Kun hanke on liian hyvä pilattavaksi, pitää olla tarkkana

Pääkirjoitus: Tampere3-yliopistoa rakennettaessa tarvitaan rahaa ja ripeää ratkaisukykyä, mutta akateemista autonomiaa ei saa kiireessäkään jättää junan alle.

JUKKA VUOKOLA
Kun hanke on liian hyvä pilattavaksi, pitää olla tarkkana

Kari Neilimo on Pirkanmaalla monessa mukana, tätä nykyä etenkin Tampere3:n junailijana.

Tampere3 -tavoite eli Tampereen yliopiston, teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun sulauttaminen yhdeksi ja uudeksi korkeakouluksi oli suistua raiteilta syksyllä TTY:n jäädytettyä yhteistyöneuvottelut.

Mutta pienen pelästysseisokin jälkeen alkoikin taas tapahtua. Nyt projekti etenee kuulemma kuin juna – niin kuin tuntuu aina olevan, kun konduktöörinä on tohtori Kari Neilimo, ja tilannearvion esittää Neilimo itse ( AL 2.4.).

Varoituspillin ääniäkin silti kuuluu. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta epäilee, että Neilimon veturin puksuttaessa yliopistoautonomia uhkaa jäätyä vaihteeseen. Tampere3-hanketta luovalle säätiölle kun ollaan nyt kokoamassa hallitusta, josta aikanaan tulee myös uuden yliopiston ensimmäinen hallitus.

Selitys on, että siirtymäkaudella on käytännössä pakko toimia näin. Olisi vaikeaa perustaa korkeakoulu ensin ja valita sille päätöksentekoelimet vasta myöhemmin.

Vaikka Neilimo julistaa kovaksikeitettyä optimismiaan, on hänkin pannut kritiikin merkille. Blogissaan hän määritteli tilanteen näin:

”Aina ei kaikkien mielestä liene kuitenkaan Tampere3-valmisteluvaiheen aikana ollut riittävästi aikaa keskusteluun ja yliopistoautonomisiin päätöksiin, mutta kohtuullisen hyvin on asioita kuitenkin voitu viedä yhdessä eteenpäin.”

Hankkeen keulakuva ei siis halua antaa arvostelulle suurta painoarvoa. Se saattaisikin haitata toista tärkeää tehtävää, joka on rahan kerääminen.

Koossa on aikanaan oltava tähän hetkeen verrattuna monin-, moninkertainen määrä rahaa. Sitä tulee toki nykyisten yliopistojen varoista ja valtioltakin, mutta kymmeniä miljoonia kaivataan myös yksityissektorilta, eikä aikaa ole mitenkään ruhtinaallisesti.

Tiedettä(kään) ei voi tehdä ilman rahaa. Tieteenalat vain ovat ikävän eri asemissa rahaa hankittaessa.

Teknisten innovaatioiden väkertämiseen on helpompi haalia tukea ja pääomaa kuin vaikkapa filosofiseen pohtimiseen ja politiikan tutkimiseen. Ja kuitenkin nekin ovat tärkeitä.

Kun tavoitteeksi määritellään ”kansainvälisen tason huippuliigaan” nousu, sen on koskettava koko oppilaitosta eikä vain tiettyjä elinkeinoelämän suosikkikohteita. Tasa-arvolla toteutuu myös yliopistoautonomian henki.

Tampere3 on liian hyvä hanke pilattavaksi sivuseikkoihin. Akateeminen riippumattomuus ei kuitenkaan ole mikään pikkujuttu.

Eikä vailla merkitystä ole sekään, että yliopistokoulutus Tampereella alkoi Yhteiskunnallisen korkeakoulun siirtämisellä Helsingistä tänne. Tätä arvokasta perintöä ei kannata hukata.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet