Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Paljastava tulolaskuri auttaa hahmottamaan sosiaaliturvan labyrinttiä

Työnteon pitää aina kannattaa, jaksavat poliitikot muistuttaa. Kuten useista arkielämän esimerkeistä tiedetään, näin asianlaita ei aina ole. Työtä ei kannata ottaa vastaan, koska se syö tarveharkintaisia etuuksia ja nostaa tuloveroa sen verran, että käteen jäävät tulot eivät kasva, tai lisääntyvät vain sen verran, ettei työn syrjään tarttumista koeta mielekkääksi. Kannustinloukun todellisia vaikutuksia tuloihin on ollut kuitenkin vaikea hahmottaa. Nyt apua on saatavilla. Me-säätiö ja THL ovat rakentaneet laskurin, joka näyttää miten tulot muodostuvat erilaisissa kotitalouksissa. Hiljattain julkaistulla laskurilla pystyy selvittämään, miten palkan määrä ja vuokrataso vaikuttavat käteen jääviin tuloihin, ja miten työttömyysetuudet, asumistuki ja toimeentulotuki muuttuvat ja vaikuttavat ansiotason muuttuessa. Tulolaskuri ei anna täysin eksaktia tilannekuvaa, mutta riittävän tarkan kuitenkin. Tällaiselle laskurille olisi ollut tarvetta jo pitkään, mutta valtiovallalla ei ole ollut kiinnostusta tarttua aiheeseen. Ilmeisesti julkisella puolella katsotaan, että sen osaksi riittää erilaisten tukien ja avustusten maksaminen ja periminen, mutta ei taloudellisen kokonaiskuvan piirtäminen kansalaisen avuksi. Aina voidaan selittää, että tulonsiirrot ja sosiaaliturvajärjestelmä ovat niin monisyisiä, että niiden pohjalta ei kannata alkaa luoda tulolaskurin tapaista menetelmää. Yksityisin varoin perustetussa Me-säätiössä oltiin toista mieltä. Säätiön perustajat eivät ole keitä tahansa henkilöitä, vaan peliyhtiö Supercellin myynnillä rikastuneet Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja . Säätiön tavoitteena on vähentää yhteiskunnallista eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Supercell-miehet ovat esimerkki siitä, että yrityskaupparahoja voi käyttää myös yhteiskunnallisesti tärkeisiin aiheisiin. Pelkistettynäkin tulolaskuri kertoo, miten vaikean työn edessä ollaan, kun sosiaaliturvajärjestelmää lähdetään uudistamaan. Kokonaisuudistuksesta odotetaan seuraavan hallituskauden keskeistä työsarkaa. Järjestelmän muuttaminen yksinkertaiseksi, läpinäkyväksi, kannustavaksi ja taloudellisesti järkeväksi on haastavaa, mutta työ on tehtävä, sillä kansalaiset hukkuvat viidakkomaiseen nykyjärjestelmään. Askel oikeaan suuntaan otetaan ensi vuoden alussa, kun käyttöön tulee tulorekisteri. Sen avulla palkka-, etuus- ja eläketulotiedot ovat reaaliaikaisesti käytettävissä etuuspäätöksiä tehtäessä. Kansalaisia kiusanneen paperirumban pitäisi siirtyä historiaan. Tulolaskurista tehty johtopäätös on, että asumistuki ja toimeentulotuki paikkaavat muita etuuksia ja tukevat asumismenoja. Näin on etenkin vuokralla asuvien kohdalla. Tutkija Ilari Ilmakunnas Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta on todennut, että asumisen kustannukset jäävät perinteisessä köyhyys- ja tulonjakokeskustelussa vähälle huomiolle. Hyvä kysymys miksi, sillä asumistukea saavista merkittävä osa elää todella niukasti. Tampereen yliopiston professorin Juho Saaren mukaan asumiskustannukset ovat niin korkeat, että ihmiset keskittyvät hoitamaan asuntomenot ensin, ja päätyvät sen jälkeen leipäjonoihin (T&Y 1/2018). Asumistukijärjestelmässä on korjaamisen paikka, mutta uudistusta ei kannata tehdä irrallisena muusta sosiaaliturvauudistuksesta. Tilkkutäkkiin ei kannata lisätä uusia kerroksia, vaan se on purettava.