Mikäli Turkin presidentinvaalien sunnuntaina järjestettävällä toisella kierroksella ei nähdä jättiyllätystä, presidentti Recep Tayyip Erdoğanin yli 20 vuotta kestänyt valtakausi saa jatkoa. Erdoğan pääsi jo ensimmäisellä kierroksella 14. toukokuuta lähelle vaadittua 50 prosentin enemmistöä saatuaan 49,5 prosenttia äänistä.
Opposition ehdokas Kemal Kılıçdaroğlu keräsi äänistä lähes 45 prosenttia. Kılıçdaroğlun nouseminen voittoon vaatisi pientä ihmettä, vaikka hän viime viikolla kovensi puheitaan ja lupasi häätää maasta miljoonia siirtolaisia, jos hänet valitaan. Hän lupasi myös, että rauhanneuvotteluja kurdien PKK-järjestön kanssa ei aloiteta.
Turkki ja itsehallintoa tavoitteleva PKK ovat sotineet vuosikymmeniä. Sodassa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä.
Kurdit ovat Kılıçdaroğlun tärkeä kannattajaryhmä. Osa heistä saattaa vieroksua kurdivastaista puhetta.
Kılıçdaroğlun voitonmahdollisuuksia heikentää myös se, että ensimmäisellä kierroksella viisi prosenttia äänistä saanut kansallismielinen Sinan Oğan ilmoitti maanantaina, että hän antaa toisella kierroksella tukensa Erdoğanille. Vaikka vain pieni osa hänen tukijoistaan äänestäisi Erdoğania, se riittäisi.
Jo se, että Kılıçdaroğlu on pakottanut Erdoğanin toiselle kierrokselle kertoo siitä, että iso osa turkkilaisista ei hyväksy hallintoa, joka on heikentänyt demokratiaa, siirtänyt kaiken vallan presidentille ja alistanut parlamentin itsevaltaisen johtajan kumileimasimeksi. Erdoğanilla onkin jatkossa hallittavanaan entistä kahtia jakaantuneempi kansakunta.
Tämä tuskin Erdoğania haittaa, ja sama meno Turkissa jatkuu. Demokratia joutuu entistä ahtaammalle. Erdoğanilla on jo nyt tiukka ote mediasta, oikeuslaitoksesta ja sosiaalisesta mediasta. Odotettavissa on, että opposition asemaa heikennetään entisestään, antoihan se presidentille muistutuksen kuolevaisuudesta.
EU:lle ja Natolle tilanne on hankala, sillä Turkki on Erdoğanin aikana pitänyt tiukasti kiinni valitsemastaan linjasta olla väleissä sekä Venäjän että Kiinan kanssa. Turkki on EU:n tärkeä kauppakumppani ja EU:n jäsenehdokkaaksi se valittiin jo 1999. Jäsenyysneuvottelut alkoivat 2005, mutta niissä ei ole edistytty.
Ruotsissa jännitetään, ratifioiko Erdoğan Ruotsin Nato-jäsenyyden ennen Vilnan heinäkuun huippukokousta. Estettä ratifioinnille ei pitäisi olla, sillä Erdoğanin ei tarvitse enää voittaa vaaleja. Ruotsissa astuu kesäkuussa voimaan uusi terrorilainsäädäntö. Laki vaikeuttaa kurdijärjestö PKK:n toimintaa, sillä terrorijärjestöön kuuluminen kriminalisoidaan. Tämän pitäisi riittää myös Erdoğanille.