Läksyjen tekeminen on vaikeaa – näin autat lasta - Perhe - Aamulehti

Näin autat lasta, kun läksyjen tekeminen on vaikeaa – vanhemman on opeteltava ensin tämä yksi asia

On kaksi avainsanaa, kun vanhempi auttaa lasta läksyissä: rauhassa ja yhdessä.

17.8.2017 17:10

Joissakin perheissä pienten koululaisten läksyjen teko on haastava hetki sekä lapselle että vanhemmille.

Jos lukeminen tai laskeminen eivät suju ihan rasvattuna, läksyjen kanssa voi vierähtää perheessä kaksikin tuntia, kuten eräs vanhempi kuvailee:

–Matematiikka on lapselleni vaikeaa. Hän arvailee vastauksia. Läksyjä oli eilenkin koko aukeamallinen. Välillä lapsi huutaa, välillä minä. Välillä minä menen muualle puhaltelemaan, ja toinen vanhempi tulee jatkamaan lapsen kanssa läksyjen tekoa. Kauhulla odotan sitä, kun vielä englantikin alkaa.

Toinen vanhempi puolestaan kertoo, että hänen pikku koululaiselleen äidinkielen läksyihin motivoituminen on vaikeaa: lapsi lukee hyvin hitaasti, lukuvirheitä tulee paljon ja kirjaimet tuppaavat menemään välillä sekaisin sekä lukiessa että kirjoittaessa.

–Monesti lapsi tulistuu ja heittää kirjan menemään kuin frisbeen. Jos kirjoitusvirheitä on tullut monta ja niitä pitää korjata, hän saattaa kumittaa kohtaa niin turhautuneesti, että sivuun tulee reikä. Kaikki menee lopulta hyvin, jos vain jaksan itse hillitä hermoni. Joskus jätämme loppujen läksyjen teon suosiolla aamuun, koska väsyneenä lapsi ei jaksa.

Ota puheeksi opettajan kanssa

Miten vanhempi voisi kannustaa lasta läksyjen teossa, Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru?

–Oleellisin asia kaikessa vanhemmuudessa on, että otetaan rauhassa, rennosti ja vedetään henkeä. Yritä pitää kotona rentoa tunnelmaa yllä. Se auttaa oppimaan.

–Jos elämä menee kirjojen heittelyksi, asiasta kannattaa heti kertoa opettajalle, jottei stressi pääse pitkittymään.

–Jos kaikki illat menevät siihen, että saadaan alakoululaisen läksyt tehtyä, se on pulma. Opettajan kanssa tulee jutella, miten oppimista voi tukea koulussa ja kotona.

Onko syöty, entä nukuttu?

Laru kehottaa miettimään, miten kotielämää voisi saada rauhallisemmaksi. Ensin on hyvä tsekata perusasiat: ovatko lapsi ja vanhempi syöneet? Ovatko nukkuneet tarpeeksi? Onko saatu happea?

Onko kaikilla ollut rauhoittumisaikaa eli aikaa olla omien ajatustensa kanssa?

–Harrastuksia ei saa olla liikaa, jotta läksyjen teolle ja kavereillekin jäisi aikaa. Oppiminen voi olla haasteellista, jos arjessa ei ole tilaa.

Lapsella voi myös olla haasteita oppimisessa, esimerkiksi lukihäiriö.

–Pitää ymmärtää, millainen lapsi on ja missä asioissa hän tarvitsee tukea.

Rauhoita lapsi

Mitä sanoa tulistuneelle tai turhautuneelle lapselle?

–Pitää rauhoittaa lapsi sanomalla "ei ole mitään hätää", ottaa katsekontakti, koskettaa nätisti ja sanoa: pidetääs pieni tauko, käydäänpä juomassa vaikka hetki kaakaota tai lasi vettä tai luetaan hetki Aku Ankkaa tai muuta kirjaa. Palataan sitten asiaan.

Jos lapsi on heittänyt kirjan, kuka sen sieltä hakee?

–Lapsi ja vanhempi voivat miettiä yhdessä, kuka sen kirjan tuolta nyt hakee. Kenen se on? Vanhempi voi sanoa, että "mä voin auttaa sua sen hakemisessa". Ja jos kirja on mennyt rikki, voi sanoa, että "me voidaan teipata se yhdessä".

Vanhemman tulee muistuttaa, että tavaroita ei saa rikkoa tahallisesti – eikä saa satuttaa itseään tai muita.

Näin hillitset itseäsi

Kysymyksien kysymys: Miten vanhempi voisi itse säilyttää hermonsa?

–Vanhemman pitää huolehtia,että hän on itse rauhallisella mielellä, mieluusti myös syönyt. Vanhemman pitää katsoa, että hänellä on aikaa asettua tukemaan lasta läksyissä. Silloin puhelin ei ole esillä eikä käydä Facebookissa.

–Jos huomaa olevansa suuttumassa, täytyy ottaa aikalisä, vetää henkeä ja sanoa, että minua hermostuttaa, nyt minun täytyy pitää pieni tauko, minä haluan rauhoittua, mutta minä tulen kohta takaisin.

Sillä välin voi vaikka käydä vessassa tai käydä juomassa kupin kahvia.

Suuttumuksenhallintaa voi oppia sekä lapsena että aikuisena.

Jos huusit jo

Entä, jos vanhempi on jo hermostunut ja huutanut itsekin?

–Kun menettää malttinsa, pitää ymmärtää, että on tehnyt väärin ja pyytää lapselta anteeksi. Pitää pyrkiä itse muuttamaan käyttäytymistään.

Miten pitää hermonsa silloin, kun on itsekin tosi väsynyt?

–Mieti, miten voisit arjessa ladata akkujasi paremmin, esimerkiksi nukkumalla enemmän, harrastamalla jotakin mieluisaa tai tapaamalla ystäviä.

Kun lapsi lopulta oppii, hän saa onnistumisen kokemuksia ja itsetuntoa.

Näytä itse rauhallista mallia

Läksyjen teossa, kuten kaikessa muussakin elämässä, lapsi opettelee käyttäytymismalleja vanhemmaltaan, Laru sanoo.

Jos vanhempi tuo töitä kotiin, miten vanhempi käyttäytyy? Valittaako hän, että töitä on pakko tehdä? Huutaako? Lennättääkö hän puhelimen melkein seinään? Vai vetääkö hän henkeä ja alkaa asettua kotiasioihin rauhallisesti?

Näyttääkö vanhempi ärtymyksensä siitä, että hänen on tehtävä kotitöitä?

Jos vanhempi ei tee erilaisia asioita mielellään, mistä lapsen voisi olettaa oppivan hyvää mallia läksyjen tekoon?

Aikuisen tehtävä on toimia lapsen tukena.

–Oleellista on ylläpitää tunnetta, että oppiminen on kivaa, ja että oppiminen eri asioissa jatkuu läpi koko elämän. Se on hieno asia! Sekä vanhempi että lapsi oppivat koko ajan.

–Lapsi ja vanhempi voivat keskenäänkin miettiä, miten oppisin hillitsemään itseäni, kun tulistun. Jos itsehillintä on vanhemmallekin haastavaa, vanhemman täytyy opetella sitä ja näyttää itse lapselle mallia.

Oppia voi hakea esimerkiksi Raisa Cacciatoren teoksista Kiukkukirja: Aggressiokasvattajan käsikirja – vauvasta kouluikään tai Kapinakirja – Aggressiokasvattajan käsikirja koululaisesta aikuiseksi.

Saako palkita?

Onko järkeä motivoida lasta läksyjen tekoon palkitsemalla?

–Palkinnon pitäisi olla se, että lapsi oppii uutta taitoa, psykologi Suvi Laru vastaa.

–Lapselle on hyvä opettaa, että kaikki asiat elämässä eivät ole mukavia. Pitää myös pestä vessaa, laittaa astioita koneeseen ja tehdä töissä epämieluisiakin työtehtäviä.

–Lapselle voi sanoa, että nämä asiat kuuluvat koululaisen elämään. Että oppiminen on kasvamista, ja että on hieno taito, että oppii uutta.

Vanhemmat, kopitelkaa

Älä tee tehtäviä lapsen puolesta. Silloin lapsi ei opi. Mutta auta opiskelussa ja läksyjen teossa ja kuulustele asioita ennen mahdollisia kokeita, Laru sanoo.

l–Lapselle pitäisi opettaa, ettei kaikkea todellakaan aina voi osata, mutta rauhassa ja yhdessä on mahdollista oppia.

Voi myös miettiä, olisiko muita aikuisia, jotka voisivat välillä auttaa lasta läksyissä. Kuten isovanhemmat.

–Vanhemmat voivat myös miettiä, kumpi on parempi tukemaan läksyissä ja kumpi vanhempi voisi ottaa koppia jostakin toisesta asiasta? Voisivatko vanhemmat vaihdella tehtäviä keskenään?

Jos lapsi on iltapäiväkerhossa, voi kysyä iltapäiväkerhon ohjaajalta, onko heidän toimintatapansa sellainen, että lapsi voisi tehdä läksyt jo siellä.

Mieti aika läksyjen teolle

Milloin läksyt olisi hyvä tehdä? Päiviin olisi ylipäätään hyvä luoda jonkinlainen rytmi.

Voisi luoda rutiinin, että läksyt tehtäisiin aika nopeasti koulun jälkeen, sillä illalla lapsi on yleensä jo väsynyt, Suvi Laru pohtii.

Mieti, miten tämä onnistuisi juuri teidän perheessänne. Jos ongelmana on se, että kotiin tultua kaikilla on hirveä nälkä ja pitäisi alkaa tehdä ruokaa, niin voisiko ruoan tehdä valmiiksi jo illalla tai ostaa välillä valmista ruokaa?

Voidaan sopia, että läksyt tehdään heti ruoan jälkeen.

Voi myös ihan piirtää paperille, mitä teemoja meidän perheeseemme kuuluu, millaista meidän elämämme on. Nämä teemat ovat erilaisia kuin naapurilla.

–Voidaan katsoa tätä piirrosta ja kalenteria, miten voisimme suunnitella päivät niin, ettei hermo menisi.

–Pitää ymmärtää, että lapsen asiat usein määrittävät arkea. Auta myös lasta hahmottamaan aikaa, että mitä yhden illan aikana ehtii tehdä.

Stop: miksi?

Jos vanhempi polttaa jatkuvasti päreensä, on hyvä pysähtyä.

–Vanhemman kannattaa pohtia, mikä perheen tilanteessa on sellaista, että minulla menevät hermot koulutehtävien vuoksi.

Johtuuko kireys väsymyksestä?

Miten voisitte kaikki levätä enemmän? Mitä voisi jättää pois? Mistä voisi saada apua?

–Arjessa saattaa olla liikaa asioita, jolloin läksyt jäävät kello 21:een. Silloin kaikki ovat jo väsyneitä. Läksyjen tekoon pitää olla hetki, jolloin sekä lapsi että vanhempi jaksavat, Suvi Laru kannustaa.

Miksi lapsi arvailee

Moni pieni lapsi arvailee matematiikassa oikeita vastauksia tai sanoja lukiessaan oppikirjaa.

Psykologi Suvi Larun mukaan tällöin voi olla kyse siitä, että oppimisessa on haastetta, mikä voi aiheuttaa lapsessa häpeän tunnetta, jos lapsi itse tunnistaa asian.

Toinen vaihtoehto on, että lapsi turhautuu siitä, ettei hän heti osaa asiaa. Lasta tulee vain opettaa käsittelemään turhautumista: kaikkea ei voi koskaan osata heti, vaan täytyy jaksaa yrittää ja opetella.

Kolmas vaihtoehto voi olla, että lapsi haluaisi saada tehtävät tehtyä mahdollisimman nopeasti eikä jaksaisi sillä hetkellä keskittyä.

On oleellista, että aikuinen pitää malttinsa, pysyy rauhallisena ja keskittyy asiaan.

Jos kyseessä on oppimisvaikeus, siihen pitää hakea apua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos