Lempäälä kääri jättivoitot maanmyynnistä - Pirkanmaa - Aamulehti

Lempäälä kääri jättivoitot maanmyynnistä – Kunnan huolena työntekijöiden sairauslomien räjähdysmäinen kasvu

Lempäälän kuluvan vuoden maanmyyntivoitot vastaavat yhtä prosenttia tuloveroprosentin tuottona. Kunnan ennusteita paremmaksi muodostuvassa tuloksessa auttaa myös kuusi miljoonaa alkuperäistä talousarviota suuremmat verotulot.

Lempäälän kunnan kuluvan vuoden talousarvion tulos ylittää selvästi ennusteet, kiitos muun muassa ennakoitua paremman verotulojen kehityksen ja poikkeuksellisen hyvien maanmyyntivoittojen. Ilmakuva Lempäälän keskustasta otettu toukokuussa 2021.

3.11. 6:30

Lempäälän kunnan kuluvan vuoden talousarvion tulos ylittää selvästi ennusteet.

Keväällä ennakoitiin, että talousarvio on 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta tämänhetkisen tiedon valossa tulos kääntyy lähes kaksi miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

Muutoksen ajureina ovat ennakoitua parempi verotulojen kehitys ja erityisesti poikkeuksellisen hyvät maanmyyntivoitot.

Maanmyyntivoitot tulevat ylittämään viiden miljoonan euron rajan. Kyse on isoista rahoista. Viisi miljoonaa euroa vastaa yhtä prosenttia tuloveroprosentin tuottona.

Tavanomainen vuotuinen maanmyyntivoittojen taso on 2–3 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarviota laaditaan sen pohjalta, että maanmyyntitulot maltillistuvat runsaaseen kahteen miljoonaan euroon.

Verotuloja Lempäälän kunta saa tänä vuonna noin 107 miljoonaa euroa, mikä on noin kuusi miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja kolme miljoonaa euroa keväällä korotettua arviota enemmän.

Kunnan verotuloarvio kuluvalle vuodelle oli Lempäälän kunnan talousjohtajan Kari Auvisen mukaan laadittu maltillisen kasvun varaan. ”Verotulojen kehitys tuotti iloisen yllätyksen. Emme odottaneet näin nopeaa ja voimakasta elpymistä”, Auvinen sanoo.

Ensi vuoden talousarviossa verotulojen kasvun arvioidaan hieman hidastuvan. Veroprosentit on tarkoitus pitää ensi vuonna nykyisellä tasolla.

Koko Tampereen kehyskuntien osalta Auvinen pitää erinomaisena asiana sitä, että kuntien verotulojen kasvuennuste on koko maan keskiarvoa parempi.

Lue lisää: Tampereen vetovoima on ihan omaa luokkaansa, Helsinki putosi jumbosijalle – ”En olisi tällaista tilannetta uskonut näkeväni”

Lempäälän kunta

Kunnanjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2022 annetaan 28.10., kunnanhallituksessa talousarviokäsittely on vuorossa 1.11. ja kunnanvaltuusto päättää talousarviosta 24.11.

Toteumaennuste 1–8/21 ja muutos vuoden takaiseen

  • Toimintatuotot 14,3 Me, +2,6 Me

  • Toimintakulut 97,5 Me, +7,3 Me

  • Verotulot 73,5 Me, +6,5 Me

  • Valtionosuudet 18,9 Me, -0,3 Me

  • Vuosikate 9,4 Me, +1,4 Me

  • Ylijäämä 3,3 Me, +1,5 Me

Miljoonan verran viilattavaa

Ensi vuoden talousarvion laadinnan ohjenuora lautakunnille on ollut toimintakulujen hillintä.

Tässä vaiheessa budjetin valmistelua viilattavaa on vielä noin miljoonan euron verran. Se on vajaa prosentti noin 147 miljoonan euron toimintakuluista, mutta näkyy selvästi suurissa palvelualueissa.

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelualueiden keväällä esittämistä lisäresurssitarpeista kyetään ottamaan huomioon vain noin puolet. ”Lautakunnissa joudutaan miettimään, mitkä resurssilisäehdotuksista ovat kaikkein tärkeimpiä”, sanoo Auvinen.

Hyvinvointilautakunnan osalta kunnan elokuun lopun osavuosikatsauksessa esimerkiksi todetaan, että korona-aikana syntynyt hoito- ja hoivavaje tulee vaikuttamaan palvelutarpeisiin pitkän aikaa. Lautakunnan mielestä perustason palvelujen vahvistaminen on oleellinen osa ensi vuoden talousarvioesitystä.

Hyvinvointilautakunnassa ollaan myös huolissaan sote-työntekijöiden jaksamisesta. Huhtikuusta lukien sairauslomien määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Elokuussa sairauslomapäiviä oli 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Varhaiskasvatuspalveluissa nostetaan osavuosikatsauksessa esiin rekrytointivaikeudet. Tämä on johtanut siihen, että jokaisessa lapsiryhmässä ei ole kelpoisuudet täyttävää varhaiskasvatuksen opettajaa. Lakisääteisiä ryhmäkokoja ei ole kuitenkaan ylitetty.

Osavuosikatsauksessa todetaan, että Lempäälän kunnassa on mietittävä varhaiskasvatuksen palkkarakennetta uudelleen.

Ensi vuoden talousarviota on valmisteltaessa on päädytty siihen, että vuosi 2022 on vajaat 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Toimintatuottojen on arvioitu supistuvan noin kuudella prosentilla kuluvan vuoden syyskuun muutostalousarvioon verrattuna.

Maanmyyntitulojen vähenemisen lisäksi tuottoja supistaa varhaiskasvatusmaksujen aleneminen. Varhaiskasvatuksen maksutuottojen tuloarviota on alennettu 0,29 miljoonalla eurolla.

Toimintakulut ilman koronakustannuksia kasvavat puolestaan noin 3,5 prosenttia. Sivistyslautakunnan menot kasvaisivat 2,2 miljoonaa euroa ja hyvinvointilautakunnan menot runsaat 1,5 miljoonaa euroa.

Investointihankkeet viivästyneet

Kuluvan vuoden investoinnit eivät kaikilta osin ole menneet maaliin, ja investoinnit supistuvat noin kolmella miljoonalla eurolla noin 12 miljoonaan euroon. Hankkeet ovat viivästyneet.

Rahallisesti merkittävin on Sääksjärven koulun vanhan osan peruskorjaus, jota ei ole päästy aloittamaan. Vanhan osan purkamisesta on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Lempäälän kunnan taloussuunnitteluun tavoitteisiin kuuluu sen arvioiminen, kyetäänkö investoinnit hoitamaan ilman, että asukaskohtainen velan määrä kasvaa.

Näin näyttäisi Auvisen mukaan käyvän tänä ja ensi vuonna.

Ensi vuoden investointitaso on talousarvioesityksessä runsaat 13 miljoonaa euroa.

Lempäälän kunnan investointitaso on tällä hetkellä naapurikuntia maltillisempi, mutta nousee vuosina 2023–2024 noin 18–19 miljoonaan euroon.

Lempäälä kykenee tänä vuonna supistamaan velkamääräänsä. Viime vuoden lopussa peruskunnalla oli velkaa 4 023 euroa per asukas, kun elokuun lopussa lukema oli painunut 3 800 euroon per asukas. ”Talousarviosuunnitelma lähtee siitä, että ensi vuonnakaan asukaskohtaisen velan määrä ei kasvaisi”, Auvinen sanoo.

Päänvaivaa tulevien vuosien taloussuunnittelulle aiheuttaa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen. Vielä kunnissa ei tarkkaan tiedetä, minkä verran tuloja ja menoja siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. ”Kyse on siitä minkä verran kunnille jää omaa rahaa investointeihin, kantaako tulopohja suunnitellut investoinnit”, Auvinen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut