Suomalaisjäänteiden palauttamista vaaditaan nyt jo kolmannella kirjallisella kysymyksellä - Pirkanmaa - Aamulehti

Suomalaisjäänteiden palauttamista Ruotsista vaaditaan jo kolmannella kirjallisella kysymyksellä – Pauli Kiuru: ”Historian kiusallista tapahtumista voidaan keskustella”

Ministeri Annika Saarikolle (kesk.) aiemmin estetyt kaksi kirjallista kysymystä eivät ole johtaneet palautustoimiin Ruotsin Karoliinisessa instituutissa.

Valtaosa Ruotsin Karoliiniseen instituuttiin toimitetuista pääkalloista ryöstettiin Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaasta.

23.7. 7:11

Aamulehti

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) on jättänyt järjestyksessään jo kolmannen kirjallisen kysymyksen Suomessa 1870-luvulla tapahtuneesta hautojen ryöstämisestä ruotsalaiseen rotututkimukseen.

Kiuru osoitti aiemmat kirjalliset kysymyksensä asiassa edelliselle tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle (kesk.), mutta nyt kysymys kohdistetaan tehtävää hoitavalle ministeri Antti Kurviselle (kesk.).

Kiuru kysyy keskiviikkona jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, onko Kurvinen ministerinä valmis edistämään vainajien palautusta Suomeen, jotta rotuteorioihin liittyvä hautojen ryöstäminen saadaan henkisenä painolastina ja vääryytenä korjattua.

– Oletteko ministerinä valmis nostamaan asian virkamiestasolta ministeritasolle ja tekemään Ruotsiin virallisen palautuspyynnön ja oletteko osaltanne valmis osallistumaan palautusjuhlallisuuksiin ja kutsumaan mukaan ruotsalaisen ministerikolleganne, Kiuru kirjoittaa kysymyksessään.

Kantaa kysytään myös rauniokirkon kattamiseen

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa on Suomesta vuonna 1873 ryöstettyjä vainajia ja heidän ruumiinosiaan.

Anatomisiin kokoelmiin sisältyy 77 nykyisen Suomen alueelta peräisin olevaa pääkalloa. Anastukset ovat tapahtuneet Enon, Pielaveden, Rautalammin ja Pälkäneen hautausmailta. Jäännöksistä suurin osa on peräisin ruotsalaisen Gustaf Retziuksen retkiryhmän tekemistä kaivauksista Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaalla.

Suomessa on noussut esille vahva toive saada esi-isien jäänteet takaisin kotimaahan omien seurakuntien kirkkomaihin. Kuva Pälkäneen rauniokirkolta on heinäkuulta 2019.

Pääkalloja ja elävien ihmisten päitä mittaamalla Gustaf Retzius pyrki todistamaan rotuteoriaansa, jonka mukaan ruotsalaiset olivat valiokansaa ja suomalaiset edustivat alempaa rotua, jolle ominaisia piirteitä olivat muun muassa alakuloisuus ja hidasälyisyys.

Rotuteorioiden historia on Kiurun mukaan synkkä. Kalloindeksit ja muut vastaavat selitystavat ovat osoittautuneet kestämättömiksi sekä eettisiltä perusteiltaan että todisteluvoimaltaan.

Myös Karoliininen instituutti on hänen mukaansa pahoitellut, että vainajien jäänteitä on hankittu epäeettisellä tavalla suomalaisilta hautausmailta.

Lisäksi ministeriltä kysytään, olisiko hän valmis ministeriön osaamisella ja tuella edistämään rauniokirkon kattamiseen liittyvää hanketta.

Jäänteet halutaan Suomen kirkkomaihin

Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset henkilöt ovat kokeneet Karoliinisen instituutin kokoelman vainajien muistoa ja arvoa loukkaaviksi.

Myös Suomessa on noussut esille vahva toive saada esi-isien jäänteet takaisin kotimaahan omien seurakuntien kirkkomaihin. Asiaa on käsitelty ainakin Pälkäneen seurakunnassa.

Johtava pappi (kirkkoherra) Jari Kemppainen on luvannut, että seurakunta on halukas ottamaan ryöstetyt vainajat takaisin ja järjestämään siunaushetken sekä uudelleen hautaamisen vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla.

Lue lisää: Pälkäneen kirkkomaasta ryövättiin rotututkimukseen kymmeniä pääkalloja – Ruotsia vaaditaan palauttamaan kallot takaisin Suomeen

Annika Saarikko vastasi vuonna 2019, että opetus- ja kulttuuriministeriö käy viranhaltijatasolla vuoropuhelua Karoliinisen instituutin edustajien kanssa jäänteiden mahdollisesta palauttamisesta.

– Virallisen pyynnön tekemistä ei ole toistaiseksi nähty tarpeelliseksi, mutta asiaa voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen selvitysprosessin ja keskustelujen edetessä.

Myös toisessa vastauksessa vuonna 2020 todettiin sama asia. Karoliininen instituutti sai vuonna 2020 valmiiksi kartoituksensa suomalaisista jäämistöistä.

”Teknisesti Ruotsin valtion omaisuutta”

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä todettiin tänä vuonna, että palautusprosessi voisi käynnistyä, jos Suomen valtio sitä pyytäisi ja Ruotsin valtio suostuisi siihen.

– Vaikka Karoliinisella instituutilla on valtaa tehdä yksittäisiä palautuspäätöksiä, suomalaisten jäämistöt ovat teknisesti Ruotsin valtion omaisuutta, jutussa todettiin.

Pauli Kiurun mukaan viranhaltijatasolla etenevä vuoropuhelu ei ole johtanut myönteiseen lopputulokseen, vaikka yrittäminen on ollut perusteltua ja arvokasta.

– Historian kiusallista tapahtumista voidaan keskustella ja sopia kiihkottomasti ystävyysmaiden välillä. Suomen ja Ruotsin ministerit voisivat osallistua palautusjuhlaan ja siunaukseen Pälkäneen rauniokirkolla, joka olisi saanut tilaisuuden kunniaksi Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen esittämän lasikatteen opetus- ja kulttuuriministeriön myötävaikutuksella ja tuella. Hankkeen budjetti on noin miljoona euroa, Kiuru kirjoittaa.

Museoviraston edustajat tutustuivat Pälkäneen rauniokirkon raunioihin ja kattamissuunnitelmiin syyskuussa 2020.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos