Ei ole pakko maistaa! – Mustametsän päiväkodissa Tampereella ruokarohkeus kasvaa leikkimällä

Mustametsän päiväkodissa lapsia rohkaistaan kokeilemaan uusia makuja leikin ja ilon kautta. Ruokailutila voi vaikka muuntautua ravintolaksi, jossa on tunnelmavalaistus.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen kaikki maistavat saman väristä syötävää aina yhtä aikaa. Lauri Heikkilä, 4, ja Ilari Viheriälehto, 5, kurottelevat kilpaa lautasta kohti. Silva Torvinen, 5, on jo oman maistiaisensa syönyt.

22.5. 7:43

Aamulehti

Pöytään on katettu useampi lautasellinen värikästä syötävää: porkkanaa, vesimelonia. pinaatinlehtiä, popcornia, ananasta ja monta muuta. Pöydän päädyssä on värihyrrä, jonka päällä törröttää ananas.

Mustametsän päiväkodin Villivaahtera-ryhmä on kerääntynyt pöydän ympärille. Osallistujia kiinnostaisi jo aika paljon kuulla, mitä hyrrällä tehdään ja miksi pöydällä on niin paljon syötävää.

”Tänään meille on laitettu tällainen värihyrrä, ja tuolla keskellä on maisteltavia asioita. Saatte tulla vuorotellen pyörittämään hyrrää ja sitten maistaa sen väristä asiaa, mihin hyrrä osuu”, varhaiskasvatuksen opettaja Essi Nevala kertoo lapsille.

Ensimmäiset pyöräytykset osuvat punaiseen ja vesimelonit uppoavat nopeasti parempiin suihin. Valkoistakin sektoria toivotaan erityisen paljon, se kun tarkoittaisi popcornia.

Mikä?

Ruokailoa varhaiskasvatukseen

Tavoitteena myönteinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen sekä monipuoliset ruokailutottumukset.

Auttaa lapsia kiinnostumaan kasviksista ja uusista ruoista itse tekemällä ja osallistumalla.

Kannustaa myönteiseen ruokapuheeseen.

Opettaa ruoasta yhdessä aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, tekemällä ja leikkimällä.

Ruoka on monipuolisesti läsnä leikeissä ja suunnitellussa toiminnassa.

Lähde: Neuvokas perhe

Leikin varjolla

Leikki on osa Mustametsän päiväkodin ruokakasvatusta, jonka perimmäinen idea on tutustuttaa lapsia uusiin makuin ilon ja kannustamisen kautta.

Suomen Sydänliiton lapsiperheasiantuntija Anne Kuusisto kertoo, että lasten ruokakasvatusta on kehitetty Tampereella osana Kokoava-hanketta. Sydänliiton Neuvokas perhe -toiminnan avulla tuetaan varhaiskasvatuksen henkilöstöä ruokailon jalkauttamisessa arjen käytöntöihin.

Vähitellen viisari osuu jokaiselle sektorille. Leikin varjolla lapset maistavat uusia makuja vähän huomaamatta. Kuusisto kertoo, että Tampereella on jo pitkään ollut käytössä Sapere-toimintamalli, jossa ruokiin tutustutaan monipuolisesti aistien avulla. Nyt ruokakasvatusta on innostuttu kehittämään entisestään.

”Tällaisten toimintamallien avulla saadaan lisättyä lasten ruokaoppimista myönteisten kokemuksien kautta.”

Toivo Granroth saa kokeilla hyrrää ensimmäisenä. Se osuu punaiselle. Granroth tietää heti, mitä osuma tarkoittaa ja osoittaa reippaasti oikeaa kasvista monen vaihtoehdon joukosta.

Lyyli Karjalainen, 1, tunnustelee Jaana Korobenikovan sylissä varovaisesti, miltä rusina tuntuukaan suussa. Hugo Fast, 4, odottaa omaa pyöritysvuoroaan sivusta seuraten.

Kuvallinen ruokalista

Ruokahetkien yhdistäminen leikkiin on Nevalan mukaan tuttua. Aiemmin lapset ovat muun muassa päässeet leikkimään ravintolaa. Silloin laitettiin musiikkia taustalle ja himmeämmät valot. ”Ekan kerran jälkeen seuraavana päivänä tuli jo kyselyä, että onko meillä taas se ravintola?”

Yksi suurimpia ponnistuksia on ollut kuvallinen ruokalista, jossa on koko viikon ruokalista kuvina. ”Lapset ovat ottaneet tämän itse tosi hyvin ja tietävät sen avulla, että tänään on vaikka ruokana lihapullia.”

Vihreällä sektorilla viinirypäleet vievät alkuun voiton pinaatin lehdistä. Yksi rohkea maistelija löytyy lopulta. Hugo Fastille, 4, pinaatti on tuttu ja mieluinen. ”Tiedän sen lättypinaatista!”, hän kertoo ja maistelee tottuneesti vihreitä lehtiä.

Kaverin esimerkki tekee tehtävänsä ja kolmannella kierroksella useamman suuhun eksyy viinirypäleen sijaan vihreä pinaatti.

Myös Nevala on huomannut, että lapset kannustavat nykyisin enemmän toisiaan. ”Kaveri saattaa sanoa toiselle, että kyllä sinä voit maistaa, se on hyvää.”

Miltä tuntuu ananaksen karhea kuori? Syötäviin voi tutustua myös tunnustelemalla. Silva Torvinen, 5, nappaa tottunein ottein lautaselta keltaista syötävää.

Sitten on mehutarjoilun aika! Tarjolla on erilaisia makuvesiä, joista jokainen saa valita suosikkinsa. Opiskelija Kristiina Kursinius tarjoilee juotavaa Malla Fagerlundille 3, ja Silva Torviselle, 5. Pöydän ympärillä vuoroaan odottavat Sohvi Ruponen, 2 (vas.), Lauri Heikkilä, 4, Ilari Viheriälehto, 5, ja Osama Hamada, 4. Taustalla myös päiväkodin henkilökunnasta Jaana Kobernikova ja Essi Nevala.

Ruokarohkeat maistelijat

Maistuuko se keltaiselta? Asiaa pohditaan hetki keskittyneesti. ”Maistuu rusinalta!”, arvelee Lauri Heikkilä, 4. ”Puput syövät porkkanaa!”, muistuttaa joku vierestä.

Vaikka kaikki ei maistu kaikille, on ilo ja rentous läsnä koko ruokahetken ajan. Kaukana ovat ne ajat, kun kaikkea oli pakko maistaa ja lautanen syödä tyhjäksi.

Kuusiston mukaan tärkeässä roolissa ovat olleet koko työyhteisön yhteiset kehittämishetket, joissa on mietitty yhteisiä toimintatapoja, jaettu hyviä ideoita ja syvennetty ruokakasvatuksen pedagogista osaamista.

Ruokahetken lopussa lapset ovat jo säntäilleet omiin leikkeihinsä. Sektoreissa on jäljellä vain hieman porkkanaa ja paprikaa. Kaikki muu on kadonnut lasten suihin. Jokainen on rohkaistunut maistamaan jotain.

Pyöräytysvuorossa oleva Lotta Niittylahti ilahtuu, kun viisari osoittaa jälleen punaista sektoria. Se tarkoittaa vesimelonimaistiaisia.

Tampereella hankkeessa on ollut mukana myös Pirkanmaan Voimia oy. Heidän kauttaan päiväkodit ovat voineet tilata muun muassa salaattiaineksia niin, että lapset pääsevät itse pilkkomaan ja tekemään.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut