Vaimo soitti sairaan miehensä vuoksi Pirkanmaan Muistiyhdistykseen ja sai yhdistykset muuttamaan toimintatapaansa koko maassa - Pirkanmaa - Aamulehti

”Mistä saa apua?” – Vaimo soitti sairaan miehensä vuoksi Pirkanmaan Muistiyhdistykseen ja sai yhdistykset muuttamaan toimintatapaansa koko maassa

Pirkanmaan Muistiyhdistys on ehdolla Aamulehden Valo-palkinnon saajaksi. Toiminnanjohtaja Teija Siipola toivoisi, että etenkin työikäisten muistisairauksiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota: ”Vallalla on jopa ihannointia siitä, kuinka vähillä unilla pärjää.”

Pirkanmaan muistiyhdistys järjestää monenlaista toimintaa niin muistisairaille kuin heidän läheisilleen. Taideohjaaja Tiina Butter (keskellä) hyödyntää tässä Tatamuri-menetelmää eli taidetta ja tarinoita muistisairaan rinnalla. Tapaamisessa ovat mukana pariskunnat Päivikki ja Heimo Montonen (vas.) sekä Matti Vilén ja Anja Mäkinen, joka ei näy kuvassa.

12.11. 7:33

Aamulehti

Aamulehti täyttää 3. joulukuuta 140 vuotta. Sen kunniaksi palkitsemme paikallisia tekoja ja tekijöitä Aamulehden Valo-palkinnoilla. He ovat ihmisiä tai tahoja, jotka ovat tuoneet tai luoneet erityistä valoa Pirkanmaalle. Marraskuun aikana esittelemme juttusarjassa joka päivä yhden ehdokkaan.

Miksi Pirkanmaan Muistiyhdistys on ehdokkaana?

Muistisairaudet lisääntyvät. Suomessa on jo yli 200 000 etenevästä muistisairaudesta kärsivää ihmistä. Pirkanmaalla heitä on noin 20 000. Kun mukaan lasketaan omaiset, joita tauti hyvin vahvasti myös koskettaa, tukea tarvitsevia on vielä paljon enemmän.

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry on tehnyt tätä tärkeää työtä vuodesta 1989. Se tarjoaa tukea, vertaisryhmiä, neuvontaa ja ohjausta muistisairaille ja heidän läheisilleen.

Työtä tehdään kaikkiaan peräti 18 paikallisosastossa ympäri Pirkanmaata. Vanhimmat osastot löytyvät Huittisista ja Sastamalasta. Muistisairaat ovat useimmiten ikääntyneitä ihmisiä, joten on tärkeää, että toimintaa järjestetään lähellä.

Tällä hetkellä erityisen kova kysyntä on vapaaehtoisista tukihenkilöistä, jotka voivat auttaa muistisairasta esimerkiksi jatkamaan tärkeän harrastuksensa parissa. Kotiin jääminen kun on erityisen haitallista taudin kannalta, sillä kaikki aktiivisuus hidastaa taudin etenemistä. Myös omainen saa samalla kaivattua omaa aikaa usein varsin raskaaseen arkeen. Tukihenkilöiden seuraava, pari päivää kestävä koulutus on tammikuussa.

Lue lisää: Äänestä Aamulehden juhlavuoden Valo-palkinnon saajaa – Mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle? Onko se Manse PP, Serlachius-museot vai kenties Taysin koronahoito?

Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Teija Siipola haluaisi lisää tukitoimia erityisesti työikäisille muistisairaille. Valtaosa sairastuneista on ikääntyneitä, mutta työikäisissäkin sairastuneita on Suomessa yli 7 000. Heille sairastuminen on usein suurempi shokki kuin vaikkapa 90-vuotiaalle, joka on jo osannut valmistautua.

Kun muistisairauksiin ei ole olemassa pysäyttävää tai parantavaa lääkitystä, olisi tärkeää huomata sairaus hyvissä ajoin, jolloin sen etenemistä pystytään hidastamaan. Siipolan mukaan kannattaa esimerkiksi tarkkailla selkeitä muutoksia lähimuistissa tai persoonallisuudessa.

Työelämän hektisyys ja palautumisen puute eivät ainakaan vähennä riskiä. Siipola harmittelee, että unen ja levon merkitystä ei oikein ymmärretä. Vallalla on jopa ihannointia siitä, kuinka vähillä unilla pärjää.

Toiminnanjohtaja Teija Siipolalla on omakohtaista kokemusta läheisen sairastumisesta: hän hoiti muistisairasta äitiään opiskeluaikana, eikä silloin ollut vielä Muistiyhdistyksen kaltaista apua saatavilla.

Miltä tuntuu olla ehdokkaana, Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Siipola?

”Tämä oli hyvin iloinen yllätys. Aivan kertakaikkisen hienoa olla ehdolla hurjan kovassa seurassa. Ehdokkuus motivoi ja kannustaa meidän koko tiimiä ja elintärkeää vapaaehtoisten joukkoa.”

Mikä on se hetki, kun jokin muuttui?

”Kymmenen vuotta sitten muistisairaan omainen soitti ja tarvitsi kipeästi neuvoja. Hän oli kovin tyytyväinen saamaansa apuun, mutta samalla harmitteli sitä, että oli niin myöhään kuullut yhdistyksen toiminnasta. Rouvan miehelle oltiin jo siinä vaiheessa hakemassa hoivapaikkaa. Lähdimmekin pohtimaan, että miten me tavoittaisimme ihmisiä jo diagnoosivaiheessa. Yhdessä muistihoitajien kanssa kehitimme yhteydenottolupamallin. Muistihoitaja kysyy diagnoosin saaneelta tai tämän läheiseltä, että voiko Muistiyhdistykselle luovuttaa tiedot yhteydenottoa varten. Usein asia voi itseltä unohtua tai shokissa ei osaa hakea apua. Silloin on tärkeää, että me voimme ottaa yhteyttä: tarjota tietoa ja kutsua tutustumaan toimintaan. Tätä mallia on viety sen jälkeen eteenpäin myös muualle Suomeen.”

Lue lisää: Yksi sunnuntaiaamu mullisti työnteon Taysissa – koronatyön ratas pyörii yhä, vaikka ratkaisun avaimet ovat jo käsissä: ”Siitä ihmeestä iloitsen vieläkin”

Ehdokkaat

1. Manse PP

2. Ilves Futis-Liiga

3. Tampereen Voimistelijat

4. Serlachius-museot

5. Sorin Sirkus

6. Tampereen nousu elokuvakaupungiksi

7. Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

8. Elisa Hakanen, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja

9. Birgit Aikio, koronarokotusten koordinointi Tampereella

10. Taysin koronapotilaiden hoito

11. Pirkanmaan muistiyhdistys

12. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa

13. Uhana, yrittäjät Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki

14. Mika Roito ja Pekka Salmela, Berthan ja Huberin ravintoloitsijat

15. Kalaherkut Nygren, 120-vuotiaan Kauppahallin kalayritys

16. Tampereen kansi ja areena -hanke

17. Avant Tecno, kuormaajavalmistaja Ylöjärveltä

18. Lojer, sairaala- ja hoitotarvikevalmistaja Sastamalasta

19. Pertti Törmälä, biomateriaalitekniikan professori

20. Heli Skottman, soluteknologian professori

21. Pertti Haapala, historian professori

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut