Aamulehti
”Annetaan vaaterauha myös niille, joilla on merkkiä päällä.”
Näin eräs äiti vastasi, kun Aamulehti kysyi, koetko painetta lasten vaatetuksesta tai oletko huomannut vaatteilla kilpailua.
Lue lisää: Kilpaillaanko lasten merkkivaatteilla jo päiväkodissa? – Vastaa kyselyyn
Kommentin kirjoittanut äiti kertoi käyttävänsä rahaa mielellään lasten vaatteisiin: ”On ihana katsoa hyvin puettuja lapsia. Valitettavasti nykyään erityisesti isompi lapsista ilmaisee jo itseään vaatteillaan, joten kaikot, jamie kayt ja muut ovat vaihtuneet My Little Poneihin ja Frozeniin. Ihmisten ilmoille lähtiessä kyllä edelleen puen lapset samisteluvaatteisiin, jotka ovat minun makuni mukaisia.”
Myös toinen vastaaja oli sitä mieltä, että nykyään nimenomaan merkkivaatteita valitsevia arvostellaan: ”Nykyisin uusiin merkkivaatteisiin lapsiaan pukeville ja ylipäätään lastenvaatteista kiinnostuneille naureskellaan, ja heistä tehdään pilkkaa esimerkiksi Jodelin anonyymeillä keskustelupalstoilla. Uutena ostettu merkkivaate on nolo ja pinnallinen, mutta muutaman kuukauden päästä ensimmäiseltä käyttäjältään kirpputorin kautta seuraavalle käyttäjälle päätyessään jo upeaa ja vastuullista kierrätystä.”
Arvostelua tuli myös kyselyyn vastanneilta: ”Selvästi näkee vanhempia, jotka harrastavat ja kilpailevat lasten merkkivaatteilla. Sitten päiväkodin aikuiset huolissaan kertovat vanhemmille, kuinka jokin paita vähän likastui.”
”Monella vanhemmalla lasten merkkivaatteisiin pukeminen on heidän oma harrastuksensa, lapset ovat ikään kuin barbeja, joita stailataan”, kirjoittaa toinen vanhempi.
Rahankäyttö kummastuttaa
Moni vastaaja kertoi painottavansa merkkien sijaan lapsen mukavuutta ja myös makua vaatevalinnoissa.
”Tiedän äitejä, jotka eivät suostu ostamaan suosittujen hahmojen vaatteita lapsilleen, koska ne ovat vanhemman mielestä mauttomia. Tämä on minusta todella surullista.”
Yksi äiti oli kohdannut muotitietoisten pikkutyttöjen pilkan oman lapsensa Tokmanni-vaatteita kohtaan: ”Kotoahan nämä arvostelevat ja muita alentavat asenteet opitaan. Itse en sitä hyväksy millään tasolla.”
Usea vastaaja hämmästeli merkkivaateintoa puhtaasti kustannusmielessä.
”Minusta on todella kummallista, että ostetaan vauvalle body, joka maksaa 40 euroa, ja sitten sitä pidetään kuukausi.”
”En ymmärrä, miksi laittaa 200 euroa lasten haalariin, joka on oikean kokoinen vain hetken. Halvemmalla saa hyvää ja teknistä haalaria.”
”Olen sen verran pihi, etten näe järkevänä laittaa niin suuria rahasummia lastenvaatteisiin: vaatekoot vaihtuvat usein ja ovat kovalla käytöllä. Mikä harmitus se olisikaan, jos vaatteisiin tulisi vaikkapa curry-tahroja.”
Pönkitystäkö vain?
Yksi vanhempi uskoo, että merkkivaatteilla yritetään pönkittää omaa asemaa: ”Kokemukseni mukaan lapsillaan merkkivaatteita käyttävät ne vanhemmat, jotka yrittävät näyttää parempituloisilta kuin ovat. Oikeasti varakkaat vanhemmat omassa tuttavapiirissäni pukevat lapsensa käytettyihin ja kaikkea muuta kuin muodikkaisiin vaatteisiin.”
Hyvätuloisiin itsensä laskeva isä kertoo ihmetelleensä usein, kuinka kalliita vaatteita pienempituloisetkin eskarilaisten vanhemmat ostavat. He kun itse hankkivat vaatteet kirpputorilta. Suurin osa vastaajista kertookin hankkivansa merkkivaatteet käytettyinä: ”Tunnen mielihyvää siitä, että olemme pystyneet käyttämään mahdollisimman paljon kierrätettyjä vaatteita ja olemaan ekologisia”, yksi vastaaja kirjoittaa.
Peruste kalliille merkeille saattaa löytyä myös syvemmistä arvoista. Tämä vastaaja kertoo ostavansa vain Suomessa tai Euroopassa valmistettuja vaatteita: ”Minun lapseni ei käytä lasten tekemiä vaatteita tai muutoin riisto-olosuhteissa tuotettuja vaatteita. Tällöin uusien vaatteiden hintalappu alkaa olla aika korkea, eikä siihen välttämättä pienituloisimmilla ole varaa. Omalla kohdallani tämä on pohjimmiltaan arvokysymys, ei statuskysymys.”
Jälleenmyynti perusteena
Useimmiten merkkivaatteiden ostoa perusteltiin laadulla ja sitä myötä jälleenmyyntiarvolla: ”Merkkivaatteista saa vielä vuosien käytön jälkeen enemmän takaisin kuin halvemmista vaatteista koskaan.”
Tosin usea vastaaja oli huomannut, ettei kauppa enää käy yhtä hyvin kuin ennen: ”Pari vuotta sitten Facebook-kirpputoreilla tietyt käytetyt merkkivaatteet kaupattiin kovalla rahalla, ja joistakin maksettiin ihan älyttömiä summia.”
”Jälleenmyyntiarvo ei ole entisellään verrattuna takavuosiin, joten sillä harva enää voi perustella ostojaan”, sanoo yksi äiti. Hän perustelee ostamista kotimaisuudella ja laadulla: ”Olen huomannut, että Molon paidassa pysyvät värit kirkkaina pesusta toiseen, eivätkä laadukkaat vaatteet nukkaannu.”
Etenkin sellaisissa perheissä, joissa vaatteita kierrätetään sisaruksilla, panostetaan laatuun. Laadukasta voi hankkia myös kierrätettynä, kuten tämä vastaaja perustelee: ”Käytetyistä näkee, kestävätkö ne pesua ja käyttöä toisin kuin kaupassa uutena myytävistä. Kallis merkkivaate saattaa kulahtaa parissa pesussa huonoksi. Käytettynä ostettu on jo nämä kriittiset alkupesut läpikäynyt.”
Haalareihin ja kenkiin panostetaan
Moni kertoi hyödyntävänsä alennusmyyntejä: ”En osta käytännössä mitään normaalihintaisena, vaan pääosin reilusta 50 prosentin alennuksesta”, kirjoittaa äiti ja paljastaa hyvän kikan kasvupyrähdysten varalle: ”Ostan joskus kahta eri kokoa jemmaan löytäessäni erittäin edullisen tuotteen, ja pidän laput kiinni ja tarvittaessa myyn samalla hinnalla eteenpäin, kun näen, kumpi on sopiva seuraavana talvena.”
Moni muuten kierrätysvaatteita hankkiva kertoi ostavansa ulkovaatteet uutena.
”Ulkovaatteissa tulee olla tuotteiden ominaisuudet tallella: haalarin pitää olla ehjä ja pitää vettä.”
”Ei sadan euron talvihaalari ole mielestäni kallis. Lapset ovat ison osan päivästä päiväkodissa ulkona säällä kuin säällä, joten ulkovaatteiden pitää kestää kovaa käyttöä.”
