Punkit ovat heränneet – Nina Nuupponen löysi koirastaan yli 60 punkkia - Pirkanmaa - Aamulehti

Punkit ovat jo heränneet Pirkanmaalla: Kuva näyttää punkkisaaliin, jonka Nina Nupponen keräsi koirastaan viikossa

Nämä yli 60 punkkia lempääläläinen Nina Nupponen keräsi koiransa turkista huhtikuun viimeisen viikon aikana.

8.5.2018 6:00

Kuvassa on punkkisaalis, jonka Lempäälän Lastusessa asuva Nina Nupponen löysi koirastaan yhden ainoan viikon aikana huhtikuun lopulla. Punkkeja kertyi yli 60 ja ne ovat tarrautuneet Nupposen koiran Nelsonin turkkiin Lempäälässä metsässä ja maanteillä tehdyiltä lenkeiltä.

Kuva kertoo yksiselitteisesti, että punkit ovat ainakin osassa Pirkanmaata jo heränneet kevääseen ja on taas hyvä aloittaa punkkitarkastukset itselleen ja lemmikeille. Ensimmäisen tämän kevään punkin Nupponen löysi koirastaan jo 18. huhtikuuta ja itsestään 6. toukokuuta.

Hän tekee koiralleen punkkitarkastuksen joka päivä keväästä syksyyn. Nelson on rodultaan collie, joten sen pitkäkarvaiseen turkkiin on punkkien hyvä tarrautua. Punkkeja olisi löytynyt koirasta vieläkin enemmän, ellei Nupponen olisi teettänyt koiransa suojaksi punkkipukua ja suihkauttaisi siihen lentävien hyönteisten torjunta-ainetta.

–Rikoo on riskillä ruma, eli puku on hirveän näköinen, mutta suojaa koiraa.

"Pyöritettävät punkkipihdit ovat parhaat"

Nina Nupponen on asunut Lempäälän Lastusessa kahdeksan vuotta ja näkee punkkien lisääntyneen noina vuosina selvästi. Yhtenä vuonna perinnöllisyystieteilijä Nupponen keräsi punkkeja Turun yliopiston tutkimuksia varten.

–Yliopiston mikrobimäärityksessä niistä määritettiin muun muassa borrelioosi ja anaplasmoosi, joka voi aiheuttaa koiralle esimerkiksi kuumetta ja väsymystä.

Nupponen irrottaa punkit koirastaan punkkipihdeillä. Hänellä on niitä kahdeksat, mutta parhaiksi ovat osoittautuneet pyöritettävät. Niillä pienet nymfit ja toukat irtoavat hankalistakin paikoista, kuten koiran sisäkorvasta.

–Sorminäppäryyttä homma kuitenkin vaatii.

Nina Nupposen mielestä Suomessa vähätellään punkkien levittämiä tauteja eikä niistä jaeta tarpeeksi tietoa.

–Kun itselläni oli punkki ja sen jälkeen flunssan tapaisia oireita, minun oli vaikea saada lääkäriltä lähete borrelioosin vasta-ainetesteihin. Kun lopulta niihin pääsin, vasta-aineet olivat koholla. Koska punkkien levittämistä taudeista ei jaeta tietoa, luulot saavat rauhassa levitä netissä ja ihmiset lukevat kaikki oireensa punkkien aiheuttamiksi.

Nina Nupponen on teettänyt collielleen Nelsonille punkkihaalarin.

Mene lääkäriin, jos saat flunssan oireita punkin pureman jälkeen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tartuntatautirekisterin mukaan borrelioosi todettiin viime vuonna 41 ihmiseltä Pirkanmaalla. Vuonna 2016 Pirkanmaalla todettiin 25 borrelioosi-tapausta ja sitä edellisenä vuonna 17.

Vaikka borrelioositapausten määrä kasvaa, Pirkanmaa ei silti ole borrelioosin riskialuetta, kuten Suomen rannikkoseudut. Tampereen yliopistollisen sairaalan infektio-osaston osastonylilääkäri Jaana Syrjänen kertoo suuren osan pirkanmaalaisista borrelioosiin sairastuneista saaneen tartuntansa muualta, esimerkiksi Turun saaristosta.

–Punkkisyyni on etenkin riskialueilla tärkeää tehdä päivittäin, koska bakteerin leviäminen punkista ihmiseen voi kestää tunteja tai vuorokausia, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane.

Sanen mukaan myös lemmikit on hyvä tutkia säännöllisesti punkkien varalta, vaikka hän ei pidäkään todennäköisenä, että jo esimerkiksi koiraan kiinnittynyt punkki enää vaihtaisi ihmiseen.

Koko maassa borrelioosia todettiin viime vuonna 2 318 ihmisellä, mutta Sanen mukaan niitä arvioidaan todellisuudessa olevan vuosittain jopa 5 000–10 000. Iso osa jää toteamatta ja moni todetaan kuukausien tai jopa vuosien kuluttua tartunnasta. Tartuntatautirekisterin borrelialöydökset eivät sisällä ihottuman perusteella todettuja tapauksia ja rekisteriin kirjatut sairastuneet ovat todennäköisesti altistuneet puutiaisille kuukausia aiemmin.

Sanen mukaan joskus ihmiset eivät huomaa borrelioosin oireita tai niitä ei ole. Myöhäisborrelioosi voi aiheuttaa kirjavia, vakavia oireita hermostossa, iholla ja sydämessä.

–Jos tietää ihollaan olleen punkin ja sen jälkeen ilmenee kuumetta, päänsärkyä tai muita flunssan kaltaisia oireita, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Antibiootit tehoavat borrelioosiin.

Rokote ei estä borrelioosia

Punkit eli puutiaiset levittävät kahta vakavaa sairautta: borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta eli Kumlingen tautia. Kaikki yksilöt eivät kanna näitä tauteja.

Puutiaisaivokuumeeseen on olemassa punkkirokote. Rokotteen saa maksutta riskialueilla, kuten Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Simossa.

Puutiaisaivokuumeen saaneista vain pieni osa saa vakavia oireita. Pahimmillaan purema voi aiheuttaa vakavia keskushermostovaurioita.

Punkkirokote ei tehoa borrelioosiin. Borrelioosiin tehoaa antibiootti – sitä paremmin, mitä nopeammin tartunta huomataan.

Borrelioosin tunnistaminen ei ole yksiviivaista. Se voi aluksi aiheuttaa laajenevan ihottuman, mutta aina ihottumaa ei tule. Ihottuma on usein rinkulamainen, mutta ei aina. Alussa voi ilmetä flunssan kaltaisia oireita, kuten päänsärkyä ja kuumetta, mutta ei aina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tartuntatautirekisteriin kirjattiin viime vuonna koko maasta 2 318 borrelioosi-tartuntaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 400:lla.

Punkkia vastaan suojautuu pukeutumalla pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin liikkuessaan luonnossa.

Lisätietoa: Punkkiklinikka.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: