Tampereella aloittaa tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille tarkoitettu vertaistukiryhmä, jossa vanhemmat voivat jakaa koulun aloitukseen liittyviä ajatuksia ja tunteita

Kun kouluvuosi lähestyy loppuaan, joissakin perheissä ajatukset siirtyvät jo kohti tulevaa syksyä. Esikoulun nyt päättävät aloittavat kesän jälkeen koulutaipaleensa. Se tarkoittaa monia muutoksia arkeen etenkin, jos kyseessä on perheen ensimmäinen koululainen.

Muutokset voivat mietityttää ja aiheuttaa huolta. Tukea tähän vaiheeseen ei kuitenkaan ole juuri ollut tarjolla.

Tämä tarve huomattiin myös Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa. Aihetta pohdittiin yhdessä Perheiden talon ja Perhepiste Nopean sekä Lasten ja nuorten keskuksen Perheystävähankkeen kanssa. Ideoinnin tuloksena päätettiin perustaa pilottina Esko-vertaisryhmä. Ryhmässä vanhemmat voivat jakaa koulun aloitukseen liittyviä ajatuksia ja tunteita. Ensimmäinen tapaamiskerta on 6.5., mutta mukaan ehtii myös myöhemmin.

Vertaistukiryhmän ydintarkoitus on vahvistaa perheitä ja vanhempia uudessa arjessa. Kun koulu alkaa, lapsen itsenäistymisessä tapahtuu iso harppaus. Päiväkodissa on vielä helpompi kuulla kuulumiset ja oppia tuntemaan ryhmän lapset ja aikuiset, kun heitä tapaa lasta hakiessa. Koulun suuntaan yhteys on erilainen ja lapsen vastuu isompi.

Vaikka moni asia muuttuu, uutta kohti voi suunnata luottavaisin mielin, jos ottaa asioista selvää. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Hanna Rajalin haluaa viestiä vanhemmille, että koulun aloitus on myös iloinen asia ja hieno elämänvaihe.

– Se vanhemmuus, mikä jo on, usein riittää, Rajalin sanoo.

Kokosimme yhteen yleisimpiä kysymyksiä, joita vanhemmat pohtivat ennen koulun alkua, ja Rajalinin sekä Maritza Veijan ja Perhepiste Nopsan työntekijöiden vastaukset niihin.

1. Koulun aloitus jännittää

Moni lapsi jännittää ainakin vähän koulun alkua. Näin voi olla, vaikka lapsi vaikuttaisikin innostuneelta ja reippaalta. Puhukaa kouluun liittyvistä tunteista paljon ennen koulun alkua. Jos tämä tuntuu vaikealta, voit käyttää apuna erilaisia mittareita ja kuvia. Näitä löytyy esimerkiksi Mieli ry:n nettisivuilta. Keksikää kouluun liittyviä kivoja juttuja, joita odottaa. Anna lapselle lupa jännittää.

2. Lapsen itsenäistymisen tukeminen

Koulun aloittamisen myötä lapsen elämänpiiri laajenee. Itsenäistyminen ei tapahdu yhdessä yössä eikä kaikkea tarvitse osata heti. On tärkeää, ettei lapsi ei tunne olevansa huono, vaikka kaikki ei onnistuisikaan heti. Kannusta ja kehu pienistäkin edistysaskelista sekä siitä, että yrittää. Kerro, missä kaikessa hän jo pärjää, ja nosta esiin onnistumisia. Muista kehua paljon ja kaikesta!

3. Omat kouluaikaan liittyvät muistot

Jokaisella meistä on omakohtainen kokemuksemme koulumaailmasta. Omat muistot voivat aktivoitua lapsen aloittaessa koulunkäynnin. On tärkeää, että pystyt käsittelemään ennakkokäsityksesi itsenäisesti. Jos omien tunteiden käsittely tuntuu vaikealta, pyydä apua. Vaalikaa yhdessä koulumyönteistä ilmapiiriä. Nykyajan koulu on ihan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten.

4. Turvallisuus koulun alkaessa

Koulun alkaessa suuri osa alkaa kulkea koulumatkoja itsenäisesti. Tutustukaa reittiin etukäteen. Jos lapsi joutuu olemaan kotona yksin ennen koulupäivää tai sen jälkeen, sopikaa, mitä on sallittua tehdä ja mitä ei. Moni ekaluokkalainen saa koulun alkaessa ensimmäisen kännykän. Opetelkaa yhdessä sen käyttöä, kuten viestittelyä. Keskustelkaa turvallisesta käytöstä ja rajoista. Huolehdi siitä, ettei lapsi pääse aikuiselle tarkoitetuille sivustoille.

5. Kaverisuhteet

Lapsi oppii sosiaalisia taitoja harjoittelemalla ja ottamalla mallia muilta. Voit vahvistaa lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymistä kiinnittämällä huomiota omiin tunteisiin ja toimintaan sosiaalisissa tilanteissa. Anna lapselle mahdollisuuksia harjoitella ja rohkaise kohtaamisiin muiden kanssa. Ole kiinnostunut lapsesi kavereista ja vaihda yhteystietoja vanhempien kanssa.

6. Lapsen tunnemyrskyt

Lapsi käy koulun alkaessa läpi monenlaisia tunteita. Samalla, kun vastuu kasvaa, täytyy yhtäkkiä osata valtavasti uusia asioita. Jos vielä koulupäivän jaksaa sinnitellä, paine saattaa purkautua kotona tunteenpurkauksina ja käytöksen taantumisena. Silloin on hyvä muistaa, että vaihe on hyvin tavallinen. Puhukaa lapsen kanssa kaikista tunteista, myös ikävistä. Älä suutu huonosta käytöksestä vaan näytä itse mallia, miten vaikeita tunteita käsitellään.

7. Perheen jaksaminen

Koulun aloitus on iso askel koko perheelle ja se voi viedä ylimääräistä energiaa. Lapset ovat erilaisia. Toiset sopeutuvat nopeammin kuin toiset. Varaa koulun alkuun riittävästi aikaa kiireettömään yhdessäoloon ja lepoon. Iso koululainenkin kaipaa vielä syliä ja halauksia. Keventäkää arjesta hetkeksi pois kaikki ylimääräinen. Salli myös itsellesi lepohetkiä ja varaa aikaa kivalle tekemiselle.