Äänestä Aamulehden juhlavuoden Valo-palkinnon saajaa – Mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle? Onko se Manse PP, Serlachius-museot vai kenties Taysin koronahoito?

Aamulehti

Aamulehti täyttää 3. joulukuuta 140 vuotta. Sen kunniaksi palkitsemme paikallisia tekoja ja tekijöitä. He ovat ihmisiä tai tahoja, jotka ovat tuoneet tai luoneet erityistä valoa Pirkanmaalle. Pyysimme lukijoilta ehdotuksia Valo-palkintojen saajiksi. Niiden pohjalta toimitus kokosi 21 ehdokkaan listan, joiden joukosta palkittavat valitaan.

Nyt voit äänestää yhtä suosikkiasi palkinnon saajaksi. Äänestäneiden kesken arvotaan elokuvalippuja.

Esittelemme kaikki äänestyksen ehdokkaat yksitellen juttusarjassa, joka alkaa maanantaina 1. marraskuuta. Äänestys jatkuu 22. marraskuuta saakka.

Urheilu ja liikunta

1. Manse PP

Miksi? Manse PP:n miesten pesäpallojoukkueen tarina on kuin Hollywood-elokuvan käsikirjoituksesta. Vaikeuksien kautta voittoon. Pitkän aikaa Manse oli ykköspesiksen keskitasoa. Viime vuosina joukkuetta tiivistettiin ja parannettiin järjestelmällisesti. Seurasi nousu superpesikseen. Mestaruus tuli kaikkien suureksi yllätykseksi jo tänä vuonna – ja Tampereesta tuli kertaheitolla myös pesäpallokaupunki.

Manse PP:n miesten Suomen mestaruus teki Tampereesta kertaheitolla myös pesäpallokaupungin. Juuso Myllyniemi (vas.) jakoi voittohuumaa yleisön kanssa. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Näin Manse PP päätti pelastaa tamperelaisen huippupesiksen – ”Arvostelu yhdisti yhteisen tavoitteen taakse”

Lue lisää: Mestari-Manse putsasi pöytää pesäpallokauden päätösgaalassa: Jussila vuoden miespesäpalloilija ja Iivarinen vuoden pelinjohtaja miesten Superpesiksessä – katso lista palkituista

2. Ilves Futis-Liiga

Miksi? Ilves Futis-Liiga liikutti kuluvalla kaudella yli 4 000:ta junioria, kentän laidat ovat siis tärkeä osa todella monen perheen arkea. Ilves Futis-Liiga lienee Suomen suurin seura. Jalkapalloharrastukseen pääsee mukaan matalalla kynnyksellä, eikä lapsilta vaadita esimerkiksi tiettyä taitotasoa. Toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoisvoimin.

Ilves Futis-Liigan pitkäaikainen toiminnanjohtaja Risto Valkeala kiittää seuran satoja vapaaehtoisia siitä, että kaikentasoiset lapset pääsevät nauttimaan jalkapallosta. Kuva: Petri Huhtinen / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Suomen suurin kortteliliiga liikuttaa yli 4 000:ta lasta ja nuorta Tampereella – ”Peli-illoissa on joka viikko kunnon turnaustunnelma!”

Lue lisää: Tämän miehen tunnistavat sadat perheet Tampereella – Suomen suurimman kortteliliigan toiminnanjohtaja ei pelaa itse, mutta päätyi vuosiksi jalkapallokentälle: ”En olisi uskonut, että tässä ollaan”

3. Tampereen Voimistelijat

Miksi? Seura täyttää ensi vuonna jo komeat 100 vuotta. Voimisteluun intohimoisesti ja uskollisesti suuntautunut seura on vuosien varrella laajentunut ja nykyaikaistunut. Seuran voimistelijoista koottu showryhmä Akrovoimistelijat teki lajia tunnetuksi television Talent-ohjelmassa. Vasta 16-vuotias Maisa Kuusikko on noussut naisten telinevoimistelun huipulle ja osallistui juuri ensimmäisiin naisten EM-kisoihin. Suositut akro- ja trampoliinivoimistelu ovat tuoneet mukaan myös aivan uutta harrastajajoukkoa.

Maisa Kuusikko on tällä hetkellä Tampereen Voimistelijoiden kirkkain tähti, mutta ehdokkaana seura on nimenomaan matalan kynnyksen toiminnastaan. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehden arkisto

Lue lisää: ”Betonin paloja putoili jo katosta” – Tampereen Voimistelijoiden tulevaisuus näytti surkealta, kunnes kaikki muuttui

Lue lisää: Maisa Kuusikko, 16, häikäisi aikuisten SM-kisadebyytissään: ”Siis nyt on aivan huikea fiilis”

Kulttuuri

4. Serlachius-museot

Miksi? Viime kesän Banksy-näyttely sai Serlachius-museot ja Mäntän koko Suomen kulttuuripiirien kuumimmaksi puheenaiheeksi ja matkakohteeksi. Museojohtaja Pauli Sivosen orkesteroima loppuunmyyty hittinäyttely ei ole ainoa valopilkku. Etenkin Göstassa on nähty ennenkin maailmantähtien isoja näyttelyitä, kuten Anselm Kiefer, Koen Vanmechelen tai Mark Wallinger, unohtamatta suomalaisnimiä, kuten Eija-Liisa Ahtila tai Elina Brotherus. Serlachius-säätiö oli myös merkittävällä taloudellisella panostuksella mukana Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihankkeessa.

Viime kesän Banksy-hittinäyttely oli museojohtaja Pauli Sivosen loistava oivallus ja ponnistus, mutta Mäntän Serlachius-museoilla on toki takanaan pitkä ja menestyksekäs tie. Kuva: Enna Rautiainen / Aamulehden arkisto

Lue lisää: ”Olimme pirun nälkäisessä tilassa” – Serlachius-museoissa tehtiin iso päätös avautua nykytaiteelle, ja reilut kymmenen vuotta myöhemmin Banksy rikkoi kävijäennätykset

Lue lisää: Tällainen on kohuttu Banksy-näyttely – Aamulehti pääsi katsomaan poikkeuksellisen suosion saavuttaneen näyttelyn etukäteen

5. Sorin Sirkus

Miksi? Sorin Sirkuksen ilo ja valo ovat ilahduttaneet niin katsojia kuin tuhansia nuoria sirkuslaisia jo vuosikymmenet. Vuonna 1985 perustettu sirkustaiteen keskus on tarjonnut sirkustaiteen perusopetusta vuodesta 1993, ja sen opein on ponnistettu maailmalle sirkusammattilaisiksi. Sorin Sirkuksen ikoninen joulushow kerää vuosittain yli 10 000 ihmistä Sorin Sirkuksen oman maneesin katsomoon Tampereen Nekalaan.

Sorin Sirkuksen joulushow on Tampereella käsite. Koko upea kasvatustyö nuorten ja lasten kanssa on syy Valo-palkintoehdokkuuteen. Kuva: Aamulehden arkisto

Lue lisää: Sorin Sirkus syntyi kaupungin kerhoksi ja kasvoi kansainvälisesti merkittäväksi sirkuskouluksi – ”Vuosien saatossa on mennyt läpi tuhansia lapsia ja nuoria”

Lue lisää: Sorin Sirkuksen loistoa eivät koronarajoituksetkaan himmennä – Soilu on huikea kokonaistaideteos, jota kannattaa uskaltautua katsomaan

6. Tampereen nousu elokuvakaupungiksi

Miksi? Tampereesta on vihdoin tullut oikea elokuvakaupunki. Siitä on pitkälti kiittäminen Film Tamperetta ja etenkin sen johtajaa Ilkka Rahkosta, joka neuvotteli Tampereelle amerikkalaisen Dual-elokuvan kuvaukset. Rahkosen johtama Film Tampere on innostanut Tampereelle myös usean kotimaisen elokuvan ja tv-sarjan kuvaukset. Aivan näinä päivinä on varmistumassa lisää isoja paikallisia elokuvauutisia, joihin palaamme pian.

