Tuoko 0,04 prosentin omistusosuus yhtiön osakekannasta määräysvallan? Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n mielestä ei. Linjaus on seurausta tapauksesta, jossa virasto tutki onko Sarastia oy Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö. Hyvinvointialue hankki 9,3 miljoonalla eurolla henkilöstöhallinnon palveluita suoraan Sarastialta ilman kilpailutusta. Perustelu oli se, että Sarastia on alueen sidosyksikkö.
Tämä olisi edellyttänyt riittävää määräysvaltaa, jota alueella ei siis KKV:n mukaan ole. Nyt KKV vie tapauksen markkinaoikeuden käsittelyyn. Se esittää, että hankintasopimus pitää katkaista ennen aikojaan.
Samankokoisen siivun Sarastiasta omistaa myös Pirkanmaan hyvinvointialue. Alue päätti viime syyskuussa ostaa vajaat 1 500 osaketta 9 675 eurolla. Pirhankin omistusta voi siten pitää muodollisena. Olisi suotavaa, ettei julkisten varojen käyttö tapahtuisi tavalla, joka voi edes haiskahtaa kikkailulta.
Pirhalle siirtyi Sarastian ja kuntien ja sairaanhoitopiirin välisiä sopimuksia 5 miljoonan euron edestä. Uusia sopimuksia oli helmikuuhun mennessä tehty parin miljoonan edestä vuositasolla. Pirha hankkii Sarastialta ja muilta työvoiman vuokraajilta sijaisia, jos sen omat tekijät eivät riitä.
Pirhan omien osakkuusyhtiöiden myynti alueelle on 317 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tuomi-Logistiikka oy myy muassa kilpailuttamis- ja logistiikkapalveluita alueelle tänä vuonna 130 miljoonalla eurolla. Siitä Pirhan ote on tiukempi. Se omistaa yhtiöstä 42 prosenttia.
KKV:n linjaus on ensimmäinen kannanotto yleistyneeseen käytäntöön, jossa julkinen toimija tekee osakkuusyhtiöiltään hankintoja ilman kilpailutusta. Viraston mukaan kyse on laajasta ilmiöstä, joka johtuu sidosyksikkösääntelyn virheellisestä ja liian laajasta tulkinnasta. Kilpailuttamatta tehdään vuositasolla Suomessa 30 miljardin euron edestä julkisia hankintoja 45 miljardin euron kokonaissummasta. Tämä on närkästyttänyt elinkeinoelämän järjestöjä, koska valtava osa markkinoista on ollut suljettu yksityisiltä yrityksiltä. Pirkanmaalla julkisia hankintoja oli Valtiokonttorin mukaan 2,5 miljardin euron arvosta 2021.
Poliitikot ovat myös havahtuneet tilanteeseen. Esimerkiksi hallituksen muodostamista yrittävä kokoomus asetti vaalikaudelle 0,5 miljardin euron säästötavoitteen hankintalain uudistamisen ja kilpailutuksen parantamisen avulla.