Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Hallitus tekee päätöksiä, jotka voivat romuttaa luottamuksen viranomaisiin

Tarpeettomaksi koettu byrokratia herättää suomalaisissa suuria tunteita. Turhina pidetyille säädöksille naureskellaan, ja esimerkiksi alkoholilainsäädännön omituisuuksista keskustellaan ahkerasti. Toisaalta sääntöjä kunnioitetaan, ja Euroopan unionissakin Suomi oli pitkään mallioppilaan maineessa. Kaiken kritiikin ja purnaamisen keskeltä on ollut nähtävissä luottamus yhteiskuntaan: lait ja säädökset saattavat olla pikkumaisia, mutta ainakin viranomaiset ja heitä ohjaava järjestelmä ovat oikeudenmukaisia. Viimeaikaiset poliittiset päätökset saattavat horjuttaa tätä käsitystä ja johtaa entistä eriarvoisempaan yhteiskuntaan. Suunta olisi syytä kääntää nyt. Verkkolehti Long Play paljasti toukokuun alussa, että turvapaikkapäätösten käsittelyssä on vakavia eettisiä ongelmia. Maahanmuuttovirasto Migri ei ole tulospaineessaan kyennyt käsittelemään turvapaikkahakemuksia niin yksilöllisesti ja kattavasti kuin sen pitäisi, vaan päätöksiä on tehtailtu valmiiden mallien pohjalta kuin liukuhihnalta, ja käytetyt mallit ovat ohjanneet kielteisten turvapaikkapäätösten tekemiseen. Suomen lain mukaan turvapaikkakriteerien täyttymisestä pitäisi tehdä yksilöllinen selvitys. Nyt tämä ei ole toteutunut. Toinen huolestuttava tapahtumasarja koettiin alkuvuodesta, kun toimeentulotuen perusosan käsittely siirtyi kunnilta Kelalle. Sosiaalipolitiikan tutkijoiden mielestä aloite oli järjetön ja se epäonnistuikin surkeasti. Pikavauhtia läpi runnottu poliittinen päätös ylikuormitti Kelan, joka puolestaan oli Long Playn mukaan arvioinut tarvittavien työntekijöiden määrän täysin alakanttiin. Jos pelkkä toimeentulotuen perusosan siirtäminen taholta toiselle oli näin ylivoimaisen vaikeaa, voi vain kauhulla odottaa, millainen kansallinen katastrofi niin ikään poliittisesti motivoituneesta sote-uudistuksesta seuraa. THL:n johtaja Markku Pekurinen varoitti Helsingin Sanomissa ( HS 10.5.), että liian kovalla kiireellä runnottavaan uudistukseen sisältyy suuria riskejä. Sosiaaliturvaa koskevat päätökset sietäisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmistä yksilölliset erot huomioiden. Näyttää siltä, että poliittiset intressit rakentavat suuria koneistoja, jotka toimivat sujuvasti lähinnä rutiinitapausten kohdalla. Ymmärryksen puute tai silkka välinpitämättömyys välittyy myös päätöksistä, joilla nyt "edistetään työllisyyttä". Toukokuun alussa hallitus lähetti lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka mukaan työttömän pitäisi hakea kolmen kuukauden aikana vähintään kahtatoista työpaikkaa, ellei tahdo menettää työttömyyskorvaustaan 60 päiväksi. Aloite on herättänyt todella paljon kritiikkiä ja on vaikea nähdä, miten se aidosti auttaisi ketään. Uusien säädösten ja himmeleiden luomisen sijaan olisi järkevämpää yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää, joka vaatii ihmiseltä suurta toimintakykyä. On tiedettävä, miltä luukulta apua saa. Inhimillisempi olisi toimintamalli, joka tarjoaisi täsmäavun lisäksi myös opastusta, kunnes oikea viranomainen löytyy. Huolestuttavaa on se, että yhä isompiin järjestelmiin ja yleisempiin ratkaisuihin keskittymisellä saatetaan edistää väestön eriarvoistumista ja epäluottamusta yhteiskuntaa kohtaan. Niiden seuraukset ovat taatusti kalliimpia ja kauaskantoisempia kuin lisäresurssien takaaminen viranomaisille.