Ihminen ja instituutio – Erkki Liikasen tarinaa ei välttämättä ole vielä kirjoitettu loppuun asti

Pääkirjoitus: Lähes puolen vuosisadan vaikuttajan siirtyminen pois Suomen Pankin pääjohtajan paikalta sisältää monenlaista symboliikkaa.

Kimmo Penttinen
Ihminen ja instituutio – Erkki Liikasen tarinaa ei välttämättä ole vielä kirjoitettu loppuun asti

Erkki Liikasella on aina ollut paljon sanottavaa. Joskus jokainen kuulija ei ole pysynyt perässä.

Mikään ei ole mahdollista ilman ihmisiä. Mutta mikään ei ole pysyvää ilman instituutioita.

Tuon ajatuksen esitti ensimmäisenä aikoinaan Jean Monnet, jota oikeutetusti pidetään Euroopan unionin henkisenä perustajana.

Ranskalaisen diplomaatin 1950-luvulla lausumat sanat tulevat luontevasti mieleen, kun ajattelee erään saman vuosikymmenen alussa syntyneen suomalaisen uraa, joka ainakin toistaiseksi vaihtuu vapaapäiviin.

Erkki Antero Liikanen lakkasi tällä viikolla olemasta Suomen Pankin pääjohtaja. Mikkeliläinen luovutti virkapaikkansa toiselle mikkeliläiselle, Olli Rehnille.

Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun kaksikko vaihtoi viestikapulaa. Edellisen kerran Rehn seurasi Liikasta EU-komission jäsenenä, kun Liikanen vuonna 2004 siirtyi keskuspankkiin.

Liikanen on taatusti mieltänyt vuosiensa varrella sekä ihmisten että instituutioiden merkityksen.

Hänen taipaleensa politiikassa, diplomatiassa ja talouselämässä hakee vertaistaan. Teiniliiton puheenjohtajana alkujaan tunnetuksi tullut terävä ja ilmeisen kunnianhimoinen sosiaalidemokraatti pääsi eduskuntaan jo 21-vuotiaana.

Poliitikkona hän herätti monenlaisia tunteita. Kaikki eivät suinkaan ihailleet varauksetta valtiovarainministeriä, joka 1980-luvun oloissa poikkeuksellisesti ilman papereita piti kansanedustajille peruskouluesitelmiä kansantalouden lainalaisuuksista.

Seuraava siirtymä Liikasen uralla oli lento Brysseliin. Hänestä tuli ensin Suomen EU-suurlähettiläs, sitten ensimmäinen unionin suomalainen komissaari.

Liikanen oli keskeisesti mukana kun Suomea neuvoteltiin EU:n jäseneksi. Kun euro syntyi, hän ei ollut sen kannalta aivan ytimessä, mutta kun euro ajautui ensimmäiseen ja toivottavasti historiansa pahimmaksi jäävään kriisiin, Liikanen istui jo Euroopan keskuspankin neuvostossa. Siellä tehtiin ratkaisevat ja riittävän nopeat päätökset, joilla estettiin talouden todellinen romahtaminen.

Tamperelaisesta näkökulmasta katsoen on syytä kiittää Liikasta siitä, että hän 1990-luvulla vihjaisi ajoissa täkäläisille EU:n silloisesta tavasta järjestää huippukokouksia muuallakin kuin pääkaupungeissa. Tampere tarttui tilaisuuteen ja komeili Eurooppa-neuvoston erityisistunnon isäntänä lokakuussa 1999.

Mikkeliläisen maratoonarin uratarinaa ei todennäköisesti ole vielä kirjoitettu lähellekään loppuaan.

Muistosanojen sijaan nyt on enemmänkin välitilinpäätöksen aika.

Liikasen eläköitymiseen Suomen Pankista liittyy kuitenkin eräs huomionarvoinen piirre: tämän jälkeen niin sanotut suuret ikäluokat ovat presidentti Sauli Niinistöä lukuun ottamatta poistuneet suomalaisen päätöksenteon todellisilta vaikuttajapaikoilta.

Suuret ikäluokat on koettu pahimmillaan tulpaksi heitä seuraavien sukupolvien tiellä. Esimerkiksi Olli Rehn edustaa ikäryhmää, jonka monet jäsenet pysyttäytyivät pitkään erossa politiikasta kokiessaan, että suuret ikäluokat ovat osaltaan omineet ja osaltaan pilanneet systeemin.

Tähänkin sopii Monnet'n viisaus. Ihmiset ovat tärkeitä, mutta instituutiot elävät usein ihmisiä pidempään. Liikanen on antanut paljon juuri instituutioiden kautta. Se on paras jälki, jonka hän jättää liki puolivuosisataisesta vaikuttajaurastaan.


Kommentit (4)

  • Neuvos

    Taisipa olla valtovarainministerinä suomessa, jolloin olisi tarvittu viisautta?

  • Ei asioiden edelle

    Suuret ikäluokat poistuneet? Onko nyt aivan varmaa, ettei vuoden kuluttua presidentin aisaparina ole jälleen ulkoministeri Tuomioja? Ja millähän pallilla Liikasen Erkki sitten on, kun lukua ei ole vielä kirjoitettu loppuun?
    Jään miettimään uutta ulkoministeriä sdp:n ryhmästä, ei vain ketään tule mieleen ellei sitten Urpilainen, jos ET:tä ei lasketa.
    Kokoomuksen Kanervakin on vielä voimissaan jne.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio