Suomalais­vanhemmat kuuluvat maailman uupuneimpien joukkoon, ja syykin selvisi tutkimuksessa - Perhe - Aamulehti

Suomalaisvanhemmat kuuluvat maailman uupuneimpien joukkoon, ja syykin selvisi tutkimuksessa: ”Ties mitä pitää mukamas tehdä, että lapsesta tulee normaali”, sanoo kahden lapsen äiti

Yhteensä 42:ta maata koskevassa vertailussa suomalaiset vanhemmat olivat seitsemänneksi uupuneimpia. Uupumukselle altistavat yksin pärjäämisen kulttuuri sekä suoritus- ja kilpailukeskeisyys.

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että vanhempien uupuminen on ilmiönä maailmanlaajuinen.­

20.12.2020 7:03

Suomalaiset vanhemmat kuuluvat maailman uupuneimpien vanhempien joukkoon, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus.

Yhteensä 42:ta maata koskevassa vertailussa suomalaiset vanhemmat olivat seitsemänneksi uupuneimpia: Suomea enemmän vanhempien uupumusta raportoitiin Puolassa, Belgiassa, Egyptissä, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä.

Esimerkiksi ruotsalaiset vanhemmat olivat vasta sijalla 21.

Vähiten uupumusta koettiin Thaimaassa ja muissa Aasian maissa.

International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -niminen tutkimus on ensimmäinen, joka keskittyy juuri vanhempien uupumisen tarkasteluun eri maissa ja kulttuureissa. Ilmiö on tunnistettu vasta viime vuosina.

– Ilmiö eroaa työuupumuksesta ja vanhemmuuden stressistä. Sillä on omat syntytekijänsä ja seurauksensa, kertoo hyvinvoinnin psykologian dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistosta.

Sorkkila vastaa tutkimuksen Suomen-osuudesta yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa.

Yksilökeskeisyyden vaikutusta?

Tutkimuksessa löytyi myös syy, joka altistaa vanhemmat uupumukselle. Se on kulttuurin yksilökeskeisyys, joka tarkoittaa väljiä sosiaalisia verkkoja ja oletusta siitä, että ihminen pärjää yksin ja pitää huolta itse itsestään.

– Tuloksista näkyy selvästi, että uupuneita vanhempia on keskimäärin enemmän yksilökeskeisissä maissa, Sorkkila sanoo.

Yksilökeskeisyyden vaikutus uupumiseen on huomattavasti suurempi kuin muiden kulttuuristen arvojen, maiden välisten taloudellisten erojen tai yksilöön ja perheeseen liittyvien taustatekijöiden.

Länsimaissa vanhemmuus voidaan kokea suorituksena tai kilpailuna. Tämä näkyy Sorkkilan mukaan myös Suomessa.

Sorkkilan ja Aunolan aiemmissa tutkimuksissa on noussut esille vanhemmuuteen liittyvä paine ja stressi. Suomalaisvanhempien uupumus johtuu niiden mukaan eniten täydellisyyden tavoittelusta, ja äidit ovat isiä uupuneempia.

Viime aikoina on alettu puhua paljon intensiivisen vanhemmuuden ja jatkuvan läsnäolon vaatimuksesta, Sorkkila kertoo.

”Äidit kilpailevat keskenään siitä, kenen lapsi saa syödäkseen luomuvihanneksista tehtyjä soseita.”

Äidit kilpailevat keskenään

Varsinaissuomalainen kahden lapsen äiti Hanna, 33, tunnistaa vanhemmuuteen liittyvän suorittamisen ja kilpailemisen kulttuurin.

Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi.

Hanna on kokenut, kuinka äidit kilpailevat keskenään siitä, kenen lapsi saa syödäkseen luomuvihanneksista tehtyjä soseita ja kuinka tärkeää on harjoitella sormiruokailua.

– Näitä ohjeita on lukuisia. Ties mitä pitää mukamas tehdä, että lapsesta tulee normaali. Yksi tuttavani kertoi, että hänelle oli jo synnytysosastolla kauhisteltu, ettei tuttia saa käyttää, kun se on niin huonoksi lapselle.

Ensimmäisen, nyt viisivuotiaan lapsensa kohdalla Hannasta tuntui, että muut äidit olivat välillä todella syyllistäviä toisia äitejä kohtaan. Mieleen ovat jääneet etenkin kohtaamiset musiikkileikkikoulussa ja leikkikentillä.

– Kun kerroin muille äideille, että olen palaamassa äitiysvapaalta 80-prosenttisesti töihin, sain osakseni kauhunsekaisia reaktioita. Yksi sanoi suoraan: ”Miten sinä pystyt palaamaan töihin – eihän lasta voi jättää hoitoon, kun tulisi niin kova ikävä!”

Lasten isä ei ole Hannan mukaan saanut vastaavia kommentteja.

Kuljetus- ja logistiikka-alalla työskentelevä Hanna kertoo, että uuden oppiminen ja haastavat työtehtävät tuottavat hänelle hyvää oloa. Se tekee hänestä myös paremman äidin ja puolison.

– Silti tuntemattomien kommenteista tulee ahdistunut olo ja koen riittämättömyyden tunnetta siitä, etten ole lasten kanssa.

Maailmanlaajuinen ilmiö

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että vanhempien uupuminen on ilmiönä maailmanlaajuinen.

Vanhemmuuden uupumuksen keskiarvo laskettiin 23 kysymykseen perustuvalla Parental Burnout Assessment -mittarilla. Kysymykset mittaavat uupumuksen neljää osa-aluetta: uupumisasteista, vanhemmuuteen liittyvää väsymystä, syvää tympääntymistä vanhemmuuden rooliin, emotionaalista etääntymistä lapsista ja negatiivista muutosta omassa vanhemmuudessa.

Vastauksien perusteella saadaan tietoa vanhemman uupumuksen keskimääräisestä tasosta ja esiintyvyydestä.

Uupumus ei lähde nukkumalla, Sorkkila määrittelee. Vanhempaa voi ahdistaa illalla ajatus seuraavasta aamusta lasten kanssa. Lisäksi uupumuksen myötä vanhemmuudesta katoaa merkitys: se alkaa kyllästyttää ja ärsyttää.

Lapsen ja vanhemman välinen lämpö, läheisyys ja leikki katoavat, koska uupunut vanhempi jaksaa juuri ja juuri laittaa ruokaa ja siivota. Lisäksi vanhempi voi kokea, ettei ole yhtä hyvä vanhempi kuin aiemmin, ja siihen liittyy voimakasta syyllisyyttä ja häpeää.

Arki yksin

Perheenäiti Hanna havahtui tänä syksynä siihen, että hän on uupunut.

Hänellä on myös toinen, nyt yksivuotias lapsi. Kun Hanna palasi maaliskuussa toiselta äitiysvapaaltaan töihin, hän teki ensin kolmepäiväistä viikkoa. Perhearjen lisäksi korona-arki toi palettiin omat uuvuttavat piirteensä, kuten etätyöskentelyn opettelemisen.

Lähellä asuvien isovanhempien hoitoapua ei voinut koronaepidemian takia mahdollisen tartuttamisen pelossa pyytää kuten ennen. Samaan aikaan Hanna on ollut huolestunut läheistensä terveyden puolesta sekä seurannut tartuntalukuja ja muuttuvia suosituksia. Arki väsytti.

Syksyllä tuli pysäytys.

Syitä uupumukseen oli monia. Jälkikäteen Hanna ymmärsi, ettei arjessa ollut töiden ja lapsiperhearjen pyörittämisen lisäksi juuri muuta. Koska perhe oli kotona töissä ja töiden jälkeen, kodin ylläpidossa olikin isompi työ kuin aiemmin. Myös noin vuosi sitten tapahtunut läheisen kuolema aiheuttaa Hannalle yhä suurta surua.

– Sitä ajautuu helposti siihen, että puskee vaan läpi. Kun kyllähän sitä haluaisi kaiken muunkin päälle, ettei lattialla olisi murusia ja sotkua kaikkialla, hän sanoo.

– Armollisuus itseä kohtaan on tullut vasta lähiaikoina uupumisen jälkeen. Olen vaatinut itseltäni paljon, ja sisäinen puhe ei ole aina ollut kaunista.

Nyt Hanna on hakenut ja saanut ammattiapua. Hän on opetellut joustamaan kodin siisteydestä.

– Tärkeintä on, että lapset ovat terveet ja perhe onnellinen. Lisäksi pyrin, että arjessa olisi tilaa asioille, jotka mahdollistavat lepäämisen.

Ristiriita

Hanna kertoo ymmärtävänsä, että läheiset ja tuttavat antavat ohjeita rakkauttaan. Yhteiskunnan suunnalta tuleva paine naisia kohtaan on jo eri asia.

– Usein sanoma, mitä yhteiskunnalta naiselle tulee, on se, että lasten kanssa pitää olla, kun he ovat vielä pieniä – että uraa ehtii tehdä myöhemminkin, Hanna arvio.

– Mielestäni on ristiriitaista, että Suomessa puhutaan siitä, että syntyvyys on laskussa ja lapsia pitäisi tehdä enemmän, mutta samalla lasten saaminen pienentää eläkettä ja hidastaa urakehitystä. Koen, että työssä käyville äideille tuki on joko piilossa tai siitä ei vaan puhuta. Kuinka moni äiti voi sanoa, että tuntee saaneensa tukea yhteiskunnalta uran ja perheen yhdistämiseen?

Ruotsissa toinen tilanne

Tutkija Matilda Sorkkila kertoo, että Suomen tulos vanhempien uupumusta käsittelevässä vertailussa yllätti.

– Suomessa on hyvät neuvolapalvelut ja järjestelmät, mutta jokin vanhempia uuvuttaa.

Kiinnostavaa vertailun tuloksissa on myös Ruotsin sijoitus. Vaikka maa on yhtä lailla yksilökeskeinen ja niin perhepolitiikka kuin kulttuuriarvotkin ovat Suomen kanssa samankaltaisia, Ruotsi oli uupuneiden vanhempien määrän perusteella paljon kauempana listan kärjestä.

Sorkkila on pohtinut, liittyykö tämä siihen, että ruotsalaiset isät käyttävät ahkerammin vanhempainvapaita tai että ruotsalaiset vanhemmat tekevät useammin osa-aikatöitä.

– Eli ollaanko Ruotsissa joustavampia vanhemmuuden ja työn yhteen sovittamisessa?

Konkreettinen apu

Hanna on kokenut, että Suomessa esimerkiksi neuvolasta on ollut vaikeaa saada konkreettista tukea. Hän kertoi siellä nuoremman lapsensa uniongelmista, mutta perhettä kehotettiin vain koettamaan pärjätä.

– Se valvominen ja jatkuva väsymys ovat kyllä vaikuttaneet uupumukseen vahvasti. Tuli sellainen olo, että pitää vain jaksaa. Ajatus siellä taustalla vaikutti olevan, että kaikki muutkin jaksavat, mikset sinä.

Monet suomalaisvanhemmat kertoivat myös uupumustutkimuksessa jääneensä yksin ja ilman apua.

Uupumus lisää ongelmia

Sorkkilan mukaan vanhempien uupumusta on tärkeää tutkia, sillä se selittää tutkimusten mukaan noin kolmanneksen lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta. Ilmiön tunnistaminen auttaa puuttumaan asiaan ajoissa.

Toiseksi asiasta puhuminen voi karistaa vanhempien kokemaa syyllisyyttä ja häpeää.

– Suomessa on uupumus on yhä tabu ja vanhemmat kokevat uupumisestaan paljon syyllisyyttä ja häpeää. On ajateltu, että vanhempien pitää vain jaksaa.

Kansainvälisen vertailun tulokset voivat Sorkkilan mielestä auttaa suomalaisia näkemään kulttuurisen kuplansa ulkopuolelle. Hän kertoo itse kokeneensa pysäyttävän hetken reissullaan Intiassa muutama vuosi sitten.

– Olin täydessä bussissa, jossa lapsi alkoi itkeä. Suomessa tavallisten paheksuvien katseiden sijaan lasta alettiin kierrättää pitkin bussia ja kukin yritti vuorollaan saada itkua loppumaan.

Yhteisökeskeisessä yhteiskunnassa verkostot ovat tiiviimmät ja lasten kasvattaminen jakaantuu lähipiirin tai suvun kesken – joskus jopa kokonaisen kylän.

– Ehkäpä Suomessakin voitaisiin suhtautua vanhemmuuteen lempeämmin ja armollisemmin, Sorkkila sanoo.

Lue lisää: Tämä viiden kohdan menetelmä rauhoittaa lohduttomasti itkevän vauvan – Tutkija Elina Botha kertoo, mitä haittaa itkuisuudesta voi olla pienokaiselle

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?