Helpon rahan kirous seuraa yhä useampia

Pääkirjoitus: Maksuhäiriömerkinnän saaneiden määrä kasvaa, samoin otettujen pikavippien suuruusluokka. Ongelmaa pitää ratkoa monilla eri keinoilla.

Alman arkisto
Helpon rahan kirous seuraa yhä useampia

Yhä useammalla suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Vuodesta 2011 määrä on kasvanut 51 000 ihmisellä.

Aamulehti

Maksuhäiriömerkinnän saaneiden määrä on kasvanut huimasti viime vuosina. Kesäkuun lopussa maksuhäiriömerkinnän saaneita ihmisiä oli 379 000, kertoi tietoja rekisteröivä Suomen Asiakastieto hiljattain. Vuodesta 2011 kasvua on 51 000 ihmistä.

Viime vuodesta häiriömerkinnän saaneiden määrä oli kasvanut 6 700:lla.

Suomessa on siis lähemmäs 400 000 ihmistä, joilla on ollut niin suuria vaikeuksia maksaa laskunsa, että he ovat päätyneet maksuhäiriörekisteriin. Luku on suuri ja kasvu erittäin huolestuttavaa.

Suomessa on vireillä useita lakihankkeita, joilla yritetään puuttua ylivelkaantumiseen. Yksi esitys kieltäisi pikavippiyhtiöiltä markkinoinnin, toinen poistaisi maksuhäiriömerkinnät, kun velka on maksettu.

Maksuhäiriömerkintä poistuu 2–4 vuodessa. Sitä ei kuitenkaan saa pois, vaikka velan maksaisi. Häiriömerkintä on ongelma, sillä se voi estää esimerkiksi asunnon vuoraamisen tai lainan saamisen.

Kysymystä on tärkeä ratkoa eri suunnista, sekä häiriömerkintöjen vähenemiseen että velallisten aseman helpottamiseen pyrkien.

Asiakastiedon mukaan olennainen ongelma on monivelkaisuus. Maksamatta jääneet laskut kertyvät vaikkapa asuntolainasta, kulutusluotosta, luottokorteista, monista lähteistä. Entistä velkaa voidaan yrittää paikata uudella velalla.

Velkaantuneita auttava Takuusäätiö on ollut huolissaan pitkistä, jopa kymmenien vuosien kulutusluotoista. (STT 2.7.) Koska korot ovat kovat, loppusumma voi olla huima otettuun velkaan nähden.

Alle 2 000 euron luotoille määrättiin vuonna 2013 korkokatto: todellinen vuosikorko saa olla enintään viitekorko plus 50 prosenttia. Suuremmille lainoille kattoa ei ole, kuten ei laina-ajoillekaan.

Korkokatto saikin yritykset tarjoamaan aiempaa suurempia luottoja. Hinta rahalle voi olla kansanomaisesti sanottuna suolainen.

Jopa 60 000 euron vakuutuksettomia luottoja tarjoava Bank Norwegian ilmoittaa nettisivuillaan, että luoton korko on 8,99–22,49 prosenttia hakijasta riippuen. Suurimmaksi efektiiviseksi koroksi ilmoitetaan 37,97.

Ferratum antaa sivuillaan esimerkin 2 000 euron joustoluotolle: todellinen kulut huomioiva vuosikorko on 216,20 prosenttia.

Suurten luottojen korkoihin ollaan nyt puuttumassa, ja kattoja koskeva lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella.

Luonnoksen perusteluista selviää, että lainojen suuruus ja takaisinmaksuaika ovat pidentyneet viime vuosina. Vuonna 2010 keskimääräinen lainamäärä oli hieman yli 200 euroa ja takaisinmaksuaika noin kuukausi. Vuonna 2015 keskimääräinen pienlaina oli jo noin 500 euroa ja takaisinmaksuaika 140 päivää.

Tuoreempia vastaavia tilastoja ei enää ole, mutta arvioiden mukaan keskimääräinen pienlaina on nyt 2–3 000 euroa.

Olettaa voi, että suurempien lainojen tarjonta on myös lisännyt niiden kysyntää.

Vaikka yksilö on vastuussa omasta rahankäytöstään, ja selvästi taloustaitoja saisi opettaa vielä nykyistä enemmän, myös yrityksillä on vastuu. Niiden toiminnan rajoista taas vastaavat omalta osaltaan lainsäätäjät. Voisi olla hyvä, jos myös luottoajalle asetettaisiin katto.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio