Ylöjärveläisopettaja varoittaa yleisestä käytännöstä koululuokissa – Voi pahentaa lukihäiriöisten oppilaiden tilannetta

Dysleksia näkyy lukemisen ja kirjoittamisen haasteina. Millaisena teksti näyttäytyy niille, joilla on lukivaikeuksia?

Erityisluokanopettaja Kati Ahlforsin luokan seinille on nostettu voimalauseita. On hyvä muistuttaa, että kukaan ei voi muuttaa itseään tai sitä, mitä on syntymässään saanut. Nuorten elämä ei ole suurten paineiden ja stressin keskiössä helppoa.

7.10. 6:59

Aurngo paissta luantana. Lasi lei-kii. Ty-ttö ossa naurua. Koe oli hel-po, tois hel-po.

Millä mielin luit yllä olevan tekstin? Ärsyynnyitkö? Aloitko mielessäsi korjata huonoa tekstiä? Huvittaako sinua, että nyt tyhmä toimittaja on kirjoittanut väärin?

Kyseessä on nuoren kirjoittama teksti, nuoren, jolla on lukivaikeus. Hän ei ole tyhmä, huono eikä tee mitään tahallaan väärin. 5–10 prosenttia tekstin lukeneista ei huomaa siinä mitään erikoista, sillä lukivaikeudelle on hyvin tyypillistä, että luulee lukevansa tai kirjoittavansa oikein.

”Varsinkin nuorilla on koulusta valtavat paineet ja hirveä stressi. Pitäisi olla hyvä kaikessa eikä saa epäonnistua. Jos lukemisessa tai kirjoittamisessa on vaikeuksia, niitä aletaan peittää ja välttää, etteivät vaan kaverit huomaa ja ala ihmetellä tai kiusata”, kertoo Ylöjärven Vuorentaustan koulun erityisluokanopettaja Kati Ahlfors.

Kissasta tuleekin kisa

Lukivaikeus liittyy tavutietoisuuteen ja fonologiseen prosessointiin: mikä kirjain ja mikä tavu tulee seuraavaksi. Suomen kielessä on noin 3 000 tavua. Niitä kun riittävästi hiotaan ja toistetaan, syntyy sanahahmomalli. Kaikki eivät hahmota äänteitä, kirjaimia, tavuja ja sanoja samalla tavalla, vaan ne menevät sekaisin ja osa oleellisista merkeistä putoaa pois kyydistä. Tyypillisin on geminaattavirhe eli toinen kaksoiskonsonantti putoaa pois, jolloin esimerkiksi kissasta tulee kisa.

”Lukeminen ja kirjoittaminen ovat taitoja, joita harjoitellaan. Kun huomaat, että et ole yhtä hyvä kuin vierustoveri tai asiat tuntuvat vaikeilta, motivaatio putoaa. Sinulla on tunne, että olet huono, tyhmä ja surkea, vaikka kukaan ei sano niin.”

Ahlfors vertaa osuvasti lukivaikeutta juoksun harjoitteluun: meillä kaikilla on mahdollisuus juosta ja ne, jotka haluavat juosta kovaa ja olla menestyviä siinä, harjoittelevat enemmän.

”Kaikkien ei tarvitse elämässä osata tavoitteellista kilpajuoksua. Lukemisen ja/tai kirjoittamisen taidon puute haittaa merkitsevästi elämässä omien asioiden hoitamista itsenäisesti. Sen vuoksi lukitaidot ovat niin merkittävässä roolissa ihmisen itsetunnon rakentumisessa. Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyy vahvasti minä pystyn -kokemus. Tästä seuraa, että henkilö tekee helposti yhteenvedon itsestään ja päättelee: kun en pysty, olen tyhmä ja huono.”

Syrjäytymisen ehkäisy on erityisopettaja Kati Ahlforsille sydämenasia. Diagnosoimaton ja hoitamaton lukivaikeus ei yksin johda syrjäytymiseen, mutta voi olla joissakin tapauksissa yksi osatekijä. ”Se, että sinulla on lukivaikeus, ei tarkoita automaattisesti, että olet nyt syrjäytynyt.”

Ominaisuutta ei voi taikoa pois

Opettaja ei tee lukivaikeus-diagnoosia, mutta on usein esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ensimmäinen, joka asian havaitsee. Toki neuvolapalveluissa jo tehdään testejä, jotka liittyvät kielellisen alueen asioihin. Monella lapsella lukivaikeus huomataan riittävän aikaisin ja kuntoutus saadaan alkuun hetimmiten.

”Vaikka seula on tiheä, jostain syystä lapsia ja nuoria edelleen pääsee sen läpi. Tämä voi olla sellaisessa tilanteessa, jossa lapsi on muuttanut useasti tai lukivaikeus on lievää. Kun lapsi kasvaa, hänen kehityksessään ja ympäristössä tapahtuu paljon asioita, jotka voivat kuormittaa niin, että oppimisvaikeus nousee merkittäväksi opintojen etenemisessä. Tietoisuus lukivaikeudesta johtaa siihen, että yhä enemmän törmää myös työikäisiin aikuisiin, joilla diagnosoidaan lievää tai vaikeaakin lukivaikeutta.”

Ahlfors muistuttaa, että lukivaikeutta ei voi taikoa pois. Kuntoutus kuulostaa hassulta tässä yhteydessä, mutta juuri sitä lukivaikeuden kohdalla tehdään. Kieltä, lukemista ja kirjoittamista kuntoutetaan, jumpataan ja harjoitellaan koko opetuksessa, ei vain maanantaisin vartin ajan.

Lukivaikeudelle on hyvin tavanomaista, että oppilaan on vaikea kuunnella, kirjoittaa ja lukea samaan aikaan. Lopputulos on, että oppilas vain kirjoittaa, mutta ei mieti, mitä kirjoittaa, eikä pysty sisäistämään asiaa yhtä aikaa. Tai lukeminen jännittää, jolloin lukee vauhdilla ja ”väärin”, kun joku vielä odottaa ja arvostelee vieressä.

”Toivoisin, että tarkkaan harkitaan, miten luokassa luetetaan ääneen koko ryhmää niin, että kaikki kuuntelevat toistensa haparoivaa lukemista. Ääneen lukemisella on paljon hyviäkin näkökulmia, joten on tärkeää myös turvallisessa ilmapiirissä antaa tarinoille mahdollisuus erilaisten äänien kautta. Toisaalta joskus voi olla mahtava tilanne vaikkapa alkuopetuksessa, kun tsempataan muita lukemaan.”

Lukivaikeus tuo muita haasteita

Syrjäytymisen ehkäisy on Ahlforsille sydämenasia. Diagnosoimaton ja hoitamaton lukivaikeus ei yksin johda syrjäytymiseen, mutta voi olla joissakin tapauksissa yksi osatekijä. Se, että nuorella on lukivaikeus, ei tarkoita todellakaan automaattisesti, että hän on menossa kohti syrjäytymisen kehää. Lukivaikeus kuitenkin heijastuu negatiivisesti moneen asiaan, ei pelkästään oppiaineisiin. Tämä taas vaikuttaa heikentävästi motivaatioon ja lisää asioiden välttelyä.

”Lopulta meillä onkin käsissä turhan iso lumipallo, joka on lähtenyt asiasta, jota olisi voitu ajoissa tukea ja hoitaa kuntoutuksella. Helposti voi käydä niin, että ei jaksa murrosiässä taistella oman äänensä puolesta ja pyytää apua, kun nuoren kokemus voi olla, että kaikki vaan vaatii koko ajan tekemään enemmän ja paremmin”, Ahlfors huomauttaa.

”Opinnothan on välillä haastavia joillekin jo ilman lukivaikeuttakin!”

Lukivaikeus on ominaisuus, jonka kanssa voi elää, ihan samalla tavalla kuin ruskeiden silmien tai vasenkätisyyden kanssa. ”On paljon sukupolvia, jotka eivät ole kuulleetkaan lukivaikeudesta tai nyt työelämässä olevia aikuisia, joilla on lukivaikeus, mutta sitä ei koskaan ole suoraan diagnosoitu. He harmittelevat nyt aiheellisesti, kunpa olisivat saaneet ajoissa apua. Onneksi ajat muuttuvat ja nyt kasvava sukupolvi tulee tietoisemmaksi asiasta ja voi näin tukea muita ja tehdä töitä lukivaikeuden eteen!”

Ei ole naurun asia...

Ahlfors kertoo sosiaalisesta mediasta löytyvistä ryhmistä, joissa naureskellaan väärin kirjoitetuille teksteille. Joissain tapauksessa väärinkirjoitus ja -tavutus voi olla tahallista ja markkinointikikka, mutta erityisluokanopettaja uskoo, että monessa tapauksessa kyse on lukivaikeudesta tai henkilön äidinkieli ei ole suomi.

”Itse toivoisin, että lukivaikeudelle ei ainakaan naurettaisi. Osalla kyse voi olla siitä, että ei tiedä asiasta, ja siitä, miten se ilmenee. Tietoisuus lisää ymmärrystä tässäkin asiassa.”

...eikä kiusaamisen aihe

Lukivaikeuden kanssa voidaan tehdä paljon töitä ja saada lukeminen ja kirjoittaminen sellaiseen tilaan, että lapsi ja nuori ei siitä enää kärsi tai oppii itselleen sopivia oppimisstrategioita.

”On aika ihanaa itsekin huomata ja kuulla muiden kokemuksia siitä, kuinka lapsi ja nuori hyväksyy ja tunnistaa lukivaikeuteensa liittyvät haastealueet, selättää ne omalla tavallaan ja kokee suurta helpotusta.”

Esimerkiksi yleisopetuksessa oleva oppilas hyötyy paljon tuntimuistiinpanoista ennakkoon vaikkapa historiassa. Näissä kohdissa saattavat jotkut muut nuoret hämmästellä, pääseekö toinen helpommalla, kun hänen ei tarvitse itse kirjoittaa muistiinpanoja. Tai matematiikan kokeessa lisäaika jollekin voi merkitä toiselle esimerkiksi ajatusta, että eikö sen toisen tarvitse mennä välkällä ulos ollenkaan.

Näin voi käydä silloin, kun kaikki eivät tiedä riittävästi lukivaikeudesta ja tietämättään pahoittavat toisen mielen. Erityisluokassa kaikilla on omat haasteensa, joten yksittäisen oppilaan näkyväkään lukivaikeus ei ole ihmettelyn asia.

”Lukivaikeus ei ole lapsesta tai nuoresta itsestään johtuvaa, vaan synnynnäinen ominaisuus, jossa hän tarvitsee arjen asioiden ja opiskelun strategioihin vahvistamista ja harjoittelemista. Itse toivon, että jokainen saisi loistaa omalla vahvuusalueellaan eikä tulisi määritellyksi heikkoutensa mukaan.”

Kansainvälistä dysleksiaviikkoa eli Luki-viikkoa vietetään 9.10. asti.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut