Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Muuntohuumeiden testausmahdollisuus toisi useita hyötyjä

Suomeen suunnitellaan huumeiden testauspisteitä, joissa käyttäjä voisi käydä analysoimassa hallussaan olevan aineen ( AL 10.3.). Ideana on, että huumeidenkäyttäjät voisivat nykyistä paremmin varmistua siitä, että heidän hallussaan olevat aineet ovat todella sitä, mitä myyjä on väittänyt niiden olevan. Testauspisteet ovat osa A-klinikkasäätiön Muunto-hanketta. Siinä selvitetään myös huumausaineiden kaupan luonnetta ja laajuutta. A-klinikkasäätiön tavoite on, että testauspisteiden pilotointi saataisiin käyntiin tämän vuoden loppuun mennessä. Se kuulostaa hyvin optimistiselta, sillä hankkeeseen liittyy tullin ja poliisin mukaan lainsäädännöllisiä ongelmia. Testauspisteiden henkilökunta tulisi väistämättä käsitelleeksi huumausaineita, joten heillä pitäisi olla lupa aineen hallussapitoon. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi epäilee Aamulehden haastattelussa, että se saattaisi vaatia lakimuutoksia. Lainsäädännölliset muutokset tarkoittaisivat käytännössä sitä, että testauspisteitä ei saada käyttöön vielä pitkään aikaan. Poliisihallitus arvelee , että testauspisteet saattaisivat johtaa siihen, että Suomessa aletaan ottaa askeleita kohti nykyistä liberaalimpaa päihdepolitiikkaa. Lisäksi monet pelkäävät testauspisteiden madaltavan kynnystä kokeilla huumeita. A-klinikkasäätiön mukaan pelot ovat osin liioiteltuja. Vastaavia huumeiden testauspisteitä on käytössä jo eri puolilla maailmaa. Eurooppalaisia vastineita löytyy esimerkiksi Hollannista, Espanjasta ja Itävallasta. Ensimmäiset niistä on otettu käyttöön jo 30 vuotta sitten. Päihdepolitiikka on Suomessa ollut perinteisesti varsin konservatiivista. Tuskin onkaan pelättävissä, että testauspisteiden perustaminen johtaisi välittömästi kovien huumeiden sallimiseen. On kuitenkin totta, että päihteitä koskevat asenteet ovat muutoksessa. Esimerkiksi suomalaisten asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat lieventyneet samaa tahtia kuin kannabista kokeilleiden määrä on kasvanut. Huumeisiin liittyy Suomessa kuitenkin edelleen paljon tabuja, ja ennakkoluulot istuvat usein tiukassa. Vastoin ennakkoluuloja suurin osa suomalaisista huumeidenkäyttäjistä ei kuitenkaan ole vaikeasti päihdeongelmaisia syrjäytyneitä, vaan opiskelevia tai työssäkäyviä. Suurinta osaa heistä päihdetyö ei tavoita. Testauspisteet eivät tee huumausaineista turvallisia, ja toivoa sopii, etteivät ne kannusta ketään aloittamaan. Mutta jos niiden avulla saadaan vähennettyä huumausaineisiin liittyviä ensiapu- ja kuolemantapauksia, on aloite kannatettava. Testauspisteiden hyviin puoliin kuuluu myös se, että niiden avulla viranomaiset voisivat pysyä paremmin perillä siitä, millaisia aineita katukaupassa liikkuu. Tullissa kiinni jää vain noin viidesosa kaikista maahan tulevista huumeista. Suomessa käytetään verrattain paljon muuntohuumeita. Lainsäädäntö tunnistaa tällä hetkellä jo satoja kiellettyjä aineita, ja lisää tulee koko ajan. Toisaalta uusia yhdisteitä keksitään sitä mukaa kun vanhoja kielletään. Mahdollista onkin, että testauspisteiden kautta edes osa uusista yhdisteistä tulisi viranomaisten tietoon. Valmistajien luovuus hankaloittaa nimittäin myös terveydenhuollon toimintaa. Tunnistamattomien aineiden aiheuttamiin yliannostuksiin voi olla hankala reagoida. Päihdepolitiikan kärjessä on edelleen säilytettävä torjuva suhtautuminen huumausaineisiin ja laittomiin päihteisiin. Sosiaalipuolelle on myös taattava riittävät mahdollisuudet tarjota vieroitushoitoa. Käyttö ei kuitenkaan lopu, vaikka testauspisteitä ei perustettaisi. Huumausaineita ja niiden käyttäjiä koskevien ennakkoluulojen ja pelkojen ei kannata antaa asettua humaanin päihdepolitiikan tielle.