Sato-odotukset saman viljatilan eri peltolohkoilta ovat hyvin erilaiset - Pirkanmaa - Aamulehti

Vielä alkukesästä viljasatojen näkymät olivat lupaavat, mutta sitten tilanne muuttui – Nyt ylöjärveläisellä tilalla kasvaa tien eri puolilla kahden väristä ohraa

Kasvukauden alussa viljasatojen näkymät olivat koko maassa lupaavat ja kasvu oli nopeaa. Heinäkuussa sateet paikoin loppuivat. Nyt paikalliset sade-erot ovat saaneet aikaan sen, että sato-odotukset saman viljatilan eri peltolohkoilta ovat hyvin erilaiset.

Kesän sateiden paikallisuus on saanut jopa saman tilan eri peltolohkoilla aikaan hyvin erilaisen tilanteen. Kuvassa Ylöjärven Viljakkalassa sijaitsevaa ohrapeltoa kahdelta eri lohkolta, yhden tien eri puolilta. Kylvöajoissa eroa ei ole, mutta vihreämmän puolen suomaa on auttanut ohraa saamaan vettä paremmin kuin kuivemman puolen hiesu- ja savimaa.

9.8.2019 6:04

Aamulehti

Peltolohkon vilja on väärän väristä. Ihannetilanteessa se olisi vielä kesäisen vihreää tai edes syvän kullankeltaista. Nyt väri on liki valkea.

Ylöjärven Viljakkalassa viljelijä Ville Koivuniemi astuu syvemmälle kaurapeltoon, kyykistyy ja osoittaa viininpunaisia korsia.

– Punertava väri on merkki siitä, että kasvi kärsii fosforin puutteesta. Ravinteita pellolle on kyllä annettu, mutta vesi on loppunut kesken.

Väri ei ole lohkon kauran ainoa ongelma. Toisen ongelmista huomaa, kun seisoo keskellä peltoa ja katsoo alas. Kauraa kasvaa harvassa.

Kolmatta ongelmaa varten täytyy katsoa jyviä. Koivuniemi nappaa niitä kämmenelleen kourallisen. Osa jyvistä on silmin nähden muita lyhyempiä ja kapeampia.

Alkukesän kosteus ja lämpö suosivat viljapeltoja. Kasvu oli nopeaa ja satoarviot näyttivät lupaavilta. Sitten iski heinäkuun kuivuus. Nyt vähäiset sateet ovat verottamassa etenkin kevätkylvöisten viljojen satoa ja osaa Koivuniemen tilan peltolohkoista.

– Kilomäärissä odotan kesältä kohtuullista satoa. Laadussa kuitenkin jäädään. Panostuksiin nähden olen vähän pettynyt.

Ville Koivuniemi viljelee tilallaan Ylöjärven Viljakkalassa viidennessä polvessa ja meneillään on kahdeksas vuosi tilan vetäjänä. – Kahden huonon kesän jälkeen moni sanoi, ettei enää voi tulla huonoa satovuotta. Lopullisen tilanteen näkee sitten korjuun jälkeen.

Sateiden paikallisuus näkyy Ville Koivuniemen tilalla siten, että erot eri lohkojen satonäkymissä ovat merkittäviä. Kuvassa kuivuudesta kärsineen peltolohkon kauraa. Korsien punertava väri kielii veden puutteesta.

Luvassa keskimääräinen viljasato

Laskennallisesti neljän Suomessa viljellyimmän viljan, eli kauran, ohran, vehnän ja rukiin, kokonaissadosta on tulossa keskimääräinen, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Anneli Partala.

Viljakasvien satoarvio

Ohra: sadon arvioidaan olevan 1 490 miljoonaa kiloa eli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Kaura: satomäärän arvioidaan kasvavan viime vuodesta yli 30 prosenttia 1 080 miljoonaan kiloon.

Vehnä: satoa arvioidaan tulevan 802 miljoonaa kiloa, mikä on 62 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Ruis: sadon arvioidaan kasvavan vuoden takaisesta 230 prosenttia ja olevan 140 miljoonaa kiloa.

Lähde: Luonnonvarakeskus, satoarvion tilanne 15. heinäkuuta 2019.

–Määrällisesti katsottuna kilomäärä on linjassa viimeisen kymmenen vuoden keskiarvon kanssa. Siinä mielessä tuleva sato poikkeaa parista viime vuodesta.

Vuonna 2017 satoa verottivat liialliset sateet, viime kesänä kuivuus kutisti viljasadon 2,7 miljardiin kiloon ja koko 2000-luvun pienimmäksi. Tämän vuoden viljasadon Luke arvioi viimeisimmässä, heinäkuun puolivälissä tehdyssä katsauksessaan nousevan noin 3,6 miljardiin kiloon.

Maatalousalan asiantuntijajärjestö Pro Agrian tämän viikkoisen kasvutilannekatsauksen mukaan syysviljasadosta olisi tulossa koko maassa pääosin hyvä, kevätviljasadostakin tyydyttävä.

– Hyvä alkukasvukausi on pelastanut tilannetta, koska silloin määräytyy kasvin versojen ja tähkien lukumäärä. Niissä tilanne on ollut selvästi parempi kuin viime vuonna, sanoo Pro Agria Etelä-Suomen palvelupäällikkö Sari Hiltunen.

Sitä, millainen tilanne on eri puolilla Pirkanmaata tai missä osissa maakuntaa olisi odotettavissa parempaa ja missä heikompaa satoa, on Hiltusen mukaan vaikea arvioida. Maalajit sekä kylvö- ja muokkausmenetelmät vaihtelevat tiloittain.

– Vielä enemmän on vaikuttanut sateiden paikallisuus ja kuuromaisuus.

– Tälle lohkolle ei ole koko kesänä osunut isompia sateita tai ukkoskuuroja. Se tarkoittaa, että pellolle annetut ravinteet ovat jääneet maahan. Ilman vettä kaura ei niitä itselleen saa, sanoo Ville Koivuniemi.

Ville Koivuniemi kääntää heinäpeltoa syysrukiin kylvöä varten. Veden puutteen vuoksi pellolle on jäänyt ravinteita, jotka tarjoaisivat syysrukiille hyvän kasvualusta. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että kuiva maa saisi syksyllä sateita.

Sademäärissä kymmenien millien erot

Ville Koivuniemi on kirjannut ylös tilansa kesän sademääriä. Kotitalon pihassa vettä on tullut tähän mennessä 185 millimetriä. Se on reilut 40 millimetriä enemmän kuin viime kesänä.

– Väittäisin silti, että osassa tilan lohkoilla on tänä vuonna viime kesää kuivempaa, Koivuniemi lisää.

Esimerkiksi hän nostaa valkean ja harvan kaurapellon, jossa korret ovat viininpunaisia. Lohko sijaitsee viiden kilometrin päässä tilan päärakennukselta ja siellä vettä on satanut korkeintaan 90 millimetriä. Kenties ei sitäkään.

– Lisäksi sadelukemat, joita olen kirjannut, ovat olleet pieniä. Vain yhtä, neljää tai seitsemää millimetriä. Käytännössä alle kymmenen millin sateet ovat yhtä tyhjän kanssa. Niistä ei riitä vettä kasvin juurille saakka.

Sademäärän eron huomaa viljakasvustoista helposti paljaalla silmälläkin.

Koivuniemen tilan päärakennuksen ympärille kaartavalle kaurapeltolohkolle on istutettu 550 itävää siementä neliömetrille. Koska sadetta on tullut, kaura on kasvanut mukavasti, eikä kasvuston seassa näy paljaita kohtia.

Kun Koivuniemen kotiovelta ottaa muutaman askeleen, eteen aukeaa kaurapeltoa, jonne sateita on osunut valkeaa peltoa enemmän.

Viljan väri on parempi ja kasvusto on 10–15 senttimetriä korkeampaa kuin kuivemmalla lohkolla. Jos keskellä peltoa seisoessa katsoo alas, paljaita kohtia ei näy. Tällä lohkolla satonäkymät ovat valoisammat.

– Sateet olisivat olleet erityisen kova juttu heinäkuussa, jolloin on menossa jyvien täyttymisvaihe. Jotta jyvä jaksaa kasvaa, se tarvitsee kosteutta, sanoo Pro Agrian Sari Hiltunen.

Tilan kuivemmalla ja valkealla lohkolla kaura kasvaa harvassa ja korsien välissä näkyy paljaita läikkiä, joihin edes rikkakasvit eivät ole jaksaneet kasvaneet. Myös tälle lohkolle kauraa on istutettu 550 itävää siementä neliölle.

Sadonkorjuu käyntiin lähipäivinä

Kahdeksan vuotta viljelijänä ollut Ville Koivuniemi viljelee tilallaan kauraa, ohraa, rukiita ja rapsia. Pääpaino sekä viljelyaloissa että satomäärissä on kaurassa ja ohrassa, joista tehdään Elovena-leseitä ja Koskenkorva-viinaa.

Kesän sateiden suuri paikallinen vaihtelu vaikuttaa tänä vuonna suoraan Koivuniemen tilan eri lohkoilta saataviin kaura- ja ohrasato-odotuksiin.

– Voin saada kuivemmalta lohkolta noin 1000–2 000 kiloa vähemmän kauraa kuin vehreämmältä lohkolta. Joskus pellolta saatava ylimääräinen tonni tai jo 500 kiloa voi tehdä sen eron, mikä toiminnassa on kulujen jälkeen oma palkka.

Tyypillisesti viljelijä saa Koivuniemen mukaan tonnista elintarvikekauraa jotakin 150 ja 250 euron väliltä.

Yksi jyvän laadun merkeistä on riittävä koko. Ville Koivuniemelle viljan laatu on tärkeää, koska hän tuottaa pelloillaan elintarvikkeiden raaka-aineita.

Jos kuivan kesän takia viljan laadussa tänä vuonna jäädään koko maassa, se voi tarkoittaa, että korkealaatuisesta viljasta maksettaisiin ennemmin 250 kuin 150 euroa tonnilta.

– Itse kiinnitin osan viljan hinnasta jo viime vuonna eli olen luvannut toimittaa tietyn määrän ennalta sovittuun hintaan. Nyt se vähän harmittaa.

– Mitä pulleampi jyvä, sen parempi. Elintarvikemyllyllä jyvät kulkevat kahden millin seulan läpi eli liian pienet jyvät pienentävät kilomäärää, josta mylly maksaa, Ville Koivuniemi kertoo. Kuvassa Koivuniemen kämmenellä jyviä kuivemmalta kaurapellolta.

Lopullisesti sen, millaiseksi kesän viljasato muotoutuu, näyttää aika. Enää sateet eivät voi heinäkuun kuivuutta paikata ja lähipäivinä alkavaa korjuuta varten toiveissa olisi poutasäätä.

Esimerkiksi kaatosateiden vuoksi pieleen menevä korjuu voi heikentää keskinkertaiseksi arvioitua viljasatoa vielä merkittävästi.

Muiden kasvien sato-odotukset

Rypsi- ja rapsi: sadosta tulossa pienin sitten 1970-luvun ja yli 40 prosenttia huonompi kuin viime vuonna. Satoa odotetaan yhteensä noin 41 miljoonaa kiloa.

Peruna: tulevan sadon arvioidaan olevan samansuuruinen kuin viime vuonna eli noin 592 miljoonaa kiloa.

Härkäpapu: sadon suuruudeksi arvioidaan 36 miljoonaa kiloa, mikä olisi 48 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Sokerijuurikas: sadon arvioidaan kasvavan 23 prosentilla 437 miljoonaan kiloon.

Herne: sadon uskotaan kasvavan vuodentakaisesta yli 55 prosentilla 31 miljoonaa kiloa.

Lähde: Luonnonvarakeskus, satoarvion tilanne 15. heinäkuuta 2019.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: