”Olimme pirun nälkäisessä tilassa” – Serlachius-museoissa tehtiin iso päätös avautua nykytaiteelle, ja reilut kymmenen vuotta myöhemmin Banksy rikkoi kävijäennätykset

Aamulehti

Aamulehti täyttää 3. joulukuuta 140 vuotta. Sen kunniaksi palkitsemme paikallisia tekoja ja tekijöitä Aamulehden Valo-palkinnoilla. Ihmisiä tai tahoja, jotka ovat tuoneet tai luoneet erityistä valoa Pirkanmaalle. Marraskuun aikana esittelemme juttusarjassa joka päivä yhden ehdokkaan.

Miksi Serlachius-museot on ehdolla?

Tuskin millään Suomessa järjestetyllä näyttelyllä on viety yhtä montaa taidemuseoneitsyyttä kuin Serlachius-museo Göstan Banksy. A Visual Protestilla. Maailman kuuluisimman katutaiteilija Banksyn taidetta esitellyt näyttely aukesi Göstassa 15. toukokuuta, ja onnistui korona-ajasta huolimatta rikkomaan Serlachius-museoiden kävijäennätykset. 10. lokakuuta päättyneen näyttelyn näki 118 000 ihmistä. Vuoden alusta alkaen Serlachius-museoissa on vieraillut noin 150 000 kävijää.

Ikimuistoinen vuosi Serlachius-museoille ja 9 600 asukkaan Mänttä-Vilppulalle, siis. Vaikka Mänttä-Vilppula tunnetaan taidekaupunkina, ei Suomen kesän kuumimmaksi kulttuurikohteeksi ihan solkenaan nousta.

Vaikka Banksy nosti Serlachius-museoiden tunnettuuden etenkin Pirkanmaan ulkopuolella aivan uudelle tasolle, on syytä muistaa Göstan ja Gustafin muodostaneen suomalaisten museoiden eturiviin kuuluvan, ainutlaatuisen kulttuurikokonaisuuden jo entuudestaankin. Niiden korkeatasoiset näyttelyt ovat ennenkin vetäneet Pohjois-Pirkanmaalle vieraita koko maasta. Esimerkiksi Göstaan on aiemminkin pystytetty sellaisten maailmantähtien kuin Anselm Kieferin, Koen Vanmechelenin ja Mark Wallingerin näyttelyitä.

Museoiden juuret ovat Mäntän paperiteollisuuden rakentaneen Serlachiuksen suvun taideharrastuksessa ja etenkin Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämässä taidekokoelmassa. Vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ylläpitää museoita. Säätiö oli vastikään merkittävällä taloudellisella panostuksella mukana Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihankkeessa.

Lue lisää: Äänestä Aamulehden juhlavuoden Valo-palkinnon saajaa – Mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle? Onko se Manse PP, Serlachius-museot vai kenties Taysin koronahoito?

Miltä ehdokkuus tuntuu, museonjohtaja Pauli Sivonen?

”Sehän on mukava uutinen! Pidän Serlachius-museoita toimijana, joka hyödyttää nimenomaan koko Pirkanmaata.”

”Olemme olleet Banksy-näyttelyn kautta tänä vuonna paljon julkisuudessa. Pirkanmaalla ihmiset tietävät meidät ja käyvät kyllä muutenkin, mutta Banksyn avulla saimme ihan uudenlaisia ihmisiä matkustamaan Mänttään museoihin. Se oli tähtihetki, loistava juttu.”

Metsäteollisuuden kulta-aikoina Serlachius-yhtiön avainpaikkojen pitkäaikaisia haltijoita saatettiin kutsua ”Serlachiuksen miehiksi”. Pauli Sivonen kokee olevansa sellainen itsekin. ”Identifioidun siihen puoli-ironisesti mutta sydämellä. Serlachius on meille enemmän kuin työpaikka, jonkinlainen missio.” Sivonen kuvattiin säätiön kokoelmaan kuuluvan Matthew Day Jacksonin Magnificent Desolation -teoksen vieressä. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti

Mikä oli se hetki, kun kaikki muuttui?

”Vuodet 2007–2008. Silloin tapahtui sukupolvenvaihdos niin säätiön hallituksessa kuin toimintaorganisaatiossa. Muistan sen hyvin. Pohdimme laajasti omaa identiteettiämme: mitä olemme, mitä teemme, mitä haluamme olla 20 vuoden päästä. Se oli hassua ja tekemisenhaluista aikaa. Historiallisen museon ja taidemuseon organisaatiot oli yhdistetty, ja eläköitymisten myötä koko taidemuseon toimintaa vetämässä ollut jengi oli jäämässä pois. Pieni historiallisen museon puolen porukka ikään kuin otti Serlachius-kokonaisuudessa ohjat käsiinsä. Olimme pirun nälkäisessä tilassa.”

”Silloin päätimme rakentaa Göstan paviljongin (taidemuseo Göstan vuonna 2014 valmistunut laajennusosa) ja tulla uudestaan mukaan nykytaiteen kentälle. Menneinä vuosikymmeninä Serlachius oli ollut vanhaan taiteeseen erikoistunut, norsunluutornin kaltainen paikka. Se oli tietoinen päätös lähteä rakentamaan toimintaa, joka toisi Serlachiuksen nykypäivään. Askel, joka silloin otettiin, on kasvattanut meidän painoarvoa Suomen kulttuurikentällä merkittävästi.”

Lue lisää: Tällainen on kohuttu Banksy-näyttely – Aamulehti pääsi katsomaan poikkeuksellisen suosion saavuttaneen näyttelyn etukäteen

Lue lisää: Banksy-näyttely kirvoitti avajaispäivän vierailta vuolaita kehuja: ”Paljon töitä ja mielikuvitusta vallan vimmatusti”