Kolumnit

Pyöriäisiä Tampereelle ja kauluskarhuja Ähtäriin!

Pyöriäisiä Tampereelle ja kauluskarhuja Ähtäriin!

Kronikka: Uusien delfiinien hankkiminen tuskin tulisi kuuloonkaan Tampereella. Miksi sitten ajatus pandoista Suomessa tuntuu hyvältä, pohtii toimittaja Minna Kurki.

Minna Kurki

Kiinassa, Jangtsejoessa, elää makeiden vesien rosopyöriäinen.

Selkäevätön nisäkäs on erittäin uhanalainen ja saattaa kuolla sukupuuttoon jo parissa vuosikymmenessä.

Mitä, jos tuotaisiin pari kappaletta tänne Tampereelle suojaan? Äkkiäkös ne Särkänniemen altaat taas viritellään, tai onhan meillä Ratinan suvanto. Tekisi hyvää myös matkailulle. Voisi sitten Paviljongin teras-, anteeksi, saunasta, katsella pyöriäisiä!

Idioottimainen ajatus, eikö.

Kun Särkänniemen delfiinit siirrettiin Kreikkaan, ajattelin koko onnettoman tarinan kertovan lopulta yhteiskunnastamme hyvää.

Kaukana on aika, jolloin oli hyvä idea pyydystää Meksikonlahdelta villejä nisäkkäitä ja asuttaa ne suomalaiseen betonibunkkeriin. Maailma muuttuu paremmaksi.

Tavallaan niin onkin. Esitys uudesta delfinaariosta ei enää menisi läpi.

Vuosikymmenten varrella suhtautumisemme eläimiin on muuttunut. Yhä useammin ajatellaan, että eläin on arvokas sellaisenaan, että eläimellä on oikeuksia. Eläintarhat ja delfinaariot tuntuvat ummehtuneilta ja lihansyöjääkin kiinnostaa, missä oloissa ruoka elää.

Toisaalta mikään ei tunnu muuttuneen.

Kun delfiineitä puuhattiin pois, Suomen valtio keksi haluta pandoja.

Hanke sinetöitiin presidentti Sauli Niinistön ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tapaamisessa huhtikuussa täysmittaisella pönötyksellä. Niinistö kiitti Kiinaa sen osoittamasta luottamuksesta, ja maa- ja metsätalousministeriö kieriskeli hunajassa. Ministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) sopimus oli "Suomen 100-vuotisjuhlan kansainvälisen yhteistyön huipentuma" ja kansliapäällikkö hehkui, miten on kunnia-asia "päästä osallistumaan tämän upean eläimen suojelutyötön".

Niin, vilpittömällä epäitsekkäällä hyvän asiallahan tässä ollaan.

Isopandojen suojelu ei todella ole ongelmatonta, mutta se on silti luultavasti rahallisesti maailman parhaiten suojeltu laji. Edistystäkin on tapahtunut niin, että viime vuonna Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN laski pandan uhanalaisuusluokituksen erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi.

Riemun sijaan jotkut kiinalaisviranomaiset hermostuivat. Financial Timesin (3.11.) mukaan he pelkäsivät pandan arvon laskevan paitsi taloudellisesti, myös poliittisesti. Ketä kiinnostaa varsin paksusti voiva karhu?

Ihan vielä huoleen ei näytä olevan syytä. Pandan kanssa sama uhkaluokitus on esimerkiksi kauluskarhulla, jota tapetaan ja kasvatetaan tarhoissa sen sappinesteen vuoksi. Silti kukaan ei ole hankkimassa pandan sijaan kauluskarhua Ähtäriin.

Vaikka sitä ei hehkuteta, pandat ovat bisnes. Pandojen vuosivuokran on yleisesti arveltu olevan noin miljoona dollaria vuodessa. Ehkä ennen raha kannatti, mutta San Diegon eläintarhan panda-asiantuntija arvioi Financial Timesille, että nykyisin pandat vievät enemmän kuin tuovat.

Ähtäriin pandojen on toivottu houkuttelevan 100 000 uutta kävijää ja kuuden miljoonan lisätuloja. Uuden uljaan pandatalon yhteyteen rakennetaan ravintola, jossa ihminen voi nauttia suojelusta ja siemailusta yhtä aikaa. MTV virittää apajille pandojen elämää jatkuvasti seuraavan kameran.

Tavallaan tässäkin on muutos. Vuonna 2017 meillä on edelleen eläintarhat, mutta nyt niissä on liveseuranta.

Vaan mitä tehdään, jos liveseuranta ei enää kiinnosta tai ravintola tyhjenee?

Ähtärin eläinhoitajat tekevät varmasti parhaansa hoidokkiensa hyväksi. Voi olla, että Ähtärin työ pandojen suojelussa osoittautuu käänteentekeväksi. Silti pelkään, että 150-vuotias Suomi häpeää vielä satavuotiaan ratkaisua.

Kirjoittaja on Aamulehden artikkelitoimittaja.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet