”Perhe on joukkue, ei työpaikka” – Aamulehden kyselyssä paljastui kaksi hyvin erilaista näkemystä viikkorahan tienaamisesta

Yhdessä perheessä harjoitellaan palkkaneuvotteluja, kun toisessa vedotaan kaikkien perheenjäsenten velvollisuuksiin.

Paljonko viikkorahaa maksetaan ja millä periaatteella? Aamulehden lukijat kertovat.

14.1. 7:00

Aamulehti

Pitääkö viikkorahaa vastaan tehdä kotitöitä vai ei? Aamulehden kysely paljastaa kaksi vahvaa leiriä. Toisten mielestä kotityöt kuuluvat kaikille, eikä niistä kuulu maksaa palkkaa. Toisessa leirissä taas halutaan opettaa rahan tienaamista maksamalla tehdystä työstä korvausta.

Lue lisää: Paljonko on hyvä määrä viikkorahaa ja pitääkö sitä vastaan tehdä kotitöitä? – Vastaa kyselyyn

Lue lisää: Saako vanhempi puuttua siihen, mihin lapsi käyttää viikkorahansa? – Asiantuntija muistuttaa vanhempia yhdestä tärkeästä opista

Hanna Paunilan perheessä opettelusta on otettu kunnolla ilo irti: ”Kotihommista on yhdessä neuvoteltu tuntipalkka, urakoista käydään omat neuvottelut. Lapsilla on oma ammattiyhdistys, ja sama palkka on aina kuulunut kaikille. Keskustelut ovat olleet antoisia, kun töiden vaativuutta, ja niihin kuluvaa aikaa on pohdittu suhteessa niistä saatavaan rahaan.”

Aino Laurilalla on näppärä kaava viikkorahaan: 9-vuotias tytär saa perjantaisin viikkorahaa 0–5 euroa: Viisi euroa saa, mikäli on osallistunut joka arkipäivä kotitöihin.

Hely Pallarin perheessä ei tavallisista kotitöistä makseta, mutta esimerkiksi lumitöistä ja nurmikon leikkauksesta voi tienata kahdeksan euroa tunnilta. ” Lapset pitävät näistä listaa ja ’palkka’ maksetaan kuun lopussa.”

Ei työpaikka

Nimimerkki Omat rahat, oma lupa taas painottaa, että perhe on joukkue, ei työpaikka. ”Kaikki tekevät yhteisiä kotitöitä ja kaikki saavat käyttöönsä osan yhteisistä rahoista, mutta kotitöistä ei makseta”, nimimerkki kirjoittaa.

Samoilla linjoilla on Tove Dahlgren: ”Ajatus on opettaa pitämään koti ja omat asiat kunnossa ilman keppiä tai porkkanaa. Meillä ei myöskään palkita koe- ja todistusarvosanoista rahallisesti. Säännölliseen kuukausirahan saamiseen riittää ikä ja se, että on ihmisiksi”, Dahlgren kirjoittaa.

”Kotona pitää osallistua kodinhuoltoon ja kukaan ei ole meillä vapaamatkustajana, jota muut palvelevat, ei edes äiti passaa joka asiassa” , kertoo Katri Rissasen, joka ei maksa erikseen viikkorahaa lainkaan. Tarvittaessa lapset voivat saada rahaa, ja omia lahjaksi saatuja rahoja saa käyttää omiin hankintoihin.

Tavallisia kotitöitä

Suurin osa vastaajista kertoi odottavansa lapsilta tavallisten kotitöiden tekemistä – saa viikkorahaa tai ei. Tavallisiksi kotitöiksi katsottiin muun muassa astianpesukoneen tyhjennys, roskien vienti, oman huoneen siivous, pöydän kattaminen ja korjaaminen.

Hanna Paunilan perheessä oman huoneen siivous ei kuulu palkallisiin hommiin, mutta muun muassa nurmikon leikkuu, pyykkien viikkaus, ikkunanpesu ja haravointi ovat sellaisia, joista maksetaan. ”Urakkahommiakin, kuten maalaamista tai vaikka nappilaatikon järjestelyä, on välillä tarjolla. Periaatteenamme on ollut totuttaa lapset työhön ja arvostamaan omaa työtään sekä opettelemaan uusia taitoja kannustimien voimin”, Paunila perustelee.

”Kun ikää tulee, tehtävistä täytyy ottaa suurempi vastuu, mutta samalla myös viikkoraha nousee”, Aino Laurila sanoo.

Ekstratöillä on monessa perheessä mahdollisuus hankkia lisätienestiä.

”Lapsi saa pienen korvauksen roskapussien viemisestä, 20 senttiä kerta. Yllättävästi niistäkin kertyy, kun on ahkera roskien viejä kyseessä”, kertoo nimimerkki Pienistä puroista.

Tove Dahlgrenin alakouluikäinen lapsi ei vielä saa viikko- tai kuukausirahaa, mutta hän saa pitää perheen pullopanttirahat, kun vie pullot kauppaan.

Koska ja kuinka paljon?

Kyselyyn vastanneista suurin osa kertoi maksavansa viikko- tai kuukausirahaa kouluiäisille. Nimimerkki Omat rahat, oma lupa kertoo oman lapsensa neuvotelleen etuuden itselleen jo viisivuotiaana: ”Onnistui ja sai ostaa mitä halusi, useimmiten karkkia, joskus esimerkiksi hiuspinnejä tai muuta pientä.”

Nuorin oman rahan saaja oli kolmevuotias: ”Lapset ovat olleet noin kolmevuotiaita, kun heille on alettu maksaa viikkorahaa. Niillä osteltiin esimerkiksi kirppiksellä leluja”, Hely Pallari kertoo.

Osalla on käytössä nouseva käyrä: ”Viikkorahaa on maksettu yksi euro per luokka-aste. Esimerkiksi ekaluokkalainen saa euron, tokaluokkalainen kaksi ja niin edelleen”, kertoo Marja Harju.

Myös nimimerkki Pihi ämmä miettii parhaillaan samaan malliin siirtymistä. ”9-vuotias ja 11-vuotias ovat saaneet jo vuosia molemmat 3 euroa viikossa, nyt on pohdinnassa euro per koululuokka, jolloin 11-vuotias saisi 5 euroa.”

Alakouluikäiset saavat kyselyn perusteella viikkorahaa 0–10 euroa ja yläkouluikäiset 10–15 euroa.

Kuukausiraha suosittu

Moni vastaajista kertoi antavansa kuukausirahaa.

”Kuukausiraha on yläkoululaiselle 30 euroa. Ajatus on, että tämän rahan voi käyttää leffaan, pizzalla käyntiin, herkkuihin ja kaverimenoihin, ja mielellään säästää osan”, Tove Dahlgren kirjoittaa.

”Kuukausiraha on kohta 11-vuotiaalla vuoden ajan ollut 20 euroa. Rahaa voi tienata lisää tekemällä kotitöitä, kuten astianpesukoneen tyhjennystä ja roskien viemistä. Rahan tulisi riittää lapsen omien halujen mukaisiin hankintoihin: uuteen peliin, herkkuihin, lahjakortteihin. Vanhemmat maksavat tietysti kaiken elatukseen lukeutuvan, kuten ruoan, vaatteet ja harrastukset”, nimimerkki Taija ynnäilee.

”Ennen 10:tä ikävuotta annoin 5–10 euroa viikossa. 10-vuotiaasta eteenpäin maksoin kuukausirahaa 70 euroa kuussa. Sillä piti maksaa itse kaikki henkilökohtaiset hygieniakulut ja vaatteet paitsi isoimmat vaateostokset, kuten takit, kengät ja urheiluvälineet”, nimimerkki Yksinhuoltajaäiti kertoo.

Marika Hussey on antanut lapselle 13-vuotiaasta alkaen kuukausirahaa 50 euroa: ”Kaikkiin menoihin paitsi kalliimpiin vaatehankintoihin. Puhelin on mennyt niin monta kertaa rikki, että seuraavan teini ostaa omista rahoistaan.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut