Kaksi megatrendiä vaikuttaa Pirkanmaan yritysten tulevaisuuteen - Pirkanmaa - Aamulehti

Kaksi megatrendiä vaikuttaa Pirkanmaan yritysten tulevaisuuteen – ”Osaajapula näyttäytyy punaisena huutomerkkinä”

Työn merkityksellisyys ja kasvava osaajapula nousevat esiin tutkimuksessa, johon Sitra haastatteli 300:aa pirkanmaalaista yrityspäättäjää. Yli puolet yrityksistä tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ja motiivina on osaajien löytäminen.

Maailma muuttuu niin nopeasti, että yrityksillä on vaikeuksia löytää osaavia tekijöitä. Osaajapula voi liittyä myös siihen, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää. Pitää löytää päteviä tekijöitä, jotka kokevat juuri kyseisen työn merkitykselliseksi.

25.3. 6:40

Aamulehti

Työn merkityksellisyys on ihmisille yhä tärkeämpää. Samaan aikaan yrityksillä on kasvava pula osaavasta työvoimasta. Nämä kaksi megatrendiä vaikuttavat tällä hetkellä vahvimmin pirkanmaalaisten yritysten tulevaisuudennäkymiin.

Samaan aikaan kasvaa verkostomaisen toiminnan, tiedon jakamisen ja yhteistytön merkitys. Näkyvä trendi on myös työn ja yritystoiminnan digitalisaatio ja automatisaatio.

Näihin tuloksiin tultiin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa, johon haastateltiin 300:aa pirkanmaalaista yrityspäättäjää.

Tutkimuksen avulla on kartoitettu yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, megatrendien vaikutusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä osaamisen roolia yrityksen kilpailutekijänä.

Pirkanmaalaisten yritysten mielestä niiden toimintaan vaikuttavat vähiten sellaiset megatrendit kuin yhteiskunnan monimuotoistuminen, työurien pirstaloituminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttama ekologinen kriisi.

– Näihinkin olisi syytä havahtua, koska ne ovat tuloillaan. Jos niiden vaikutusta ei riittävästi tiedosteta ja huomioida, yrityksellä ei ole valmiutta kohdata muutosta, Sitran vanhempi neuvonantaja Jaana Villanen toteaa.

Osaajapula korostuu

Uusien osaajien löytäminen on yritysten tärkein motiivi tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Pirkanmaalla tätä mieltä oli 65 prosenttia yrityspäättäjistä. Yli puolet mainitsee myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin varautumisen.

Yrityksistä 17 prosenttia tekee aktiivista ja 36 prosenttia ainakin satunnaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yhteistyöstä kiinnostuneita on 13 prosenttia yrityksistä.

– Osaajapula näyttäytyy punaisena huutomerkkinä, mihin yhteiskunnan pitää kiinnittää huomiota. Positiivista on kuitenkin se, että yli puolet yrityksistä tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja motiivina on osaajien löytäminen, toteaa Nokian Lukkohuolto oy:n toimitusjohtaja Jari Haapaniemi.

Ne yritykset, jotka toimivat aktiivisesti yhteistyössä oppilaitosten kanssa, pystyvät poimimaan helmet osaajien joukosta ja sitouttamaan heidät jo aikaisessa vaiheessa.

– Kaikkien yritysten ja yrittäjien pitäisi nyt herätä tähän. Oman yritykseni kautta kulkee kolme, neljä nuorta harjoittelijaa vuoden aikana. Sieltä pystyn bongaamaan ne tulevaisuuden kiinnostavat rekrytoitavat.

Haapaniemi toteaa, että työ on monipuolistunut niin, että harvalla alalla kukaan on valmistuessaan suoraan valmis ammattilaiseksi. Lisäksi tarvitaan yrityksen omaa, räätälöityä koulutusta.

– Hälyttävänä nousi kuitenkin esiin se, että varsinkin pienissä yrityksissä yhteistyö oppilaitosten kanssa on vähäistä. Oppilaitoksilta tulee kuitenkin aika paljon resurssia avuksi, jos sitä vain pyytää.

Heikoin lenkki

Pirkanmaalla koetaan, ettei kansainvälinen yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä toimi. Tutkimuksen mukaan tämä on yhteistyön heikoin lenkki.

– Oma oletukseni kuitenkin on, että meillä on hyvin kansainväliset toimijat. Eikö sitä osata hyödyntää, vai mistä on kyse, Haapaniemi miettii.

Tampereen ammattikorkeakoulun Tamkin lehtori Veijo Hämäläinen arvelee, että kyse on hukatusta mahdollisuudesta.

– Yritykset eivät ehkä ole osanneet tai huomanneet hyödyntää sitä kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalia, mikä meillä on. Haasteet voivat olla perinteisiä, kuten kieli- tai kulttuurieroja.

Moni yritys valitsee helpoimman tien eli yhteistyön suomalaisten opiskelijoiden kanssa, koska haluaa säästää rajallisia resurssejaan.

Osaajapula voi liittyä myös siihen, että työn merkityksellisyys on entistä tärkeämpää.

– Haetaan osaajaa, joka kokee myös merkitystä. Pitää yhdistyä sekä osaaminen että innostuminen juuri siitä liiketoiminnasta, mitä yritys tekee.

Merkityksellisyys voi syntyä myös asiakasverkoston rakentamisesta tai työpaikan ilmapiiristä.

– Se on monitahoinen asia. Oppilaitosyhteistyö antaa yritykselle mahdollisuuden näyttää kulttuuriansa opiskelijoille.

Yhdessä oppimista

Yritykset tekevät oppilaitosten kanssa yhteistyötä löytääkseen uusia osaajia. Perinteinen malli on se, että oppilaitos ottaa ensin uudet menetelmät haltuun ja kouluttaa ne osaajille, jotka sitten menevät yrityksiin.

Hämäläinen sanoo, että se alkaa jo olla liian hidas toimintatapa. Pitää rakentaa yhdessä oppimista.

– Maailma muuttuu niin nopeasti, että yhdessä oppiminen pitäisi ja kannattaisi ottaa vahvemmin haltuun. Yritykset ja oppilaitokset voisivat tuoda tänne alueelle merkittävää uutta oppimista yhdessä.

Kun tarve uudenlaiselle osaamiselle tunnistetaan, yritysten edustajat ja opiskelijat voisivat kehittää yhdessä uuden koulutusohjelman. Hämäläisen mukaan se voisi nopeimmillaan onnistua muutamassa kuukaudessa.

Turhan vaatimatonta

Tampereen Kauppakamarin johtaja Peer Haataja näkee, että Pirkanmaalla ollaan turhan vaatimattomia. Se näkyy myös tämän kyselyn tuloksissa.

– Suomen sisällä meillä menee aika hienosti, mutta ajattelumalli on sellainen, ettei tehdä siitä nyt numeroa. Emme aina ymmärrä, millainen erinomaisuus täällä ympäröi meitä kaikkia.

Haataja toteaa, että kasvumaakunta kärsii aina osaajapulasta.

– Meille tulee muualta Suomesta 3 000–5 000 ihmistä vuodessa, mutta sekään ei riitä. Veikkaan, että Suomessa ei tällä hetkellä ole maakuntaa, jossa työvoiman saatavuus ei nouse kysymykseksi.

Haataja toteaa, että elinkeinoelämä tarvitsee osaamista, tutkimusta ja kehittämistä sekä vahvan yhteiskunnan siihen taustalle.

– Meillä on tosi vireä kansainvälinen yrityselämä ja hyvä tapa tehdä asioita myös sektoreiden yli, mikä on poikkeuksellista. Se tuo mukanaan sopeutumis- ja mukautumiskykyä. Pirkanmaa on vireä ja mukautuva maakunta.

Osaamisen aika

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra vauhdittaa yhdeksällä alueella eri puolilla Suomea alueen toimijoiden yhteistyötä ja yhdessä oppimista vuoden 2021 ajan.

Maakunnista mukana ovat Pirkanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Lappi ja Varsinais-Suomi. Kaupungeista Hämeenlinna, Seinäjoki ja Ilmajoki. Seutukunnista Raahen ja Ylä-Savon seutukunnat.

Jokaisella yhdeksällä alueella on toteutettu yrityksille suunnattu haastattelututkimus, jolla on kartoitettu yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, megatrendien vaikutusta liiketoiminnan kehittämiseen sekä osaamisen roolia yrityksen kilpailutekijänä.

Sitran näkemyksen mukaan megatrendit edellyttävät paljon muutosta yhteiskunnalta. Osaaminen on siinä tärkeässä asemassa.

Ennustettu väestökehitys nostaa esille alueiden eriytymisen ja erilaisten ratkaisujen tarpeen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut