Aamulehti
Tampereen Vesi -liikelaitoksen tilaama ulkopuolinen selvitys tukee Tavasen tekopohjavesihankkeen jatkamista.
Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee selvitystä sekä Tavase oy:n osakeantiin osallistumista kokouksessaan tiistaina.
Pohjaesityksenä kaupunginhallitukselle on, että Tampereen kaupunki osallistuisi Tavase oy:n osakeantiin merkitsemällä yhteensä 27 409 osaketta ja maksaisi niistä yhteensä 959 315 euroa osakeannin ehtojen mukaisesti.
Yhtiön tarkoituksena on kerätä 1 207 430 euroa uutta pääomaa yrityksen toimintaa varten.
Yli 62 000 euroa tappiolla viime vuonna olleella yhtiöllä ei ole varsinaista liiketoimintaa, eikä sillä sen takia ollut yhtään liikevaihtoa.
Yhtiön oma pääoma oli 1,54 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli 6,2 miljoonaa euroa, joka oli käytännössä velka Tampereen konsernitililtä.
Selvityksen tehnyt suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afry Oy arvioi, että vesikuution elinkaarikustannusten hinta sadan vuoden toiminta-ajalle olisi Tampereelle Tavasen vaihtoehdossa noin 0,20 euroa kuutiolta ja Ruskon pintavesilaitoksen kehittämisessä noin 0,42 euroa/kuutio.
”Ratkaisut seuraaville valtuustoille”
Tekopohjaveden vahvuudeksi luetaan tuotetun veden tasalaatuisuus. Selvityksen mukaan tekopohjaveden valmistus on toimintavarmempaa kuin pintaveden käyttö veden valmistuksessa.
Konsernijaoston puheenjohtajan Kalervo Kummolan (kok.) mukaan ratkaisut tulevista vesihuoltoinvestoinneista jäävät seuraaville valtuustokausille.
Tekopohjaveden puhdistusprosessi on vähemmän altis raakaveden likaantumiselle, kuten öljyonnettomuudelle tai ydinlaskeumalle ja mahdollisille ilmastonmuutoksesta johtuville laatumuutoksille. Lisäksi tekopohjaveden valmistus arvioidaan ympäristöystävällisemmäksi vaihtoehdoksi.
Tampere ottaa vetensä tällä hetkellä neljästä pintavesi- ja viidestä pohjavesilaitoksesta. Näistä merkittävimpiä ovat Kaupinojan ja Ruskon vedenpuhdistuslaitokset, jotka kattavat kapasiteetista lähes 83 prosenttia.
Neljästä pintavesilaitoksesta Teiskossa sijaitsevat Kämmenniemi ja Polso ovat niin pieniä kokonaisvolyymin kannalta, että niitä ei ole käsitelty selvityksessä.
Kaupinojan saneeraus valmis 2021
Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen pitkään jatkuneen saneerauksen odotetaan valmistuvan vuoden 2021 lopussa. Kaupinoja käyttää Näsijärven vettä, kun taas Ruskon vedenpuhdistuslaitos hyödyntää Roineen pintavettä. Vedentuotannon toimintavarmuus perustuu kahteen suureen tuotantolaitokseen, jotka voivat korvata toisensa. Ruskon pintavesilaitos tulee saneerausikään kymmenen vuoden kuluessa.
Selvityksessä on vertailtu Tavasen tekopohjavesihankkeen toteuttamista ja nykyisen Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen saneerausta sekä laajennusta.
Tavase-hankkeen investointikustannus arvioidaan nyt 81,8 miljoonaksi euroksi, kun rakentamisen arvioitiin aiemmin maksavan 57 miljoonaa euroa.
Tampereen osuus investoinnista olisi 68 miljoonaa euroa eli 84 prosenttia.
Tavase oy tekisi selvityksen mukaan tekopohjavesilaitoksen investoinnit, kun taas siirtolinjojen ja jälkialkaloinnin investoinnit ovat Tampereen Vesi -liikelaitoksen vastuulla.
”Ympäristöystävällisempi vaihtoehto”
Selvityksen mukaan Ruskon nykyisen pintavesilaitoksen saneeraaminen on ensivaiheessa edullisempaa. Sen arvioitu kustannus olisi 59, 4 miljoonaa euroa, mutta korkeammat käyttökustannukset ja kalliimmat tulevat saneerauskustannukset tekevät siitä Tavasea kalliimman. Ruskon investoinnit tekisi Tampereen Vesi -liikelaitos.
Selvityksessä todetaan, että tekopohjaveden valmistus on toimintavarmempaa kuin pintaveden käyttö veden valmistuksessa. Lisäksi tekopohjaveden valmistus arvioidaan ympäristöystävällisemmäksi vaihtoehdoksi kuin Ruskon vaihtoehto, koska esimerkiksi Ruskon hiilijalanjälki vuodessa on lähes seitsenkertainen tekopohjavesivaihtoehtoon verrattuna.
Ruskon päästöt vastaavat runsaan tuhannen tamperelaisen vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Tavasen riskit liittyvät toteutukseen
Tekopohjavesihankkeen vesiluvan saanti on ollut monimutkaista ja kestänyt pitkään. Sillä perusteella selvitys nostaa Tavasen merkittävimmäksi riskiksi hankkeen varsinaisen toteuttamisen, johon liittyviä riskejä on enemmän kuin pintavesivaihtoehdossa.
Riskienhallinnan ja varautumisen kannalta on hyvä, että Tampereen seudun vedenhankintaa voidaan tarpeen vaatiessa kehittää myös nykyiseen pintaveteen turvautuen. Ruskon pintavesilaitoksen saneerauksen suurimpina riskeinä nähdään rakentamisen aikana tulevat yllätykset sekä hankkeen aikatauluun, kustannuksiin, nykyiseen vedentuotantoon ja laatuun liittyvät riskit.
Täydennys 10.11. kello 8.03: Lisätty juttuun kartta suunnitelluista siirtolinjoista.