Kansainvälistyminen voi olla hyvästä tasa-arvolle

Pääkirjoitus: Valtaa tutkineet huomasivat, että maa on yhä miesten. Mutta kansainvälistyminen muuttaa vallanjakoa, ja siitä voi olla etua tasa-arvollekin.

Markku Uhari / Aamulehden arkisto
Kansainvälistyminen voi olla hyvästä tasa-arvolle

Heidi Hautala on mittauksen mukaan vaikutusvaltaisin suomalainen EU-parlamentaarikko.

Valta ja vallankäyttö ovat kiehtovia keskusteluaiheita. Valtaa ja vallankäyttöä pitää myös tutkia. Tutkimus on demokratian toimivuuden takeita ja apuvälineitä.

Pitkälti tamperelainen tutkijaryhmä on tehnyt kirjan Poliittinen valta Suomessa (Vastapaino 2017), joka julkistettiin maanantaina. Sen lukeminen antaa kuvan etenkin siitä, mistä mihin valta on siirtynyt Suomessa kansainvälistymisen takia ja Urho Kekkosen presidenttivuosien siirtyessä hiljalleen historian hämäriin.

Suuri linja näyttää olevan hallitusten ja eduskunnan vahvistuminen. Mutta valtaa ovat saaneet myös markkinat, oikeuslaitos sekä puolueet, ja valtaa on tietenkin siirtynyt monikansallisille organisaatioille, joissa Suomi on mukana.

Paradoksaalisesti oikeastaan vain presidentti-instituutio on heikentynyt. Samaan aikaan äänestävien kansalaisten mielenkiinto on kuitenkin fokusoitunut erityisesti presidenttipeleihin eikä ollenkaan yhtä vahvasti niihin vaaleihin, joissa todelliset päättäjät seuloutuvat esiin.

Kuluneen viikon keskusteluteemoihin sopii myös se, että valtatutkimus osoittaa hyvin sukupuolten eriarvoisuuden päätöksenteon suomalaisella huipulla.

Ei tosin tarvita kummoistakaan tutkimusta sen huomaamiseen, että miesvalta on harvinaisen vahva tällä hetkellä. Keskeiset ministerit ovat miehiä, ja koko hallituksessakin on vain kuusi naista.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajissa on kolme naista, mutta kuinka ollakaan he ovat juuri kaikkein pienimpien puolueiden vetäjät. Jo nyt voidaan melkoisella todennäköisyydellä sanoa, että Suomen seuraavakin pääministeri on mies, ellei puolueiden huipulla tapahdu yllättäviä vaihdoksia odottamattomista syistä.

Kuin vinoutuneen tilanteen alleviivaamiseksi myös tämänviikkoinen budjettikeskustelu käytiin eduskunnassa miehisin äänenpainoin. Tamperelainen kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.) laski ja julkaisi sosiaalisessa mediassa tilaston: sadasta puheenvuorosta vain 30 myönnettiin naisille.

On kuitenkin yksi vallankäytön pesä, jossa tilanne on toinen.

EU-parlamentti on koko ajan merkittävämpi lainsäätäjä, jonka päätökset muokkaavat elämää noin 500 miljoonan kansalaisen markkina-alueella Suomi mukaan lukien. Yksittäinen europarlamentaarikko voi pystyä käyttämään yllättävänkin suurta valtaa etenkin erikoisosaamisella yksityiskohtaisissa lainsäädäntöasioissa.

Meppien äänestyskäyttäytymistä kirjaava Votewatch.org-verkkosivusto rankkaa europarlamentaarikoita järjestykseen sen mukaan, miten paljon vaikutusvaltaa kukin on pystynyt haalimaan.

Suomalaisittain tämänvuotisen selvityksen tulos oli suorastaan mairitteleva. Yhteensä 750 mepin joukosta kymmenen prosentin kärkikastiin mahtui kolme poliitikkoa: Heidi Hautala (vihr.), Petri Sarvamaa (kok./EPP) ja Sirpa Pietikäinen (kok./EPP). Viime vuonna kolmikkoon mahtui Pietikäisen sijasta Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE)

Aiemmissakin suomalaismepeissä on ollut vahvoja naisia, kuten Astrid Thors (r./ALDE), Marjo Matikainen-Kallström (kok./EPP), Riitta Myller (sd./S&D) ja Satu Hassi (vihr.). Voi olla, että miehet eivät ole vakuuttuneet vaikutusmahdollisuuksista Euroopassa, mutta sukupuolten valtatasapainon kannalta se voi olla vain tervetullut erehdys.


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Tasa-arvoa on se, että hommaan valitaan kyvykkäin sukupuolesta riippumatta. Se ei ole merkki tasa-arvosta, että jollain mittarilla saadaan jossain asiassa sukupuolisuhteeksi 50/50. Jos mietti esimerkiksi Hautalaa, niin meillä ei ole tarvetta yhdellekään korruptoituneelle poliitikolle tai puolueelle.

  • Nimetön

    sitten kun vielä suhteutetaan kaikki tuloihin, niin ollaan tasa-arvon lähteellä. Ruokakauppojen ym hinnat prosentuaalisesti tuloihin sitovaksi (=

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet