Sote-valmistelua johtanut Jaakko Herrala kertoo, miten uudistus etenee Pirkanmaalla - Pirkanmaa - Aamulehti

Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin, mutta mitä tapahtuu seuraavaksi? – Sote-valmistelua johtanut Jaakko Herrala kertoo, miten uudistus etenee Pirkanmaalla

Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy hyvinvointi­alueille vuoden 2023 alussa. Pirkanmaa on hyvinvointialueista suurin.

Jaakko Herrala puhuu ”sirpalemaakunnista”, jollainen Pirkanmaakin on. Sote-palveluja tuottaa siellä tällä hetkellä 15 eri organisaatiota yhden yhtymän sijaan. Pirkanmaan liiton sote-avainhenkilöt kokoontuivat Teams-kokoukseen viime syksynä. Etualalla Jukka Alasentie (vas.) ja Jaakko Herrala.

23.6. 17:20

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona jo monen aiemman hallituksen yrittämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen.

Kyse on historiallisesta muutoksesta, jonka myötä Suomeen perustetaan 21 hyvin­vointialuetta. Ne vastaavat jatkossa alueen sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä. Helsingissä nämä palvelut jäävät kaupungin vastuulle.

Paljon on puhuttu esimerkiksi siitä, mitä tämä tarkoittaa kunnille ja miten palvelut jatkossa rahoitetaan. Nämä ovat kuitenkin hieman pidemmän aikavälin kysymyksiä.

Lakiuudistus astuu voimaan jo heinäkuussa. Mikä silloin siis muuttuu?

Tavalliselle suomalaiselle, siis esimerkiksi terveys­keskuksen asiakkaalle, aluksi tuskin mikään.

Ensimmäinen näkyvä tapahtuma on todennäköisesti tammikuiset aluevaalit, joissa on määrä valita hyvinvointi­alueella ylintä päätösvaltaa käyttävien alue­valtuustojen jäsenet.

Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy hyvinvointi­alueille vasta vuoden 2023 alussa. Tutkija ja dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta arvioi, että silloinkin muutos näkyy vasta vähän – ainakin, jos kaikki menee hyvin.

Vuoden 2023 alku on riskialtis, kun esimerkiksi suuria tieto­järjestelmiä täytyy sovittaa yhteen, ja työntekijöiden työnantajat vaihtuvat. Hyvinvointi­alueilla on puolitoista vuotta aikaa valmistautua muutoksiin.

– Hallinnon työntekijät ja muutoksen tekijät ovat aika ison tehtävän edessä tosi monessa paikassa, että kaikki on siihen mennessä valmista, Tynkkynen toteaa.

Lue lisää: Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa äänin 105–77 – terveyden­hoidon järjestäminen siirtyy kunnilta laajemmille alueille

Konkreettiset ensiaskeleet

Lakimuutos tarkoittaakin ennen kaikkea kulissien takaisen työn vauhdittumista.

Jo vuosia Pirkanmaan sote-valmistelua johtanut Jaakko Herrala kertoo, että Pirkanmaalla on jo sovittuna hyvinvointi­alueen ensimmäinen kokous heti 1. heinä­kuuta kello 9.

– Heinäkuun alusta meillä on melkein päivä kerrallaan katsottuna, mitä tehdään päivänä A, mitä päivänä B ja siitä eteenpäin.

Ensiaskeleet ovat konkreettisia: tietokoneiden hankkimista, arkistointi­ratkaisuja ja työterveys­huollon järjestämistä tuleville työntekijöille.

Pankkitili täytyy avata, hallintosääntö kirjoittaa ja nimenkirjoitus­oikeudesta sopia.

– Ettei ole sitä, että ostat A4-ruutuvihon ja alat sinne laatimaan budjetteja tai henkilöstö­suunnitelmaa. Pitää olla samanlaiset järjestelmät kuin millä tahansa organisaatiolla.

Jaakko Herrala on työskennellyt Pirkanmaan sote-valmistelujohtajana yhtäjaksoisesti Juha Sipilän hallituskauden alusta eli vuodesta 2016 asti.

Pirkanmaalla on uudistuksen vapaaehtoisen valmistelun myötä sovittu jo monesta sellaisesta asiasta, mikä osalla alueista on vielä edessä. Virallisia päätöksiä voi tehdä vasta, kun toimeenpano alkaa heinäkuussa.

– Helmikuusta lähtien on lisätty vauhtia ja alettu varautumaan siihen, että mitä jos tämä uudistus ei kaadukaan, Herrala kertoo ja naurahtaa.

Kuntien ensimmäinen tehtävä on sopia väliaikais­hallinnon kokoonpanosta, ja virka­henkilöistä koostuva toimielin alkaa valmistella hyvinvointi­aluetta.

Pirkanmaalla tämä on jo ratkaistu. Sosiaali- ja terveys­ministeriöstä (STM) kerrotaan, että useimmat alueet saavat valmista heinäkuussa, ja muutama alue on kertonut toimi­elimen nimeämisen venyvän elokuulle.

Käytännössä kahdeksan kuukauden ajan toimiva hallinto valmistelee sitä, mistä tuleva alue­valtuusto aikanaan päättää.

– Syksy on tietojenkeruuta ja valmistelua tulevaan, Herrala kertoo.

Tietoja täytyy kerätä ainakin työntekijöistä, taloudesta ja kuntien omaisuudesta, kuten rakennuksista.

Valtuuston ensimmäisiksi tehtäviksi Herrala listaa muun muassa hallituksen ja hyvinvointi­alueen johto­henkilöiden valitsemisen.

Väliaikaishallinnon toimintaa seuraa Pirkanmaalla myös poliittinen ryhmä, joka koostuu puolueiden piirijärjestöjen nimeämistä edustajista. Sillä ei ole päätösvaltaa, vaan kyse on yhteistyöstä.

Lue lisää: Sydänsairaalan ja Coxan kaksi ongelmaa ratkesi, mutta vielä jäi kysymyksiä – Tätä eduskunnan sote-valiokunnan mietintö niille tarkoittaa

Pirkanmaa hyvinvointialueista suurin

Hyvinvointialueet voidaan jakaa kolmeen sen mukaan, millainen valmistelutyö niillä on heinäkuusta lähtien edessä.

Todennäköisesti helpoimmalla pääsevät alueet, joissa toimii jo valmiiksi kuntayhtymä, kuten Etelä-Karjalan Eksote tai Pohjois-Karjalan Siun sote.

Toinen ryhmä ovat Pirkanmaan kaltaiset alueet, joilla uudistusta on valmisteltu vapaaehtoisesti rakenne­uudistuksen hankkeina.

Pirkanmaalla on haluttu olla valmiina myös siksi, että siitä on tulossa hyvinvointi­alueista suurin.

– Meidän täytyy olla heti liikkeellä kuin elohopea tuosta heinäkuun alusta, sanoo Herrala.

Kolmantena tulee joukko alueita, joilla kuntayhtymää ei ole eikä uudistusta ole valmisteltu vapaaehtoisesti käytännössä ollenkaan.

Moni alue on jo lainvalmistelun aikana ollut huolissaan tiukasta aikataulusta. Kaikki eivät ole vapaaehtoisesti valmistelleet uudistusta, jonka toteutuminen on moneen kertaan ollut epävarmaa.

Esimerkiksi Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn on sanonut, että Länsi-Uudella­maalla ei ole mahdollisuutta ottaa järjestämis­vastuuta vastaan vuoden 2023 alussa.

Asiasta huomautti keväällä myös perustus­laki­valiokunta, jonka mielestä aikataulu vaikutti uudistuksen merkitys ja mittavuus huomioiden kireältä. Eduskunnassa erityisesti oppositio­puolueet ovat pitäneet aikataulua ongelmana.

Herralan mielestä aika on lyhyt, mutta työ on tehtävissä. Hänen mukaansa on ratkaisevaa, kuinka nopeasti alueet saavat työn käyntiin kesälomien jälkeen.

Lisäksi hänen mielestään onnistuminen vaatii priorisointia. Täytyy valita, mikä osa työstä tehdään nyt ja mikä vasta vuoden 2023 jälkeen.

– Jos koneen käynnistyminen jatkuu jouluun asti, ei tämä tule onnistumaan.

Suurimpia riskejä Herrala näkee Liina-Kaisa Tynkkysen tavoin tieto­järjestelmien siirtämisessä. Pahimmillaan ongelmia voisi tulla aikanaan työntekijöiden palkan­maksussa tai potilas­tietojen siirtymisessä.

Alueilla on virallisesti kaksi kuukautta aikaa perustaa väliaikainen valmistelu­toimielin. Jos se ei onnistu, valtioneuvosto päättää asiasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mukaan yhdelläkään alueella ei oltaisi päätymässä tähän.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos