Lapsiperheessä ei kannata yrittää tehdä kaikkea, mitä suositellaan – Yksi hyvää tarkoittava kommentti voi vain lisätä taakkaa

MLL:n asiantuntija vastaa lukijan viestiin ja kertoo, mikä voisi auttaa kuormittavassa pikkulapsiarjessa.

Riittämättömyyden tunteet ovat pikkulapsiarjessa hyvin tyypillisiä. MLL:n vanhemmuuden tuen asiantuntija antaa konkreettiset vinkit jaksamiseen.

15.10. 7:00

Aamulehti

Aamulehden lukija kirjoitti meille näin:

Nyt kahdeksan kuukautta työssä olleena perheenäitinä minua ihmetyttää, kuinka muut saavat aikansa riittämään. Meillä miehet leikkivät pikkuautoilla lattialla joka päivä, kun tulen töistä. Sitten syödään, hoidetaan pakolliset pyykit ja tiskit ja aloitetaan iltatoimet. Muuta ei ehdi. Puhelimet menevät kiinni klo 17, jotta ne eivät varastaisi aikaa. Silti tuntuu, ettei lapsen kanssa ehdi olla riittävästi.”

Mitä sanoisit kirjoittajalle, Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhemmuuden tuen asiantuntija Anna Puusniekka?

”Ei näitä turhaan kutsuta ruuhkavuosiksi. Tilanne kuulostaa jopa aika tavanomaiselta.”

”Tuossa sivulauseessa tulee esiin vähän sellaista ajatusta, että muut hoitaisivat asian jotenkin paremmin ja saisivat aikansa riittämään. Herkästi vertaamme itseämme muihin. Etenkin sosiaalisen median kautta tulee ulkopuolista painetta. On hyvä muistaa, että sinne laitetaan ne huippuhetket ja vielä vähän kiillotettuna. Harvoin somessa näkee isoja pyykkivuoria tai raivoavaa tahtoikäistä.”

”Moni painii samojen riittämättömyyden tunteiden kanssa. Mitä itse ajattelen, että pitäisi ehtiä? Kirjoittaja selvästi toivoo, että olisi enemmän aikaa lapselle. Mikä on se aika, minkä ajattelee olevan sopiva määrä? Lapsihan on aika pohjaton sen suhteen, joten kannattaa miettiä, tuleeko se riittämättömyyden tunne sieltä, kun joutuu sanomaan lapselle, että nyt pitää tehdä välillä hommia.”

Mitä konkreettista voisi tehdä?

”Kiinnitin huomiota tuohon kohtaan, että miehet istuvat lattialla leikkimässä. Tuli mieleen, että voisiko alla olla tyytymättömyyttä myös työnjakoon? Voisiko lapsen kanssa kotona oleva vanhempi ottaa koppia kotitöistä, jotta työssä käyvä vanhempi voisi vähän aikaa leikkiä lapsen kanssa kotiin tullessa?”

”Meillä on enemmän kuin koskaan tietoa siitä, mikä olisi lapselle hyväksi ja suosituksia on pilvin pimein. Tunteja ei kuitenkaan ole yhtään sen enempää kuin ennen, joten suosituksetkin aiheuttavat painetta. Pitää miettiä, mitkä ovat niitä oman lapsen hyvinvoinnille ja juuri meidän perheelle tärkeitä.”

Vinkit

Kolme asiaa avuksi

1. Priorisoi. Mikä on se asia, mihin haluaisin enemmän aikaa. Tee lista, mitkä on ne tärkeät asiat. Ne lattianpesut kannattaa jättää listan pohjalle.

2. Huolehdi omasta jaksamisestasi. Vanhemman hyvinvointi heijastuu lapseen ja koko perheeseen. On se sitten päiväunet, puolen tunnin lenkki tai hiljainen hetki kirjan kanssa. Merkitkää kalenteriin yhdessä ne asiat, mitkä katsotte tärkeiksi oman jaksamisen kannalta. Asiat eivät tapahdu itsestään. Jos käytönnön järjestelyt tuntuvat työläältä, aloita pienillä hetkillä.

3. Pyydä apua. Vanhemmuutta ei tarvitse jaksaa yksin. Jos ei ole tukiverkkoa, voisiko joku ystävä tai naapuri auttaa? Voisiko pihapiirissä hiekkalaatikolta vapauttaa yksi vanhempi vuorollaan omiin juttuihin. Tehkää rinki!

Apua ja keinoja löydät myös MLL:n verkkosivuilta mll.fi/vanhemmille.

”Hyvän oivalluksen kirjoittaja on jo tehty somen kanssa eli että pienet hetket kännykällä voi illan mittaan viedä paljonkin aikaa.”

”Muistuttaisin myös, että tämä on sitä arkea. Meillä on viikossa myös toivottavasti ne vapaapäivät, jolloin voi ottaa leppoisammin ja jättää kiireet vähemmälle.”

Onko pikkulapsiaika vain kestettävä?

”Korostaisin, että hyvinvoiva vanhempi on lapsen etu. Jos koko ajan suorittaa tai tekee asiat hampaat irvessä, kyllä se muillekin näkyy. Kyllähän se usein helpottaa, kun lapset kasvavat, mutta olisi tärkeää puuttua asiaan jo aiemmin.”

Usein muut lohduttavat, että pian sinulla on ikävä noita aikoja, että nauti nyt. Onko kyse vain siitä, että ihminen unohtaa ikävät puolet?

”Kukaan ei varmasti arvosta tuollaisia kommentteja, jos itse on juuri avautunut jaksamisestaan. Se saattaa jopa lisätä riittämättömyyden tunnetta, kun ajattelee, että muilla kaikki on ollut erilaista ja ihanaa.”

”Kun katselee kuvia omista lapsista pienenä, muistelee herkästi niitä hyviä aikoja – harva kun ottaa kuvia huonoista hetkistä. Tallennetut hetket ovat valikoituja ja kyllä ihminen luontaisestikin joskus unohtaa ne ikävät asiat.”

Miten osaisi antaa myötätuntoa ja apua pienten lasten vanhemmille?

”Kannattaisi miettiä, onko jotain, miten voisi auttaa. Voisinko vaikka ehdottaa, että otan lapsen pariksi tunniksi hoitoon? Miettiä, mikä voisi tuoda iloa ja helpotusta. Hyvä huomioida se, että vaikka itsellä pikkulapsiaika olisikin mennyt helposti, se ei tarkoita, että se toisella menee. Voi olla huolta vaikkapa lapsen erityishaasteista, toimeentulosta tai terveydestä.”

”Arjessa ei nykyään enää ole välttämättä luonnollista tukiverkkoa. Ollaan muutettu uudelle paikkakunnalle tai omat vanhemmat saattavat tarvita jo itse hoitoa sen sijaan, että voisivat auttaa lasten hoidossa.”

Millaista apua yhteiskunta tarjoaa?

”Perhevapaita ja työajan lyhennyksiä kannattaa hyödyntää, jos vain voi. Neuvola on varmasti se paras paikka kysyä, mitä apua juuri omassa kunnassa on. Neuvolassa kannattaa myös rehellisesti vastata, kun kysytään jaksamisesta.”

”Mannerheimin lastensuojeluliitolla on valtakunnallisia vanhemmuuden tuen palveluita, joissa voi asioida nimettömän. Sieltä osataan tarvittaessa myös ohjata eteenpäin. Meillä on myös lastenhoitoapua ja ihan paikallisesti muun muassa perhekahviloita, joissa saa pienen hengähdyshetken.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut