Aamulehti
Hatanpään arboretumissa Tampereella paistaa kirkas kevätaurinko. Pyhäjärveltä puhaltava viileä toukokuun tuuli huojuttaa mäntyjen latvoja. Puiden katveeseen on levittäytynyt lastenvaunuja, vilttejä, retkialustoja, eväitä ja termospulloja. Ja vauvoja.
Katso videolta, miltä vauvojen luontotreffeillä näytti. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Puunrunkojen väliin kiinnitetyssä riippumatossa puidenlatvoja ihmettelee seitsemän kuukautta täyttävä Enni Jokimäki. Äiti Maija Jokimäki on yksi vauvojen luontotreffeille osallistuneesta paristakymmenestä vanhemmasta.
”Olen itse kotoisin maalta, mutta Enni tulee kasvamaan kaupungissa. On kiva tuoda luontoa hänenkin elämäänsä, kun se ei niin luontevasti ole täällä kaupungissa lähellä. Pitää tietoisemmin mennä luontoon ja opettaa luonnon kunnioittamista”, Jokimäki sanoo.
”Enni on juuri tehnyt pari hammasta ja oli siitä vähän kiukkuisena, mutta riippumatto on näköjään kiva paikka, hän tykkää katsella puiden oksia. Eihän sen luontoon menemisen tarvitse olla kovin ihmeellistä. Vauvalle vähän kaikki on uutta ja ihmeellistä. Silloin itsekin katsoo asioita uusin silmin, vauvan silmin. Ehkä saamme täältä myös uusia tuttavuuksia samanikäisistä lapsista ja heidän vanhemmistaan.”
Enni Jokimäki köllötteli mäntyjen väliin kiinnitetyssä riippumatossa. Pelkkä puiden katselu on pienelle vauvalle uutta ja ihmeellistä.
Myös Hanna-Riikka Suhonen kiittelee lähiluonnon tarjoamia virikkeitä. ”Minua on pienenä viety lähiluontoon, ja haluan ehdottomasti jatkaa sitä oman lapsen kanssa. Aisteille on nykypäivänä hirveästi valmiiksi tehtyä virikettä, ihanaa että täällä ei ole näyttöruutuja. Paju tykkää katsella kun puut heiluvat, minusta se on aika arvokasta tässä ajassa.”
Kymmenen kuukauden ikäinen Paju Vinnurva jokeltaa myöntävästi ja tarraa innoissaan männynhavuun.
Hanna-Riikka Suhonen ja Paju Vinnurva viihtyivät treffeillä Hatanpään arboretumin puistoalueella.
Nelikuinen Aatos Harila viihtyi maassa pötkötellen. Lotta Harila kertoo, kuinka talvivauvan kanssa on vietetty paljon aikaa sisällä. ”Kiva kun on seuraa. Vauva-arki ei ole yksinäistä, kunhan vaan lähtee jonnekin ja löytää kiinnostavat jutut. Tosi kiva, että tällaista matalan kynnyksen toimintaa järjestetään myös ulkoilmaihmiselle.”
Aatos Harila viihtyy pötkötellen maassa retkialustan päällä ja harson alla. Äiti toimii päivänvarjona, jottei kirkas kevätaurinko häikäise liikaa.
Etualalla ilmaan nostettu Otto Niskanen täyttää pian viisi kuukautta ja on ensimmäistä kertaa ottamassa tuntumaa luontoon rattaiden ulkopuolella. ”Ollaan retkeilty ja vaellettu ennen lapsen syntymää ja halutaan sitä jatkaa myös vauvan kanssa”, kertoo äiti Iina Niskanen. Taustalla Lotta Harila viihdyttää Aatos-vauvaa.
Äiti Saara Smirnov tuli luontotreffeille etsimään inspiraatiota siihen, miten pienen vauvan kanssa voi lähteä luontoon. Tähän asti seitsenkuinen Sofia Smirnov on saanut seurata 3-vuotiaan isosisaruksen ulkoiluja vaunuista tai sylistä käsin. ”On kiva tavata samanhenkistä seuraa ja huomata, että ei tarvitse lähteä metsävaellukselle vaan luontoa löytyy puisto-olosuhteistakin.”
Sofia Smirnov on maistellut ainakin käpyä, kaarnaa ja keppejä.
Luonto ohjaa läsnäoloon
Vauvojen luontotreffit järjestettiin tällä viikolla toista kertaa, ja tarkoitus on jatkaa tapaamisia aina tiistaisin vaihtuvissa lähikohteissa, jonne kulku onnistuu myös julkisella liikenteellä ja rattailla. Vauvojen ja konttaavien taaperoiden vanhemmille avoin ryhmä syntyi Anni Eskosen omasta ideasta ja tarpeesta.
”Luonto on itselleni hyvin tärkeää, mutta esikoisen myötä luontoon lähteminen on tuntunut vaikealta. Miten hän viihtyisi ja saisi turvallisia luontokokemuksia? Myös itselle tekee hyvää päästä ulos, mutta pikkuvauvavaiheen vaunulenkkien jälkeen etsin uutta tapaa lähteä luontoon”, Eskonen kertoo.
Eskosella on kokemusta toiminnan järjestämisestä sekä Luontoliitossa että Tampereen Napapiirillä. Vauvaryhmän pyörittäminen on kuitenkin uutta. ”Tässä olen itsekin oppimassa, minkälainen toiminta sopii näin pienille. Tässä kyllä huomaa pian, että luonto ja sen ihmettely ohjaavat luontaisesti läsnäoloon ja vanhemman ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen”, Eskonen sanoo.
Anni Eskonen on ilahtunut luontotapaamisten suosiosta. ”Ei ole koskaan ennen näin vähällä mainostamisella tullut näin paljon porukkaa.” Vauvaikäisten lasten vanhempien tapaamisille on selvästi kysyntää koronavuosien jälkeen. Eskosen sylissä äitienpäivänä vuoden täyttävä Alpi Mylly.
Tänä keväänä startanneet vauvojen luontotreffit järjestettiin Hatanpään arboretumissa. Seuraavat lähiluontokohteet ovat jo suunnitteilla, kokoontumiset ovat aina tiistaisin säävarauksella. Anni Eskonen seuraa esikoisensa Alpi Myllyn liikkeitä.
Sana vauvatapaamisesta on kiirinyt sosiaalisessa mediassa ja kaverilta toiselle – osallistujia on parikymmentä ja tapaamisia varten perustetussa viestiryhmässä yli viisikymmentä vauvaa vanhempineen. Eskosen tehtäväksi jääkin lähinnä ryhmän kokoon kutsuminen ja treffien avaus. Mukana on opasvihkonen, josta löytyy ideoita vauvojen metsäkylpyyn ja luontoelämyksiin.
Sitten ohjelmassa on vapaata oleskelua, tutustumista ja jutustelua. Piiriin ryhmittyneet vanhemmat istuvat maassa ja kuuluvat vaihtavan ajatuksia ainakin perhevapaista, nukkumisesta, syömisestä ja retkeilystä. Ohessa vauvat mönkivät, tonkivat, ihmettelevät tuulta, ruokailevat rinnalla tai syövät soseita, lepäävät ja itkevätkin. Aina välillä joku heijaa tai hyssyttää lastaan seisten. Kun taivas on kattona, ei ääntelyäkään tarvitse pelätä.
Vanhemmat ja vauvat ovat asettuneet piiriin pienen mäntymetsikön alueelle. Paikaksi on valittu tarkoituksella jotakin muuta kuin siistiksi leikattu puistonurmi, jotta vauvoille on mahdollisimman paljon tutkittavaa.
Tapaamisen aikana jaettiin vinkkejä luontoelämyksiin vauvan kanssa. Piirin keskelle oli koottu myös erilaisia luontoon kuuluvia asioita hypisteltäväksi.
Monimuotoinen lähiluonto
Tällä kerralla jokaista on pyydetty myös tuomaan mukanaan jokin luontoon kuuluva asia hypisteltäväksi. Vauvojen käsissä ja suussa näkyy ainakin oksia, havuja, kaarnaa ja käpyjä. Eskosen sylistä maata tutkimaan pyristelee äitienpäivänä vuoden täyttävä Alpi Mylly.
Eskonen muistuttaa, että luontokokemuksia varten ei tarvitse lähteä sysimetsään tai erämaahan. Kaupungin kohteistakin löytyy lähiluontoa, joka tekee hyvää sekä vauvalle että vanhemmalle. Hän mainitsee myös tutkimukset vauva-aikana saaduista mikrobeista, jotka ovat hyväksi vastustuskyvylle ja immuunijärjestelmän vahvistumiselle.
”Täällä arboretumissakin on varsin monimuotoista luontoa. Seuraaviksi treffikohteiksi suunnittelimme Tohloppia, Hervantajärveä ja Pyynikkiä.”
”Kannustan kaikkia lähtemään rohkeasti lähiluontoon ja ihmettelemään kevään etenemisen merkkejä yhdessä lasten kanssa. Yhteinen aika luonnossa virkistää, ruokkii mielikuvitusta, rauhoittaa ja vahvistaa vanhemman ja lapsen läsnäoloa. Se tukee myös myönteisen luontosuhteen kehittymistä”, Eskonen sanoo.
Alpi Mylly seisoo männynrunkoa vasten ja tapailee ensiaskeleita epätasaisessa maastossa. Anni Eskonen toimii vauvojen luontotapaamisten koollekutsujana.
Vauvojen luontotreffit tiistaisin eri puolilla Tamperetta. Lisätietoa Luontoliiton Hämeen piirin ja Tampereen Napapiirin somekanavissa.
