Tampere päättää tekopohjavesiyhtiön jatkosta syksyllä 2021 - Pirkanmaa - Aamulehti

Ratkeaako tekopohjavesiyhtiön tilanne vihdoin? – Tampereen konsernijaosto käsittelee Tavase-yhtiön tulevaisuutta loppusyksystä

Tavase hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta maaoikeuden hylättyä yhtiön aiemman valituksen Vehoniemenharjun Punamultalukon alueen rekisteröinnistä luonnonsuojelualueeksi.

Tavase oy:n tekopohjaveden muodostamista valmistellaan Vehoniemen-Isokankaan harjualueelle Kangasalla ja Pälkäneellä.

25.8.2021 8:21

Aamulehti

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto aikoo tuoreen puheenjohtajansa Lauri Lylyn (sd.) mukaan ottaa Tavase-tekopohjavesiyhtiön tulevaisuuden käsittelyynsä loppusyksystä.

– Tavoitteena on tarkastella Tavase oy:n tilannetta konsernijaostossa loka-marraskuussa. On ratkaistava, jatketaanko yhtiön toimintaa vai mitä sen kanssa tehdään.

Tampereen Vesi ja Tavase oy ovat vieneet tekopohjavesilaitoksen rakentamista eteenpäin, mutta hankkeen lupaprosessiin on Lylyn mukaan liittynyt paljon ongelmia ja myös osa kunnista on irtautunut tekopohjavesiyhtiöstä.

Juuri aloittanut pormestarikoalitio on valmis yhtiöittämään Tampereen Veden, jos se on taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää.

Alkaneella valtuustokaudella arvioidaan myös Tampereen Veden ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo oy:n yhdistämistä.

– Tampereen Veden mahdollinen yhtiöittäminen ja Tavase oy:n tilanne eivät ole kytköksissä toisiinsa, vaan molemmat etenevät erillisinä prosesseinaan, arvioi Lauri Lyly.

Punamultalukko osaksi luonnonsuojelualuetta

Tekopohjavesiyhtiö Tavase oy hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta (KO) Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeuden hylättyä kesäkuussa yhtiön valitukset Vehoniemenharjun Punamultalukon rekisteröimisestä luonnonsuojelualueeksi.

Valitukset liittyivät toimituskokouksessa vuonna 2020 tehtyyn maanmittauslaitoksen päätökseen, jolla vietäisiin eteenpäin Punamultalukon liittämistä osaksi Vehoniemenharjun luonnonsuojelualuetta.

Tavase oy:n ajaman tekopohjavesilaitoksen tuotantoalue 2 sijoittuu Kangasalan Vehoniemenharjulle.

Maaoikeuden ratkaisu on valituskelpoinen, mutta valitusluvan hakemisesta huolimatta se on heti täytäntöönpanokelpoinen.

Tavase-hanke

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankintaratkaisuja on käsitelty jo vuodesta 1993 lähtien.

Kuuden kunnan eli Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Tampereen, Valkeakosken ja Vesilahden omistama Tavase oy perustettiin vuonna 2002.

Yhtiön tarkoituksena on ollut hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa siitä tekopohjavettä 70 000 kuutiota vuorokaudessa harjujen läpi imeyttämällä ja myydä se osakkaille.

Valkeakoski on käytännössä irtaantunut tekopohjavesilaitos-hankkeesta ja maksanut Tampereen kaupungille lainaosuutensa yhtiöstä.

Tekopohjavesilaitoksen valmisteluun on tähän mennessä käytetty alueen kuntien varoja noin kuusi miljoonaa euroa. Itse laitoksen ja siirtolinjojen on arvioitu tulevan maksamaan 57 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupungilla on käytössään kaksi toisistaan riippumatonta vedenottamoa: Roineen vettä hyödyntävä Ruskon ottamo ja Näsijärven vettä käyttävä Kaupinojan vedenottamo. Ne toimivat toistensa varalaitoksina. Käytössä on lisäksi viisi pohjavedenottamoa.

Ruskon laitos tuottaa talousvettä 50 000 ja Kaupinoja saneerausurakan suunnitelman mukaisesti jatkossa 60 000–66 000 kuutiota vuorokaudessa.

Tavase-tekopohjavesilaitoksen on määrä hyödyntää Roineen vettä.

”Asetuksen muuttaminen hankalaa”

Punamultalukon nykyinen haltija Metsähallitus ei nähnyt perustetta toimituspäätöksen muuttamiselle. Metsähallituksen eli valtion haltuun alue päätyi Martti ja Marjatta Tiitolan myytyä sen luonnonsuojelualueeksi jo vuonna 1996. Hankkeen virallistaminen on viivästynyt tekopohjavesilaitoshankkeen takia.

Vehoniemen Punamultalukko on maan suurimpia jääkauden muovaamia suppia. Ainutlaatuinen luontokohde kuuluu Natura 2000 -verkostoon osana Keisarinharjun–Vehoniemenharjun aluekokonaisuutta.

Maaoikeus katsoi, ettei Tavase oy:llä ole lain mukaan mahdollisuutta vaatia käyttöoikeuksien kirjaamista kiinteistörekisteriin ennen toimituksen rekisteröintiä. Esitettyä rasitteen perustamista ei löydy lakipykälistä, eikä tekopohjavesiyhtiö ole myöskään osoittanut omistavansa kiinteistöä, jonka hyväksi rasite pitäisi saada perustaa.

Vehoniemen alueen maanomistajien asiainhoitajana toimiva Ari Nieminen pitää luonnonsuojelualueen muuttamista hankalana.

– Jotta tuotantoalue 2 voisi toteutua Vehoniemenharjun Punamultalukon alueelle, olisi valtioneuvoston luonnonsuojelualuetta koskevaa asetusta muutettava, eikä se liene toteutettavissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut