Aamulehti
Varhaiskasvatuksen suurin huoli Tampereella on tällä hetkellä se, että Pirkanmaalle tulee samanlainen hoitajapula kuin pääkaupunkiseudulla jo on. ”Tilanne ei ole meillä vielä yhtä huono, ja koko ajan tehdään töitä sen eteen, ettei tilanne siihen menisi”, Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen asiakaspalvelupäällikkö Katri Mantere sanoo.
Kaupungin omaa varahenkilöjärjestelmää on vahvistettu ja rekrytointia tehostettu muun muassa somekampanjoinnilla. Rahallisia porkkanoita ei ole ainakaan vielä otettu käyttöön.
Uusia vakipaikkoja tulee hakuun jälleen 13. helmikuuta. Lastenhoitajien vapaita paikkoja on noin 60 ja varhaiskasvatuksen sosionomin ja opettajan paikkoja kutakin noin 20–30. Luvut eivät ole vielä varmistuneet. Sijaisten tarve vaihtelee päivittäin.
”Me olemme siitä onnekkaita, että olemme vielä saaneet vakituisiin työsuhteisiin päteviä hakijoita, toisin kuin pääkaupunkiseudulla. Ongelma on etenkin sijaisten saamisessa. Mitä lyhyempi sijaisuus, sitä vaikeampi työvoimaa on saada.”
Päiväkodit kilpailevat samoista sijaisista monen muun toimijan kanssa. ”Me kilpailemme muun muassa terveydenhuollon ja vanhustenhoidon kanssa lähihoitajista. Myös perusopetus tarvitsee sijaisia. Ja tilanne on sama naapurikunnissa”, kertoo varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Pia Mikkola Tampereen kaupungilta.
Ei huonomaineisia
Keskustan päiväkotien sijaisuuksiin on helpompi saada väkeä kuin vaikkapa Kämmenniemeen ja Terälahteen. ”Se on ihan sijainnin vuoksi”, Mantere sanoo ja jatkaa, ettei Tampereella ole hänen tietojensa mukaan mitään huonomaineisia päiväkoteja, joihin kukaan ei haluaisi töihin.
Mantere näkee uudessa sukupolvessa myös selvän muutoksen. ”Nuorilla on erilainen suhtautuminen, eikä vakipaikka kunnalla ole ollenkaan se ykköstavoite. Halutaan nähdä erilaisia paikkoja ja käyttää aikaa muuhunkin kuin työntekoon. Moni suunnittelee tekevänsä nelipäiväistä viikkoa. Tämän päivän nuoret kulkevat sitä kohti.”
Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä vahvasti työntekijän markkinat, joten siipiä uskaltaa rauhassa kokeilla niin kotimaassa kuin maailmalla. ”Voit lähteä puoleksi vuodeksi maailmalle ja tiedät, että työn saa aina palatessa.”
Haasteena on, miten työelämä pystyy vastaamaan uudenlaiseen ajatteluun. Uudet, hyvät tilat ainakin houkuttelevat Mantereen mukaan myös työntekijöitä. Suurimmat sisäilmaongelmat on hänen mukaansa pitkälti Tampereella jo selätetty. ”Aina tulee joitakin, mutta tällä hetkellä ne ovat pienemmän mittakaavan ongelmia.”
Tulorajat nousevat
Maaliskuun alusta yhä useampi pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, kun tulorajoja nostetaan valtakunnallisesti 33 prosenttia. ”Maksutonta eivät saa enää vain vähävaraisimmat, vaan siellä on jo työssä käyviä huoltajia, joiden lapset pääsevät maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.”
Tampereen kaupunki on nostanut myös yksityisen hoidon kuntalisää noin 10 prosenttia. Alle 3-vuotiaasta se on päiväkodissa 550 euroa ja yli 3-vuotiaasta 350 euroa. Kunta ei määrää sitä, kuinka iso osa näkyy suoraan asiakkaille. Jokainen palveluntarjoaja päättää sen itse. ”Toivomme, että sillä on ainakin se vaikutus, etteivät maksut nouse. Elinkustannukset ovat nousseet ihan valtavasti.” Yksityisen hoidon tuki koostuu kuntalisästä, hoitorahasta ja mahdollisesta tulosidonnaisesta hoitolisästä.
Palvelusetelipäiväkodeissa asiakas maksaa päivähoitomaksun suuruisen omavastuuosuuden lisäksi kuukaudessa 20–30 euroa. Lisämaksusta päättää yksityinen päiväkoti itse. Kunnan palvelusetelin suuruus on tällä hetkellä 862 euroa. Palvelusetelipäiväkoteja on Tampereella 29, ja niissä on 1 600 lasta.
Tampereella on erikseen vielä kaksi ostopalvelupäiväkotia. Ne rinnastetaan kunnan omiin päiväkoteihin. Niiden asiakasmaksut menevät kunnallisen päivähoidon mukaan. Näitä ovat Pilke-liikuntapäiväkoti Pispalassa ja ruotsinkielinen Svenska Barndagshemmet i Tammerfors.