Film Tampereen Ilkka Rahkosta on pitkälti kiittäminen siitä, että Tampereelle on tultu kuvaamaan elokuvia jopa ulkomaita myöten. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Dual oli viimeinen piste keskustelulle, onko Tampere elokuvakaupunki – Film Tampereen johtaja häiritsi monen kesälomaa saadakseen Hollywood-tuotannon onnistumaan: ”Kiitos ja anteeksi”

Lue lisää: XYZ Films ja Tampere sopivat uusien amerikkalaisten elokuvien tekemisestä: ”Muutama tuotanto on jo mielessä”

Henkilö

7. Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

Miksi? Kun Tampereella mainitaan sana klassinen musiikki, mieleen tulevat ensimmäisenä Santtu-Matias Rouvalin pörröinen tukka, iloiset kasvot ja lennokkaat kädet. Hän on nostanut Tampere Filharmonian suosion ennennäkemättömälle tasolle vuonna 2013 alkaneella ylikapellimestarikaudellaan. Konserttien taiteellinen taso on ollut jatkuvasti korkea, ja Rouvalin aikana Tampere-talon orkesterikonsertit ovat olleet täynnä innostunutta yleisöä. Samaan aikaan maestro itse on tehnyt Tamperetta tunnetuksi johtaessaan menestyksellä suuria orkestereita niin Lontoossa, Pariisissa, New Yorkissa kuin Berliinissä.

Santtu-Matias Rouvali on tuonut klassisen musiikin tavan tallaajankin tietoisuuteen. Sorsapuiston konsertit ja yhteiskeikat populaarimusiikin parissa ovat kaventaneet kuilua. Kuva: Timo Marttila / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Santtu-Matias Rouvali muistaa, kun yleisö ryntäsi Tampere Filharmonian konsertteihin – ”Sana lähti kiertämään muutamassa kuukaudessa”

Lue lisää: Santtu-Matias Rouvali löysi idyllisen maaseutukodin Ylöjärveltä ja kertoo nyt arjestaan historiallisen kartanon maisemissa – "Heittäydyn tänne päästyäni ihan heti vapaalle”

8. Elisa Hakanen, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja

Miksi? Tampereen Pyrinnön nykyinen toiminnanjohtaja Elisa Hakanen on tehnyt koko ikänsä uutteraa työtä seuran ja liikunnan riemun eteen. Pyrintö on yksi Suomen suurimmista ja vanhimmista yleiseuroista. Hakanen on ollut sen toiminnassa mukana ensin urheilijana, sitten erilaisissa järjestelytehtävissä ja vuodesta 2014 seuran urheilutoimenjohtajana. Hakanen hoitaa varmalla ja iloisella otteellaan niin Ratinan hippokisat, kansainväliset tapahtumat kuin korisliigan. Kuten lukija ehdotustaan perusteli: ”Ilman Elisaa moni tapahtuma olisi Tampereella jäänyt näkemättä ja kokematta.”

Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen on omistanut lähes koko elämänsä seuratyölle, jossa liikutetaan tuhansia lapsia ja nuoria. Kuva: Toni Repo / Aamulehden arkisto

Lue lisää: ”Lopultahan urheilussa on kyse urheilijoista” – Hienot kohtaamiset ja Ratinan suuret kilpailut ovat Pyrintöä johtavan Elisa Hakasen uran huippuhetkiä

Lue lisää: Jos Elisa Hakanen haluaa työskennellä rauhassa, hän tulee toimistolle illalla tai juhannuksena – yksi kysymys sai Pyrinnön johtajan hiljaiseksi: ”Lokaa tulee niskaan myös henkilökohtaisesti”

9. Birgit Aikio, koronarokotusten koordinointi Tampereella

Miksi? Tampereen massarokotuspisteet organisoitiin niin hyvin, että sekä rokotteiden saajat että antajat ovat pysyneet ystävällisinä, ja palaute on ollut suorastaan ylitsevuotavan kiittävää. Tampereen kaupungin hoitotyön päällikkö Birgit Aikio on ollut etulinjassa suunnittelemassa ja johtamassa Tampereen kaupungin koronarokotusten järjestämistä ja massarokotuskeskusten toimintaa. Ratinassa ja Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa annettiin yhteensä lähes 300 000 rokotetta. Tehokas koronarokottaminen on ollut tärkeää, jotta yhteiskuntaa kurittaneista rajoituksista ja poikkeusjärjestelyistä on voitu alkaa luopua.

Tampereen massarokotukset ovat saaneet ylistävää kiitosta sujuvuudestaan. Suunnitelmasta on kiittäminen Tampereen kaupungin hoitotyön päällikköä Birgit Aikiota (kuvassa), joka on nyt ehdolla Valo-palkinnon saajaksi. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Birgit Aikiolle korona-aika on ollut ammatillinen tulikoe, jossa on todella päässyt hyödyntämään kaikkea osaamistaan – intohimo johtamiseen syttyi jo 20 vuotta sitten

Lue lisää: Kolme naista alkoi suunnitella Tampereelle rokotuskeskusta, ja nyt pikkutarkasti hiottu systeemi saa poikkeuksellisen paljon kehuja – Moni kohtaa ensimmäisen yllätyksen jo ovella

Hyvä työ

10. Taysin koronapotilaiden hoito

Miksi? Maailmanlaajuinen pandemia muutti elämäämme noin puolitoista vuotta sitten. Siitä hetkestä alkaen terveydenhuoltomme kestävyyttä on huolestuneena epäilty päivästä toiseen. Tilanne jatkuu edelleen ja hoitoa tarvitsevia on jatkuvasti. Ensivaiheen tieto tuntemattomasta vaarasta oli jopa pelottava, silti Tampereen yliopistollisen sairaalan hoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta järjestäytyivät aivan pahinta varten. Koko henkilökunnan kuormitus on ollut kova. Silti ylilääkäri Juhani Sandin johtama kliininen hoitotyö on ollut koko pandemian ajan toimivaa ja tuloksekasta. Pirkanmaa on laadukkaan hoitotyön ja viestinnän takia välttynyt pandemiassa pahimmalta.

Taysin tehohoitoyksikkö on venynyt koronapotilaiden hoidossa, mutta koko muukin henkilökunta ansaitsee kiitoksen kovasta pandemia-ajasta. Kuva: Saara Tuominen / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Yksi sunnuntaiaamu mullisti työnteon Taysissa – koronatyön ratas pyörii yhä, vaikka ratkaisun avaimet ovat jo käsissä: ”Siitä ihmeestä iloitsen vieläkin”

Lue lisää: Tällaista työtä on koronapotilaiden hoito Taysin teho-osastolla – Ylilääkäri kertoo vakavista tapauksista ja hämmennyksestä: ”Rokottamattomien määrä tuntuu masentavalta”

11. Pirkanmaan muistiyhdistys

Miksi? Suomessa on jo yli 200 000 etenevästä muistisairaudesta kärsivää ihmistä. Pirkanmaalla heitä on yli 20 000. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry tekee tärkeää työtä tarjoamalla tukea, vertaisryhmiä, neuvontaa ja ohjausta muistisairaille ja heidän läheisilleen. Yhdistys myös kouluttaa vapaaehtoisia avustajia auttamaan kotona asuvia muistisairaita.

Pirkanmaan muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Siipola on ollut huolissaan, kuinka muistisairaat ja heidän usein vanhat omaishoitajansa ovat pärjänneet korona-aikana. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehden arkisto

Lue lisää: ”Mistä saa apua?” – Vaimo soitti sairaan miehensä vuoksi Pirkanmaan Muistiyhdistykseen ja sai yhdistykset muuttamaan toimintatapaansa koko maassa

Lue lisää: Moni hoitaa muistisairasta läheistä oman terveytensä kustannuksella: Tampereella tarvitaan kipeästi lisää vapaaehtoisia tukihenkilöitä muistisairaiden avuksi

12. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Miksi? Kun ihminen katoaa, apuun saapuvat Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan jäsenet. Vapepa saa toimeksiannon aina viranomaisilta, mutta juuri he tekevät sen ison jalkatyön eksynyttä tai kadonnutta haettaessa. Etsijät tekevät pyyteetöntä työtä nopeasti apua tarvitsevien hyväksi – usein hälytykset tulevat illalla ja yöllä. Vuonna 1964 perustetussa Vapepassa toimii ympäri Suomen yhteensä noin 11 000 vapaaehtoista yli 1 000 hälytysryhmässä. Tampereen alueella toiminnassa on mukana lukuisia järjestöjä eri puolilta Pirkanmaata.

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytykset tulevat usein iltaisin ja öisin. Kun kyseessä on ihmishenki, on toimittava nopeasti. Kuvan tilanne on harjoituksesta. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehden arkisto

Lue lisää: ”Alkoi muodostua ikään kuin iso valonuoli, tuohon suuntaan!” – Kun ihminen on kateissa, Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun auttajat tekevät töitä tunteja laskematta

Lue lisää: 7 uhria ja 160 pelastajaa – Aamulehden toimittaja virui kuusi tuntia Kaupin metsässä ja liikuttui, kun harjoituksen etsintäpartiot lopulta saapuivat

Yrittäjä

13. Uhanan Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki

Miksi? Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävä Uhana on tamperelaisen nykymuodin airut. Se on tuonut nostetta samalla myös monille muille paikallisille designyrityksille. Mira Vanttajan ja Hanna Virkamäen suunnittelemat vaatteet ja korut ovat jo yhdeksän vuoden ajan kulkeneet muotitietoisten päällä – maailmanlaajuisesti suurimman näkyvyyden toi Voguen juttu pääministeri Sanna Marinista, jolla oli kuvissa päällään yrittäjienkin yllätykseksi Uhanan neulemekko.

Mira Vanttaja ja Hanna Virkamäki perustivat vaatemerkki Uhanan yhdeksän vuotta sitten Tampereella. Heitä voidaan pitää yhtenä tamperelaisen designin nousun avaimista. Kuva: Eino Ansio / Aamulehden arkisto

Lue lisää: ”Meihin ja muotialaan ei uskottu” – Uhana-kaksikko ei saanut pankista edes pientä lainaa aloittaessaan. Kuinka ollakaan, ensimmäinen mallisto myytiin heti loppuun

Lue lisää: Sanna Marin muotilehti Voguessa on vain Tampere-designin jäävuoren huippu – Paikalliset tekijät kertovat, mitä nousevia brändejä kannattaa nyt pitää silmällä

14. Berthan ja Huberin Mika Roito ja Pekka Salmela

Miksi? Mika Roito ja Pekka Salmela perustivat Ravinteli Berthan Rautatienkadulle vuonna 2010 – samalla he muuttivat pysyvästi Tampereen ruokaravintolakulttuuria. He toivat fine dining -ruuan tavallisen kadunkuluttajan saataville ei vain hinnan vaan myös tunnelman vuoksi: ei valkoisia pöytäliinoja eikä vaikeita puhuvia tarjoilijoita. Välitöntä meininkiä, huippulaadusta tinkimättä. Kantavana ideana on tarjota ennakkoluulotonta ruokaa aikaa ja vaivaa sen valmistuksessa säästelemättä.

Ravinteli Berthan omat viljelmät kaupungin keskustassa ovat vain yksi esimerkki Pekka Salmelan (kuvassa) ja Mika Roiton innovatiivisuudesta. Kuva: Saara Tuominen / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Hienostelematon Ravinteli Bertha toi tavallisen tamperelaisen elämään fine dining -ruuan ja samalla pöytävaraus­kulttuurin

Lue lisää: Tässä ovat Tampereen ja sen lähiseudun parhaat ravintolat – Lue tästä kaikki viiden ja neljän tähden arviot

15. Kalaherkku Nygrenin Nygrenit

Miksi? Tampereen Kauppahalli täytti komeat 120 vuotta, ja yksi sen ikonisimmista kaupoista on Kalaherkku Nygren. Kukapa ei olisi joskus seissyt numerolappu kädessään rapuja tai joulukaloja jonottamassa? Itsekin jo toisen polven kalakauppias Petri Nygren toimii edelleen virallisena yrittäjänä, mutta kolmannen polven Nygrenit eli Veera, Verneri ja Valtteri ovat ottaneet näkyvän roolin. Viime vuosina perheyritys on lähtenyt rohkeasti myös kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Viime vuoden joulukuusta lähtien Kalaherkut Nygren on vastannut Pirkkalan Prisman kalatiskistä.

Valtteri Nygren on sisaruksineen ottanut jo ohjia perinteikkäässä Kalaherkut Nygrenissä. Isä Petri on yhä myös mukana ikonisen kalakaupan toiminnassa. Kuva: Toni Repo / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Innovatiivisuus, paikallisuus ja asiakaslähtöisyys ovat Tampereen sydämessä sijaitsevan kalakaupan menestystekijöitä – ”Vähän kuin ystäviään palvelisi”

Lue lisää: Tampereen kauppahallin perinteikäs kauppias laajentaa Pirkkalaan– ottaa kokonaan vastuulleen Prisman kalatiskin

Talous ja tulevaisuus

16. Tampereen kansi ja areena

Miksi? Tampereen kansi ja areena -hanke on ollut suurin kaupungin siluettia muuttava hanke sitten Näsinneulan. Kansi ja areena luovat aivan uudenlaiset puitteet tapahtumille ja konserteille Tampereen ytimessä. Areenan avaus päättää myös Tapparan ja Ilveksen ikonisen aikakauden Hakametsässä. Tampereesta voi areenan myötä kasvaa Suomen tapahtumien selvä ykköskaupunki. Vuosikymmenten projektissa on mukana yksityistä, mutta myös kaupunkilaisten rahaa. Tuloksena on näyttävä ja kaupunkia kehittävä sekä sen painopistettä muuttava kokonaisuus. Se on uuden Tampereen maamerkki.

NImisotkuista viis, Tampereen kansi ja areena -hanke ovat Tampereen merkittävin ja näkyvin rakennushanke sitten Näsinneulan. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Tampereen uusi areena nousi junaradan päälle, ja epäilijöitä on riittänyt koko ajan – Marko Hurme kertoo nyt, mikä hetki muutti kaiken: ”Oli paljon puhetta, että tuleeko sitä koskaan”

Lue lisää: Areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme: Uroksen lähtölaskenta alkoi kuusi viikkoa sitten – ”Uudeksi pääsponsoriksi jo 12 yritystä jonossa”, katso koko haastattelu tästä

17. Avant Tecno, kuormaajavalmistaja Ylöjärveltä

Miksi? Ylöjärveläinen Avant Tecno on maailman johtava pienkuormaajien valmistaja. Risto Käkelän elämäntyö on ollut pirkanmaalainen menestystarina vailla vertaa. Käkelä oli suunnitellut ja myynyt koneita yli kymmenen vuotta Ylö-Tehtaille, mutta kun idänkauppa loppui kuin seinään 30 vuotta sitten, Ylö-Tehtaat meni konkurssiin. Käkelä osti osan konkurssipesän koneista ja perusti uuden yrityksen. Lama oli jo ovella, mutta kova vientityö ja laitteiden kehitystyö ovat johtaneet jo kolme vuosikymmentä kestäneeseen kasvuun. Yli 200 henkeä työllistävä yritys on kirkas esimerkki pirkanmaalaisen teknologiaosaamisen tasosta.

Avant Tecno Ylöjärvellä on Risto Käkelän huima elämäntyö ja menestystarina. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Yli 300 henkeä työllistävä Avant Tecno tavoittelee jatkuvaa kasvua –”Globaaleja yrityksiä vastaan meidän täytyy olla riittävän suuri”

Lue lisää: Risto ja Nora Käkelä ostivat 380-vuotiaan ylöjärveläiskartanon ja kunnostivat sen perin pohjin miljoonilla euroilla – Yrittäjällä on nyt tilaa erikoiselle harrastukselleen: ”Täällä voi kaivaa kaikkialla”

18. Lojer, sairaala- ja hoitotarvikevalmistaja Sastamalasta

Miksi? Sastamalalainen Lojer on Pohjoismaiden suurin sairaala- ja hoitokalusteita valmistava yritys. Yli satavuotias yritys on vahvistanut vientityötään jo 1960-luvulta alkaen. Lojer on palkittu muun muassa tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnolla. Yrityksen tuotteita on käytössä yli 115 maassa. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 60 prosenttia ja leikkaussalipöydissä jopa yli 95 prosenttia. Lojerin tuotteiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Yritys laajensi tehdastaan Sastamalassa juuri ennen koronapandemiaa. Kasvu on ollut kovaa, ja yhtiön liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa.

Sastamalalaisen Lojerin 7,5 miljoonan euron laajennusosa valmistui viime vuonna. Kuvassa tehdaspäällikkö Anne Savolainen ja toimitusjohtaja Ville Laine. Kuva: Hanna Pihlajamäki / Sanoman arkisto

Lue lisää: Tätä et tiennyt sastamalalaisesta Lojerista: ”Käytännössä jokainen suomalainen käyttää tuotteitamme jossain vaiheessa elämäänsä”

Lue lisää: ”Tämä on hienointa mitä maailmalle pyrkivä yritys voi saada” – Näillä eväillä presidentin palkitsema yritys kasvaa kovaa vauhtia jopa koronavuonna

Tiede ja teknologia

19. Pertti Törmälä, biomateriaalitieteen uranuurtaja

Mikä? Professori emeritus Pertti Törmälää voidaan pitää yhtenä keskeisenä suomalaisen biomateriaalitieteen ja -teknologian kehittäjänä. Hän kehitti tutkimusryhmineen jo 1980-luvulta lähtien ensimmäisenä maailmassa useita ortopedisessa kirurgiassa ja urheilulääketieteessä käytettäviä, elimistössä liukenevia implantteja eri kudosten korjaukseen. Törmälällä on nimissään peräti 200 kansainvälistä patenttia, satoja kansainvälisiä julkaisuja, ja hän on ollut perustamassa useita alan yrityksiä. Törmälä toimi muun muassa tamperelaisen bioteknologia-alan huippuyrityksen Bioretec oy:n toimitusjohtajana.

Professori Pertti Törmälä kuvattiin Aamulehteen vuonna 2015, kun hän täytti 70 vuotta. Törmälä on ollut uranuurtajana kehittelemässä biohajoavia implantteja. Kuva: Tomi Vuokola / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Pertti Törmälä on biomateriaalitieteen uranuurtaja: ”Vaikkei olisi asiantuntija, on helppo ymmärtää mitä merkitystä monilla keksinnöillämme on”

Lue lisää: Professori Pertti Törmälä on 200 patentin mies

20. Heli Skottman, Tampereen yliopiston Silmäryhmän johtaja

Miksi? Soluteknologian professori Heli Skottmanin johtamassa Tampereen yliopiston Silmäryhmässä on tehty uraauurtavaa työtä kantasolututkimuksessa jo lähes 15 vuotta. Ryhmässä on kehitetty menetelmiä, joiden avulla voidaan kehittää uusia hoitoja sokeutta aiheuttaviin silmäsairauksiin. Soluteknologian maisterikoulutuksen vastuuprofessorina Skottmanilla on myös tärkeä rooli uuden tutkijasukupolven kouluttajana.

Soluteknologian professori Heli Skottman on ollut ryhmineen kehittämässä aivan uudenlaisia hoitoja sokeutta aiheuttaviin silmäsairauksiin. Kuva: Raine Lehtoranta / Aamulehden arkisto

Lue lisää: Huippututkija oppii myös opiskelijoilta, joita hän opettaa – Soluteknologia on yksi suosituimmista vaihtoehdoista

Lue lisää: Jos nämä neljä naista onnistuvat, moni sokea saa näkönsä takaisin – Tampereella syntyi täysin ainutlaatuinen yritys: "Päätimme, että teemme sen itse"

21. Pertti Haapala, Tampereen yliopiston historian professori

Miksi? Kun ymmärrät historiaa, ymmärrät paremmin myös nykyisyyttä. Tätä ymmärrystä on vahvasti ollut lisäämässä Tampereen yliopiston historian professori Pertti Haapala yhdessä huippututkimusyksikkönsä kanssa. Historialla on aina kaksi puolta. Se, mitä tapahtui oikeasti ja se, mitä on myöhemmin ymmärretty tai väitetty tapahtuneen. Haapalan ryhmän tutkimukset ovat tarjonneet aivan uusia näkökulmia Suomen menneisyydestä.

Historian professori Pertti Haapala osaa katsoa historiaa uusista näkökulmista. Kuva: Annina Mannila / Aamulehden arkisto

Lue lisää: ”Sellainen tiedejulkisuus, joka perustuu suoraan itse asiaan, on aivan välttämätöntä” – Professori Pertti Haapala ajattelee työkseen, ja on siinä alansa parhaita

Lue lisää: Jos haluat tietää, mitä Suomessa on oikeasti tapahtunut, tämä kolmikko yllättää sinut Tieteen päivillä