Veli vai veljenpoika?

Pääkirjoitus: Tampereellakin nousee paljon uusia asuntoja, joihin pääsee kiinni "vain" myyntihinnalla. Kokonaissumma on kuitenkin maksettava tavalla tai toisella.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Veli vai veljenpoika?

Nostokurjet ovat tuttu näky Tampereella. Tältä näytti lokakuussa Näsijärven rannan rakennustyömailla.

Tunnettu sanonta kuuluu, että velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.

Suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut historiallisen korkeaksi, noin 128 prosenttiin. Erityisen nopeasti kotitalouksien velkaa on kasvattanut niiden osuus asunto-osakeyhtiöiden velasta, vaikkapa siis kotikerrostalon remonttilainasta. Vuonna 2010 taloyhtiölainojen kokonaissumman arvo oli noin seitsemän miljardia, viime vuonna jo lähes 17 miljardia (Yle 1.1.).

Taloyhtiölainojen merkitys suomalaisten kokonaisvelkaantumisasteessa on jo 15 prosenttiyksikköä. Finanssivalvonnan pääanalyytikko Sampo Alhonsuo kuvasi blogissaan joulukuussa asuinyhteisövelkojen nopeaa kasvua kirjoittamalla, että jos trendi jatkuisi kaksi vuotta, olisi kotitalouksien velkaantumisaste vuonna 2019 jo 133 prosenttia ja asuntoyhteisövelkojen osuus tästä 19 prosenttiyksikköä.

Asiantuntijat esimerkiksi Finanssivalvonnassa ovat olleet huolissaan erityisesti uusien asuntojen taloyhtiölainojen tuomasta piilovelasta.

Uuden asunnon hinnasta jopa 70 prosenttia voi olla yhtiölainaa. Tämä tarkoittaa, että asunnon myyntihinta on varsin alhainen, joten asuntoon pääsee niin sanotusti helposti kiinni pienemmällä lainamäärällä. Esimerkiksi Tampereen keskustaan rakentuvassa Luminaryssa erään kaksion myyntihinta on runsaat 91 000 euroa, velaton hinta taas runsaat 304 000 euroa.

Asuntosijoittajille taloyhtiölaina kannattaa, sillä sijoittajat voivat verotuksessa vähentää rahoitusvastikkeen vuokratuotoista.

Omaksi ostavaa voi houkuttaa sekin, että taloyhtiölainaa ei ensimmäisinä vuosina usein lyhennetä, joten vastikkeet nousevat vasta parin vuoden kuluttua.

Velka ei kuitenkaan katoa mihinkään taloyhtiövelkanakaan, vaan se on pystyttävä hoitamaan tavalla tai toisella. Nämä kulut täytyy ostata laskea ja arvioida tarkoin.

Samaan aikaan toisaalla pankkijätti Nordea on alkanut tarjota asiakkailleen jopa 35 vuoden lainoja (AL 8.1.). Pankin mukaan lainat kuitenkin mitoitetaan niin, että niistä pitäisi selvitä 25 vuodessa. S-Pankki alkoi jo aiemmin tarjota 45 vuoden lainoja tiettyihin kohteisiin.

Nordea viestii pitkän laina-ajan antavan suomalaisille mahdollisuuden sijoittaa säästyneitä rahojaan muualle ja kerryttää myös muuta kuin asunto-omaisuuttaan. Kolikon toisella puolella pitkä laina-aika kuitenkin tarkoittaa tuloja pankille. Näin pitkällä laina-ajalla korot ehtivät aivan varmasti heittelehtiä.

Finanssivalvontaa huolettaa tämäkin. Fivan apulaisjohtaja Jyri Helenius muistutti (Taloussanomat 8.1.), että pitkät laina-ajat lisäävät velkaantumista. Hän pohti myös, pitäisikö Suomessa säätää lainojen riittävän nopeasta lyhennysajasta.

Viime vuodet asuntolainatalouksissa on nautiskeltu pienistä ja miinusmerkkisistä koroista, mutta tilanne muuttuu, jos ja kun korot alkavat nousta.

Huolestuttavaa on, että Nordean viime keväänä teettämässä internetkyselyssä 24 prosenttia vastaajista ei tiennyt asuntolainansa korkoa ja 36 prosenttia sanoi, ettei ollut varautunut korkojen nousuun millään tavalla.

Suomalaisten odotukset tulevaisuuden taloustilanteesta ovat olleet myönteisiä, mutta niihin ei pidä tuudittautua asuntolainamarkkinoilla. Olennaista on selvittää kaikki ehdot ja laskea hyvin tarkkaan, että veloistaan ja menoistaan selviää tiukankin paikan tullen.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    ”Tunnettu sanonta kuuluu, että velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.”

    Mitä kunta edellä, sitä asukkaat perässä. Kunta toki saa valtionavustukset velkojensa päälle, kuten ratikka ja tunneli. Nyt vielä anotaan valtiolta tukea Näsinkallion liittymiin. Siis ”tätä-ei-kenenkään rahaa”, kun valtiot painattavat setelit ja kolikot?
    Kuntalaiset samaistuvat päättäjiin. Paitsi, että maksavat omat velkansa, maksavat myös asuinkuntansa miljoonavelat.

  • Nimetön

    Onko tarkoituksella ohitettu asuntokaupassa tontin vuokrasta kertyvä vastike, joka lisää
    asunnonostajan velvoitteita. Vuokratun tontin arvo tulee lisätä yhtiövelkaan.
    Todellinen yhtiövelka kasvaa yleisesti mainitusta 70% psta jopa 84 prosenttiin, arvioiden
    tontin arvon olevan 20% / kerrosneliö hinnasta. Lisäksi tontteja vuokraavat tahot nykyään ovat
    aivan muuta kuin, kuntia tai kaupunkeja jotka hakevat asukkaita ja verotuloja.
    Rahoituslaitosten ja asunnonostajan tulisi tutustua em. vuokrasopimukseen, jotka
    yleensä laadittu vuokranantajan ehdoilla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio