moniammatillista osaamista. Asioita tarkastellaan monesta näkökulmasta, ei vain lääketieteellisestä.”

”Itselleni kolmas tärkeä päivä oli 28.12.2020, kun Taysin työntekijöille annettiin ensimmäiset koronarokotukset. Se oli todella suuri ilon päivä. Saimme rokotuksen, joka estää erinomaisesti vaikean taudin, sairaalahoidon ja kuolemat. Siitä ihmeestä vieläkin iloitsen.”

Lue lisää: Tällaista työtä on koronapotilaiden hoito Taysin teho-osastolla – Ylilääkäri kertoo vakavista tapauksista ja hämmennyksestä: ”Rokottamattomien määrä tuntuu masentavalta”