Aamulehti

Tampereen tulevaisuuden vedenhankinnan ratkaisu sekä Tavase-tekopohjavesilaitoksen lisärahoitus kuumentavat poliittista ilmapiiriä Tampereella.

Tampereen Vesi -liikelaitoksen pitkän aikavälin suunnitelma vesiliiketoiminnan järjestämisestä ja investoinneista sekä Tavasen miljoonan euron lisärahoittaminen poistettiin jo kertaalleen lokakuussa kaupunginhallituksen konsernijaoston esityslistalta.

Molemmat asiat olivat uudelleen käsiteltävinä tiistaina.

Päätöstekstiä ”siivottiin”

Nyt jaosto poisti päätösesityksen tekstistä osuuden, jossa mainittiin Tampereen Veden tekemän selvityksen tukevan Tavasen tekopohjavesihankkeen jatkamista. Niin ikään poistettiin lauseet, joissa korostettiin tekopohjavesihankkeen paremmuutta verrattuna nykyisiin kaupungin pintavesilaitoksiin.

Tampereen kaupungin lakimies Jouko Aarnio totesi Aamulehdelle tiistaina, että liikelaitokselta pyydettiin selvitystä raakavesilähteistä.

– Konsernijaosto pyysi käsittääkseni Tampereen Vedeltä kokonaisvaltaista selvitystä siitä, mistä lähteistä ja kuinka paljon kaupunki aikoo ottaa pinta- ja pohjavesiä pitkällä aikavälillä kaupunkiseudun tarpeisiin. Nyt esityslistan liitteeksi on tuotu konsultin vertailu Tavasen tekopohjavesilaitoksen ja Ruskon laitosten investoinneista sekä tuotettavan vesikuution vertailuhinnoista, selvitti Aarnio tilannetta ennen konsernijaoston kokousta.

Kysymys on Aarnion mukaan siitä, millä asiakirjoilla vedenhankintaa konsernijaostossa käsitellään.

– Aluehallintoviraston Tavaselle myöntämistä ympäristöluvista Pälkäneelle ja Kangasalle on valitettu. Ne asiat tulevat kaupungin luottamuselinten käsittelyyn valituskäsittelyn jälkeen – eikä Tavasesta päättäminen ylipäätään kuulu konsernijaostolle.

Valitusten ratkaisut odotetaan

Kaupunginvaltuusto on linjannut, että Tavase oy pidetään toiminnassa ainakin niin kauan kuin valitukset ympäristöluvista on saatu ratkaistua

Tampereen Veden ja samalla Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela tulkitsee jaoston lisäselvityspyyntöä niin, että liikelaitokselta on ”pyydetty selvitys tilanteesta, jolloin tekopohjavesilaitos toteutuu tai ei toteudu”.

Konsultin, Afry oy:n selvityksessä Tavasen tuottama vesikuutio osoitetaan sadan vuoden aikajänteellä halvemmaksi vaihtoehdoksi kuin Ruskon laitoksen peruskorjaaminen ja pintaveden käyttö.

Jaosto esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki osallistuisi 479 640 eurolla Tavasen osakeannin ensimmäiseen vaiheeseen. Yhtiön tarkoituksena on kerätä kaikkiaan runsaat 1,2 miljoonaa euroa uutta pääomaa yrityksen toimintaa varten.

Vuoden 2021 lopussa päättyvän annin toisen vaiheen kanssa Tampereen osuus yhtiön tukemiseksi on liki miljoona euroa.

”Paikallinen poliittinen ikiliikkuja”

Tampereen valtuustoryhmistä ainakin sosialidemokraatit, vasemmistoliitto, vihreät ja Tampereen Puolesta vastustavat Ylen kyselyssä Tavasen lisärahoittamista.

Vasemmistoliiton ryhmäjohtajan Mikko Aaltosen mukaan tekopohjavesilaitokselle ei nykyisillä tiedoilla tulisi myöntää lisärahoitusta.

– Kysymyksessä on paikallinen poliittinen ikiliikkuja, joten koko hanke pitäisi lopettaa. Kukaan ei sitä kannata, mutta se jatkuu vaan. Ympäristöarviointi on vanhentunut.

Myös vihreiden valtuustoryhmä vastustaa Tavasea.

– Emme kannata hankkeen jatkamista, koska kustannus- ja tuotantoarvioita ei pidetä realistisina, ympäristöhaitat voivat olla merkittäviä ja koska alueen kunnat eivät ole hankkeen puolella, sanoo vihreiden ryhmäjohtaja Olga Haapa-aho.

Haapa-aho toivoo ratkaisua Tavasen hallittuun alasajoon, eikä tekohengitystä tulisi enää jatkaa.

”Kuha ui nyt puhdistuneessa Näsijärvessä”

Tampereen Puolesta -valtuustoryhmää johtavan Yrjö Schafeitelin mukaan Tavase on ollut kuolleena syntynyt ajatus alusta lähtien.

– Tekopohjavesihanke on syntynyt aikana, jolloin paperiteollisuus laski jätevetensä Näsijärveen. Järvi on nyt puhdistunut ja kuha ui puhdistuneessa Näsijärvessä. On myös moraalisesti  väärin, että Tampere lähtisi operoimaan tekopohjavettä Kangasalan ja Pälkäneen harjuissa, sanoo Schafeitel.