Suomi pelastettiin ensin demokratialla ja sitten vasta sotimalla

Pääkirjoitus: Satavuotista Suomea sopii juhlia monella tavalla. Mutta kansanvalta ei ole vieläkään itsestäänselvyys. Sitä pitää yhä puolustaa ja kehittää.

Lapin Kansan arkisto
Suomi pelastettiin ensin demokratialla ja sitten vasta sotimalla

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu niin sanottu perinteinen kattaus sinivalkoisine somisteluineen. Muitakin tapoja viettää juhlaa toki on.

Suomen itsenäisyyttä juhlittaessa sodat nousevat usein keskeisimpään asemaan. Kunniaa tehdään etenkin maamme puolesta ansiokkaasti taistelleille.

On kuitenkin luvallista nähdä Suomi muunakin kuin sodasta syntyneenä ja sotimalla säilytettynä itsenäisenä valtiona.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen esitti viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa arvokkaan tulkinnan Suomen historiasta.

Hän totesi, että ensisijaisesti Suomen pelasti demokratisoituminen.

Lipponen viittasi etenkin 1930-luvun jälkipuoliskoon. Sisällissodastaan selviytynyt maa eheytyi kansanvallan ansiosta, vältti ajautumisen autoritaariseen komentoon. Se teki mahdolliseksi, että itsenäisyyttä sitten puolustettiin yhteistuumin ja yhdessä rintamassa kahteen kertaan.

Kunnioittakaamme siis Suomen satavuotispäivänä myös kansanvallan sankareita.

Heihin kuuluvat esimerkiksi presidenteistämme väkevät laillisuusihmiset Kaarlo Juho Ståhlberg ja Pehr Evind Svinhufvud, joiden toiminta näyttää heijastuneen nykyisenkin valtionpään ajattelutapaan.

Heitä ovat myös Minna Canth, Tekla Hultin ja Miina Sillanpää, joilla oli suuri merkitys tasa-arvon nostamisessa asialistalle kansakunnan kasvuiässä.

Se, miten tärkeää työ on ollut, ilmenee siitäkin, että työtä on pitänyt täydentää näihin päiviin asti. Edelleen on tehtäviä, joissa on istunut vain miehiä: EU-komissaari, arkkiatri ja arkkipiispa esimerkkeinä mainiten.

Osaltaan kansanvallan ylläpitäjiä ovat tänään myös kaikki fiksut ja rehelliset ihmiset, jotka asettuvat ehdolle luottamustehtäviin, vaikka politiikan maine kaikkiaan on jälleen aika heikoissa kantimissa. Vaaleja ei voi pitää ilman ehdokkaita.

Olemme juuri nyt menossa kohti suoranaista vaalien sumaa. Kaikkiin tarvitaan ehdokkaita vaihtoehdoiksi, ja mieluiten tarvittaisiin kaikkiin vaaleihin eri ehdokkaita eikä kaksois- ja kolmoisroolien havittelijoita.

Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se ei ollut sitä maailmansotien välisenä aikana, eikä se valitettavasti ole juuri nytkään.

Maailman kaikissa suurvalloissa suuntaus on juuri nyt enemmänkin yhtä vahvaa johtajaa korostava kuin kansanvaltaisuutta kehittävä.

Omassa Euroopassamme nostavat päätään menneisyyden haamut poliittisina ääri-ilmiöinä – ja liian usein puettuna ikään kuin harmittoman populismin ilmiasuun.

Perusihmisoikeuksia kyseenalaistetaan, ja hyväksi koettua vallankäytön kolmijakoa nakerretaan erityisesti yrityksillä rajoittaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Puolan, Unkari ja muutaman muun EU-maan varoittavat esimerkit on otettava vakavasti.

Suomen sata vuotta ovat olleet selviytymistä, mutta paljon muutakin kuin selviytymistä.

Koska se on paljon muutakin, on satavuotisjuhlaankin sallittava monia erilaisia viettotapoja.

Saa polttaa sinivalkoisia kynttilöitä, muttei ole pakko.

Saa katsella kättelyjonoa Presidentinlinnassa, muttei ole pakko.

Saa katsoa kolme ja lukea kaksi versiota Tuntemattomasta, muttei ole pakko.

Koska demokratia on ollut ja on jatkossakin pelastuksemme, saamme sallia monta tapaa viettää juhlaa. Kunhan annetaan toisenkin juhlia tavallaan eikä tahallisesti loukata saati vahingoiteta ketään juhlimisella.

Se on siinä. Hyvä Suomi.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet